Hyppää sisältöön



Kuinka mitataan yritysalueen ilmastotavoitteiden toteutumista?

Hiilineutraalisuuden ja resurssiviisauden mittarointi

Asiasanat

päästötön työmaa, seurantajärjestelmä, VTT, elinkaariarviointi, mittaaminen, päästölaskenta, resurssiviisaus, ilmastonmuutoksen hillintä

Jotta yritysalueen hiilineutraalisuus- ja resurssiviisaustavoitteita voidaan seurata tehokkaasti, pitää päästölaskentamalleja ja seurantatyökaluja jatkuvasti kehittää ja soveltaa. Yritysalueilla saavutetut päästövähennykset ovat merkittäviä myös kaupunkien ilmastotavoitteiden kannalta, sillä ilman yrityksiä näitä päämääriä ei voida saavuttaa.

  • Kaksi työmaata: Vähäpäästöisiä työkoneita pilotoitiin Espoossa ja Helsingissä. 
  • Yhteistyö: Työmaapäästöjen seurantajärjestelmän kehittäminen käynnistyi VTT:n ja Päästöttömien työmaiden – kestävien hankintojen green dealiin sitoutuneiden hankintayksikköjen yhteistyönä. 
  • Muovi: Muovinkierrätyksen vaikutusta jätteenkäsittelyn kasvihuonekaasupäästöihin arvioitiin Vuosaaren satama-alueella tehdyssä kokeilussa. 

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

  • etsit yleistietoa yritysalueiden ja työmaiden hiilineutraalius- ja resurssiviisaustavoitteiden mittaroinnista ja laskennasta.

Perustietoja

  • Sijainti: Päästöttömät työmaapilottiurakat Espoossa ja Helsingissä, Vuosaaren satama, Blue Industry Park Turussa, Vantaan energiatehokkuusesimerkki
  • Toteuttajat: HNRY-hankkeen osallistujat

Yritysalueiden päästövähennykset ovat tärkeitä kaupunkien ilmastotavoitteille

Kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja hiilineutraalisuus pyritään saavuttamaan vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalisuus kaupungin tavoitteena tarkoittaa, että alueen sisällä tuotetut päästöt saadaan vähenemään tietylle tasolle (esim. 80 prosenttia vuoden 1990 päästöihin verrattuna) ja jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan.

Resurssiviisauden osalta kaupungeilla on myös pidemmän aikavälin tavoitteita, jotka pohjautuvat EU:n tavoitteisiin (v. 2040 mennessä). Resurssiviisauden edistäminen edellyttää toimijoiden välistä tiivistä vuorovaikutusta ja kehittämistyötä mm. materiaalien hallinnassa ja logistiikassa. Vuosaaren satamassa tutkittiin mahdollisuuksia työkoneiden resurssiviisaaseen ja energiatehokkaaseen käyttöön. Myös materiaalien lajittelussa ja kiertotalouden tehostamisessa on runsaasti potentiaalia, kuten ns. muovipilotti on osoittanut.

Päästölaskennan rajauksista ja perusteista

Valtio ja kunnat tekevät päästölaskentaa tuotanto-/alueperusteisesti. Tavoite on rajattu sisältämään alueen rajojen sisällä tapahtuvat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1) sekä ostetun energian tuotannon päästöt (Scope 2). Yksittäisen yrityksen hiilineutraaliuden tavoittelussa laskenta voi keskittyä suoriin khk-päästöihin (Scope 1) eli polttoaineiden käyttöön energiantuotannossa ja ajoneuvoissa sekä epäsuoriin khk-päästöihin (Scope 2), kuten ostosähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöihin. Loput päästöt kompensoidaan (Scope 4).

Yritysalueen tasolla laskenta on mielekkäintä tehdä kulutusperusteisella laskennalla, jossa huomioidaan yritysalueen tuottamien ja kuluttamien tuotteiden ja palveluiden valmistamisesta, kuljetuksesta ja hävittämisestä aiheutuvat päästöt tietyn ajanjakson kuluessa (Scope 3). Esimerkki kulutusperusteisesta laskennasta on esitetty Lukutorin päästöttömän työmaan konseptissa.

