Tavoitteena hiilineutraali ja resurssiviisas yritysalue
Tarkastelemme yritysaluetta maantieteellisesti rajattuna alueena, jolla on mahdollisuus käyttää yhteistä infrastruktuuria, jaettuja resursseja sekä lähipalveluja hiilineutraalisuutta ja resurssiviisautta parantavien ratkaisujen kehittämisessä.
Elinkaareltaan yritysalue voi olla vielä suunnitteluvaiheessa, jolloin on mahdollisuus luoda rakenteellisia ratkaisuja. Elinkaaren vaihe voi olla myös kehitys-, aktiivisen toiminnan tai jälleenrakennusvaihe, joista jokainen mahdollistaa rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten kautta siirtymisen kohti ympäristön kannalta kestävämpiä valintoja.
Kaikki alueen toimijat, niin kaupalliset, julkiset kuin mahdollisesti muut, lasketaan yritysalueen toimijoihin, joiden osallistaminen asian edistämiseksi on tärkeää. Erityisen tärkeää on sitouttaa kiinteistöjä hallinnoivat toimijat toteuttamaan resurssiviisautta edistäviä ratkaisuja esimerkiksi energiatehokkuuteen, energian käyttöön ja kierrätykseen liittyen.
Virtuaalinen yritysalue on noussut terminä esille muun muassa etäyhteyksien ja verkkokaupan lisäännyttyä. Hankkeessa tutkittiin sitä erillisenä toimintamallina. Virtuaalisesti tapahtuvan yritystoiminnan hiilijalanjälkeä ja päästöjä tulee tarkastella myös siihen liittyvien fyysisten tuotteiden ja palveluiden tuotantoon ja logistiikkaan käytettävien yritysalueiden kautta.
Satamat
Työmaat
Mittarointi
Logistiikka
Kiertotalous
HNRY-hankkeen yritysalueet
Vuosaaren satama, Helsinki
Aktiivivaiheessa oleva tavaralogistiikkaan erikoistunut yritysalue, jossa toimii varustamoita, huolinta- ja kuljetusalan yrityksiä ja satamaoperaattoreita. Yrityksiä alueella on noin 50.
Blue Industry Park, Turku
Turun telakan vieressä sijaitseva noin 55 hehtaarin alue, jonne rakennetaan maailmanluokan meri- ja valmistavan teollisuuden tuotanto- ja innovaatiokeskittymää.
Porttipuisto-Hakkila, Vantaa
Logistiikan, teollisuuden ja kaupan alue sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Vuosaaren sataman puolivälissä, Lahden moottoritien ja Kehä III:n risteyksessä. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet.
Lukutori, Suurpelto, Espoo
Ilmastoystävällisen rakennustyömaan pilottikohde. Rakennusurakan hankinta toteutettiin kestävästi siten, että työmaan päästöjä pyrittiin vähentämään urakan vähimmäisvaatimusten avulla.
Kulosaaren puistotie, Helsinki
Helsingin ensimmäisen pyöräkadun rakennustyömaa ja päästöttömän työmaan pilottikohde Kulosaaren puistotiellä. Työmaan kaikkien työkoneiden tuli urakkaohjelman mukaisesti olla joko uusiutuvalla sähköllä toimivia tai niiden käyttämän polttoaineen ei-fossiilista alkuperää.
Hiilineutraali yritysalue pyrkii löytämään ratkaisuja siihen, miten alueen toiminta ei kasvattaisi ilmakehään kumuloituvan hiilidioksidin määrää. Hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta on siis nolla. Hankkeessa pyrittiin ensisijaisesti keinoihin, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä yritysalueen omissa toimintamalleissa. Kokonaisuudessa otetaan huomioon hiilen luontainen kierto ekosysteemissä ja päästöjen kompensointi.
Resurssiviisaudessa suunnittelua ja toimintaa toteutetaan kierto- ja jakamistalouden oppien mukaan – tuotteet ja materiaalit pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään uudelleenhyödyntämisen ja kierrätyksen kautta. Resurssiviisautta tukee, että yritysalue on suunniteltu jo kaavoitus- ja rakennusvaiheessa niin, että yritykset voivat hyödyntää toistensa sivuvirtoja ja pystyvät yhteisvoimin vähentämään päästöjään. Resurssiviisauteen kuuluu myös energiankulutuksen minimointi kaikessa toiminnassa.
6Aika: HNRY – Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet -hankkeen tavoitteena oli tuoda yhteen kaupunkeja ja tutkimuslaitoksia, joilla on yhteinen intressi hiilineutraalien yritysalueiden luomiseen. Taustalla vaikuttivat kaupunkien asettamat hiilineutraalisuustavoitteet vuosille 2029–2035. Vähähiilisyydessä jo edistyneitä yrityksiä kiritettiin edelleen kohti hiilineutraaliutta ja muita yrityksiä valmennettiin toimien käynnistämisessä.
Hanke alkoi 1.5.2019 ja päättyi 31.5.2021. Sen toteuttivat Helsingin, Vantaan, Espoon ja Turun kaupungit, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Turku Science Park Oy. Hankkeen rahoitti Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Suomen rakennerahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelma.
Lue tarkemmin hankkeen onnistumisista ja oivalluksista
