Voiko muovinkierrätys olla kannattavaa?

Paineet muovien kierrättämiseksi ovat kasvaneet. Tämän konseptin tarkoitus on käynnistää muovinkierrätys yritysalueella, ja luoda yritysten välille yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tehdyn käytännön kokeilun avulla havainnollistettiin kierrätyksen toimivuutta, saatiin tietoa muovien määristä ja kerättiin yrityskäyttäjien palautetta Vuosaaren satamassa.

Tämä ratkaisu sopii…

• kaupungille, joka haluaa saada yritykset mukaan ilmastotalkoisiin.
• yritykselle, joka haluaa aloittaa tai kehittää yrityksen tuottamien jätteiden kierrättämistä.
• yritykselle, joka etsii uusia liiketoimintamahdollisuuksia kierrätyksen saralla.

Perustietoja

• Sijainti: Vuosaaren satama, Helsinki.
• Elinkaari: aktiivinen vaihe.
• Toteuttajat: Satu Pasanen/Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Juha Hakala/Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Saara Pellikka/Helsingin kaupunki
• Aikajänne: 3 kk – 1 vuosi.
• Konseptikehityksen aikana toteutettiin yritysten muovijätteiden yhteiskeräyskokeilu, ns. muovipilotti. Keräyksen kohteena oli yritysten pakkaus- ja logistiikkamuovit Vuosaaren satamassa. Pilotointi toteutettiin 16.11. – 31.12.2020 yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n kanssa.
• Kierrätysratkaisuita verrattiin nykytilaan taloudellisuuden ja CO2-päästöjen kautta.
• Konsepti painottaa muovien uusiokäyttöä.

Vuosaaren sataman ensimmäinen muovinkierrätyskonsepti

Kansalliset ja kansainväliset tavoitteet, kuten Suomen muovitiekartta ja EU:n muovistrategia, kirittävät muovinkierrättämistä. Konseptia lähdettiin rakentamaan Vuosaaren sataman yritysten kiinnostuksesta kierrättämiseen – eli ruohonjuuritasolta ylöspäin. Konseptin tarkoitus on ensisijaisesti käynnistää muovinkierrätys yritysalueella, ja toissijaisesti edistää kilpailevien yritysten välistä yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Konseptointityön aikana tehtiin pilotti, johon osallistui julkisia toimijoita, yrityksiä ja tutkimuslaitos. Tällaiset käytännön kokeilut edesauttavat tieteellisesti pätevän ja käytännönläheisen tiedon saamista, innostavat yrityksiä kokeilemaan uusia toimintatapoja sekä lisäävät dialogia kaupunkien ja sen alueen yritysten välillä.

Pilotoinnista faktaa konseptointiin

Konseptikehityksen aikana toteutettiin yritysten muovijätteiden yhteiskeräyskokeilu, ns. muovipilotti. Keräyksen kohteena oli yritysten pakkaus- ja logistiikkamuovit Vuosaaren satamassa. Pilotointi toteutettiin 16.11.–31.12.2020 yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n kanssa. Pilottiin osallistui seitsemän logistiikka-alan yritystä. Muovimateriaali kerättiin älyvaa’alla varustettuun jätepuristimeen, joka saatiin pilotin ajaksi testikäyttöön Europress Group Oy:ltä. 

Pilotin aikana kertyi erilaisia muoveja yhteensä 812 kg, pääosin polyeteeni (PE-LD) ja polypropeenia (PP), jotka toimitettiin uusiokäyttöön. Keräyskokeilun kannalta muovien puhtaus oli riittävä. Osallistujat vastasivat pilotin jälkeen kyselyyn, jossa kerättiin palautetta ja käyttäjäkokemuksia konseptikehitystä varten. Muovipilottiin ja yhteiskeräykseen osallistuminen koettiin pääasiallisesti helppona ja toimivana. Yritysten välinen yhteistyö nähtiin mahdollisena erityisesti jätehuollon ja muiden ympäristöpalveluiden osalta. 

