Espoon Lukutorin infratyömaan päästövähennystoimien onnistumista arvioitiin hiilijalanjälkilaskennan avulla. Tehdyillä toimenpiteillä havaittiin saavutetun todella merkittäviä päästövähennyksiä: Lukutorin päästöt olivat noin neljäsosan tavanomaisesti toteutetun työmaan päästöistä. Työn avulla voidaan asettaa tavoitteita työmaan hiilijalanjäljen tehokkaalle vähentämiselle ja määrittää tarvittavat toimenpiteet. Se mahdollistaa myös päästöjen kokonaisvaltaisen tarkastelun ja auttaa tunnistamaan päästöjen kannalta merkittävimmät prosessit.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet töissä kunnan hankinta- tai rakennustoimessa.
• olet rakennusurakoitsija tai rakennusalan yrityksen edustaja ja etsit uusia, vähäpäästöisiä ratkaisuja.

Perustietoja

Toteuttaja: VTT
Urakoitsija: VRJ Rakennus Oy
Pilotti: Lukutori, Espoo
Aikataulu: 6–11/2020

Päästölaskennalla tietoa alueen hiilijalanjäljestä

Hiilijalanjäljellä (carbon footprint) kuvataan tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa. Se kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Kun nettokasvihuonekaasupäästöjä vähennetään, toiminnan hiilijalanjälki pienenee. Hiilineutraali yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä eli sen nettohiilijalanjälki on nolla. Jotta tietty toiminta voidaan todeta hiilineutraaliksi, on tarkasteltava sen koko elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä.

Päästölaskenta voidaan tehdä tuotanto- tai kulutusperusteisesti. Tuotantoperusteisella laskennalla tarkoitetaan tietyllä alueella tapahtuvien päästöjen huomioimista (tätä tapaa käytetään tyypillisesti esim. valtioiden päästölaskennassa). Kulutusperusteisessa laskennassa taas huomioidaan esimerkiksi tietyn yhteisön tai alueen tuottamien ja kuluttamien tuotteiden tai palveluiden valmistamisesta, kuljetuksesta ja hävityksestä aiheutuvat päästöt tietyn ajanjakson kuluessa. Yritysalueen päästöjen laskennassa kulutusperäinen laskentatapa on mielekkäämpi ja myös yleisesti käytetty. Myös tässä työssä toteutettiin käyttäen kulutusperäistä laskentatapaa.

Kohti päästötöntä työmaata hiilijalanjäljen laskennalla

Hiilineutraali työmaa -konsepti jakautuu viiteen vaiheeseen, joita ovat 1) tavoitteiden asetus, 2) nykyisten päästöjen laskenta, 3) päästövähennysmahdollisuuksien tunnistaminen, 4) päästövähennyssuunnitelman laatiminen sekä 5) vähennystoimien toteutus ja verifiointi.

Nykyisten päästöjen laskenta luo pohjan vaiheille 3 ja 4, joita voidaan pitää konseptin ytimenä: päästövähennysmahdollisuuksien tunnistaminen, toimenpiteiden toteuttaminen sekä seurantasuunnitelman laatiminen.

Vaiheessa 2 sovellettiin Greenhouse Gas Protocol -laskentaohjeistusta¹, joka on yksi tunnetuimmista ja yleisemmin käytetyistä laskentamenetelmistä. Laskennassa päästöt jaettiin kolmeen ”tasoon” (scope):

• Taso 1: Suorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena paikan päällä eli fyysisesti toimipisteissä.
• Taso 2: Ostoenergian päästöt: epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, syntyvät yrityksen käyttämän sähkön tuottamisesta, lämmityksestä ja viilennyksestä (jos sähkö tuotetaan muualla ja ostetaan yrityksen käyttöön).
• Taso 3: Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, syntyvät yrityksen toiminnoista. Epäsuorat päästöt ovat niin sanottuja ”ylävirran päästöjä” eli yrityksen tuotantoprosesseissaan tarvitsemien tuotteiden valmistuksessa syntyvät, ja/tai tuotteiden käytöstä ja loppusijoituksesta aiheutuvat päästöt.

Konseptin vaikutus yritysalueen hiilineutraalisuuteen ja resurssiviisauteen

Pilotointikohteessa päästövähennyslaskenta toteutettiin käyttäen edellä kuvattua hiilijalanjälkilaskentaa. Laskennassa huomioitiin seuraavat asiat:

• Työkoneiden polttoaineiden kulutus ja polttoaineiden valmistus
• Kuljetusten päästöt, ml. polttoaineiden valmistus
• Sähköntuotanto ja akut huomioitu sähköisten työkoneiden kohdalla
• Muualla työmaalla kulutetun sähköntuotanto.
• Työmaalla käytetyt materiaalit
  • Kuivabetoni
  • Kasvualusta
  • Kivet
  • Murske
  • Noppakivet.