Päästötön työmaa – laskennan rajaus ja työkalut

 toiminta tapahtuu. Kunnossapidon työmaat eivät ole yhtä selvärajaisia. Materiaalit, polttoaineet ja ostosähkö tulevat pääsääntöisesti rajojen ulkopuolelta. Työmaan päästölaskennan rajaus perustuu päästöjen kannalta merkittävimpien prosessien tunnistamiseen. 

Espoon Lukutorin pilotissa tunnistettiin, että valtaosa päästöistä syntyi muista kuin suorista päästöistä. Kulutusperusteisessa laskennassa huomioitiin myös päästöt työkoneiden polttoaineiden käytöstä ja valmistuksesta, sähköisissä työkoneissa käytettyjen akkujen ja sähkön tuotannosta, työmaasähkön tuotannosta sekä työmaalla käytettyjen materiaalien tuotannosta ja kuljetuksista. 

Helsingin Kulosaaren pilottityömaalla laskennassa huomioitiin työkoneiden käyttämien polttoaineiden tuotannosta (ml. biopolttoaine) aiheutuneet päästöt sekä työkoneissa ja työmaalla käytetyn sähkön tuotannon päästöt. 

Päästölaskentaan tarvittavien tietojen seuraa on tähän asti vaikeuttanyt, ettei vakiintunutta seurantamenetelmää ei ole ollut käytössä. Päästöttömien työmaiden green deal -sopimuksen osapuolet kehittävät seurantatyökalua, joka otetaan käyttöön vuoden 2022 loppuun mennessä. Seurantatyökalun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon tarvitaan myös urakoitsijoiden ja koneiden käyttäjien perehdytystä, jotta kerättävä aineisto on laadukasta.

Tietoa ja työkaluja yritysalueen ilmastotavoitteiden mittarointiin ja seurantaan

Kattava kokonaiskuva yritysalueen resurssiviisauteen ja hiilineutraaliuteen vaikuttavista tekijöistä on koostettu Turun Blue Industry Parkin oppaaseen. Mittakaavalla on merkitystä, sillä yritysalueen laajuiset tai useamman yrityksen käytössä olevan kiinteistön energiatehokkuusinvestoinnit ja energiantuotanto tuovat merkittäviä päästövähennyksiä. Alueesta voi muodostua jopa ilmastopositiivinen.

Yrityskohtaisesti räätälöityä sparrausta sisältävässä koulutuspilotissa tuotettiin koulutusmateriaalia avoimeen käyttöön. Koulutuksen avulla voidaan parantaa yritysten tiedollisia valmiuksia päästölähteiden tunnistamiseen, laskentaan ja ilmastotoimenpiteiden tekemiseen.

Päästöttömien työmaiden päästölaskenta ja vertailu ”tavanomaisen” työmaan päästöihin toteutettiin Espoossa ja Helsingissä. Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen  green dealin avulla saadaan yhtenäinen linja ja seurantatyökalut hankintayksiköiden käyttöön. 

Kuntien päästöjen inventoinnissa noudatetaan yhteisiä ohjeita, mutta yksittäisten organisaatioiden ja yritysten päästölaskennan rajaukset ja esimerkiksi epäsuorien päästöjen laskentamenetelmät voivat vaihdella niin, että tulosten vertailtavuus heikkenee. Yhtenäistämiselle on tarvetta ja siksi hankkeissa kerrytettyä tietoa tulee jalkauttaa laajempaan käyttöön.

Tärkeimmät opit

  • Yritysalueen tasolla laskenta on mielekkäintä tehdä kulutusperusteisella laskennalla.
  • Keskeistä on laskennan menetelmän ja rajausperusteiden läpinäkyvyys.
  • Menetelmien yhtenäistämiselle on tarvetta ja siksi hankkeissa kerrytettyä tietoa laskennan menetelmistä ja työkaluista tulee aktiivisesti jalkauttaa laajempaan käyttöön.

l