Ratkaisumalleilla vertailutietoa talous- ja ympäristönäkökulmista

Taloudellista näkökulmaa havainnollistettiin ja arvioitiin Vuosaaren sataman sijainnin ja satamassa tehdyn pilotin avulla. Tälle yritysalueelle luotiin jätehuoltoa tai kierrätystä varten eri ratkaisumalleja, joista esitellään nykytilan lisäksi kaksi vaihtoehtoista ratkaisumallia, A ja B.

Nykytilanteessa (REF) eli referenssissä muovijakeita ei kierrätetä vaan kaikki kerätty jätemuovi ohjataan energiahyötykäyttöön (polttoon). 

Ratkaisumallissa A ei ole syntypaikkalajittelua vaan kaikki muovijäte kerätään yhteen ja toimitetaan sellaisenaan kierrätysyritykselle.

Ratkaisumallissa B muovia syntypaikkalajitellaan eli kerätään ainoastaan PE-LD- ja PP-muovijakeet yhteiskeräyksenä

Tulosten mukaan nykytilanne (REF) on edullisin, jos muovijätettä syntyy vain 6,5 tonnia vuodessa, mutta tämä vaihtoehto muuttuu kalleimmaksi jätteen määrän lisääntyessä. Kierrätystä tukevat ratkaisumallit A ja B tulevat kannattavaksi, kun alueen jätemäärä 1,5–2-kertaistuu. Hiilidioksidipäästöt ovat ratkaisumalleissa A ja B huomattavasti pienemmät kuin nykytilanteessa (REF). Ratkaisumalleissa A ja B muovijätteen määrän lisääntyminen aiheuttaa päästöjen kasvua selkeästi vähemmän kuin referenssinä toimivassa nykytilanteessa.

Konseptista käytäntöön

Konsepti perustuu ratkaisumalliin B, jossa sataman yritysten yhteiskerätyt PE-LD- ja PP-jakeet toimitetaan mekaaniseen kierrätykseen. Kyseisille jakeille on jo olemassa teollinen kierrätysmahdollisuus. Kehittyessään konsepti tähtää ratkaisumalliin A, jossa muovijätettä voidaan monipuolisemmin ottaa vastaan ja sitä voidaan ohjata sekä uusiokäyttöön että hyötykäyttöön petrokemianteollisuuteen. Ratkaisumalli A:n käyttöönotto edellyttää yhteistyötä sopivan kierrätys- tai lajitteluyrityksen kanssa, joka sijaitsee lähialueella. Kummassakin ratkaisumallissa satamassa syntyvää muovijätevirtaa täydennetään lähialueelta tulevalla virralla, mikä lisää ratkaisujen paikallista vaikuttavuutta. Konseptissa tähdätään siihen, että alueella syntyneet muovijätteet palautuvat muokattuina takaisin alueella käytettäviin tuotteisiin (esim. pakkauskalvot tai säkit) tai ne voitaisiin hyödyntää osana alueella olevien koneiden käyttämiä tuotteita kuten polttoaineita.

Pilotin palautekyselyssä kaikki vastaajat katsoivat, että muovien yhteiskeräys voisi jäädä pysyväksi osaksi sataman toimintaa. Muovin yhteiskeräyksen toimintamallia on helppo mukauttaa ja monistaa sopivaksi erityyppisille yritysalueille. Kansallisessa mittakaavassa tämäntyyppinen yritysalueen tai -alueiden toiminta tarjoaa mahdollisuuden huomattaviin päästövähennyksiin.

Tärkeimmät opit

• Muovinkierrätys kiinnostaa yrityksiä, ja ne haluavat toimia entistä ympäristövastuullisemmin.
• Pilotoinnin avulla saadaan tieteellisesti pätevää, käytännönläheistä tietoa kohdealueen jätemääristä ja yritysten kierrätystarpeista sekä -käytännöistä.
• Kilpailevat yritykset voivat tehdä yhteistyötä ja saada samalla ympäristö- ja taloudellisia etuja.
• Kaupungit saavat alueensa yritykset mukaan ilmastotavoitteisiin käynnistämällä päästövähennyksiin ja resurssiviisauteen tähtääviä uusia kokeiluja, joista yritykset hyötyvät lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.