Jotta saatiin käsitys Lukutorilla toteutettujen päästövähennystoimenpiteiden suhteellisesta merkityksestä, vertailtiin laskennassa kahta skenaariota: Lukutorin todellista tilannetta sekä kuviteltua vertailuskenaariota, jossa ei oltu tehty kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtääviä ratkaisuja. Vertailuskenaariossa kaikkien työkoneiden oletettiin käyvän fossiilisella dieselillä (sähköisten työkoneiden kulutus laskettiin vastaavien koneiden tehon ja käyttötuntien perusteella), käytetyn sähkön oletettiin vastaavan keskimääräistä suomalaista verkkosähköä ja kivimateriaalit oletettiin tuotetun Kiinassa.

Tulosten perusteella Lukutorin työmaalta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 90 tonnia CO_2ekv. kun taas vertailuskenaariossa päästöt olivat noin 360 tonnia. Vertailuskenaarion päästöt olivat siis noin nelinkertaiset verrattuna Lukutoriin. Suurimmat päästösäästöt Lukutorin tapauksessa aiheutuivat suomalaisten kivien käytöstä kiinalaisten sijaan. Toinen merkittävä päästövähennyslähde oli fossiilisilla polttoaineilla käyvien työkoneiden korvaaminen sähköisillä.

Koska Lukutorin työmaa oli suhteellisen pieni ja kestoltaan lyhyt (noin puoli vuotta), pilotissa ei toteutettu erikseen konseptin vaiheita 4 ja 5. Näissä vaiheissa arvioitaisiin mahdollisuuksia lisäpäästövähennyksiin, laadittaisiin suunnitelma ja seuranta niiden toteuttamiseksi sekä tehtäisiin loppuarvio tavoitteiden toteutumisesta. Konseptin toteutus antaa paitsi keinoja vähentää käynnissä olevan työmaan päästöjä, se tuottaa oppeja seuraavien työmaiden vähähiiliseen toteuttamiseen.

Tärkeimmät opit

• Päästöjä on tärkeää tarkastella kokonaisvaltaisesti.
• Päästövähennystavoitteiden ja -toimien kunnianhimoisuuteen olennaista kiinnittää huomiota.
• Ottamalla huomioon myös materiaalit, voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä.
• Materiaalihankintojen lisäksi työkoneiden sähköistäminen on keskeinen päästövähennystoimenpide.

Paineet muovien kierrättämiseksi ovat kasvaneet. Tämän konseptin tarkoitus on käynnistää muovinkierrätys yritysalueella, ja luoda yritysten välille yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tehdyn käytännön kokeilun avulla havainnollistettiin kierrätyksen toimivuutta, saatiin tietoa muovien määristä ja kerättiin yrityskäyttäjien palautetta Vuosaaren satamassa.

Tämä ratkaisu sopii…

• kaupungille, joka haluaa saada yritykset mukaan ilmastotalkoisiin.
• yritykselle, joka haluaa aloittaa tai kehittää yrityksen tuottamien jätteiden kierrättämistä.
• yritykselle, joka etsii uusia liiketoimintamahdollisuuksia kierrätyksen saralla.

Perustietoja

• Sijainti: Vuosaaren satama, Helsinki.
• Elinkaari: aktiivinen vaihe.
• Toteuttajat: Satu Pasanen/Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Juha Hakala/Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Saara Pellikka/Helsingin kaupunki
• Aikajänne: 3 kk – 1 vuosi.
• Konseptikehityksen aikana toteutettiin yritysten muovijätteiden yhteiskeräyskokeilu, ns. muovipilotti. Keräyksen kohteena oli yritysten pakkaus- ja logistiikkamuovit Vuosaaren satamassa. Pilotointi toteutettiin 16.11. – 31.12.2020 yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n kanssa.
• Kierrätysratkaisuita verrattiin nykytilaan taloudellisuuden ja CO2-päästöjen kautta.
• Konsepti painottaa muovien uusiokäyttöä.

Vuosaaren sataman ensimmäinen muovinkierrätyskonsepti

Kansalliset ja kansainväliset tavoitteet, kuten Suomen muovitiekartta ja EU:n muovistrategia, kirittävät muovinkierrättämistä. Konseptia lähdettiin rakentamaan Vuosaaren sataman yritysten kiinnostuksesta kierrättämiseen – eli ruohonjuuritasolta ylöspäin. Konseptin tarkoitus on ensisijaisesti käynnistää muovinkierrätys yritysalueella, ja toissijaisesti edistää kilpailevien yritysten välistä yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Konseptointityön aikana tehtiin pilotti, johon osallistui julkisia toimijoita, yrityksiä ja tutkimuslaitos. Tällaiset käytännön kokeilut edesauttavat tieteellisesti pätevän ja käytännönläheisen tiedon saamista, innostavat yrityksiä kokeilemaan uusia toimintatapoja sekä lisäävät dialogia kaupunkien ja sen alueen yritysten välillä.

Pilotoinnista faktaa konseptointiin

Konseptikehityksen aikana toteutettiin yritysten muovijätteiden yhteiskeräyskokeilu, ns. muovipilotti. Keräyksen kohteena oli yritysten pakkaus- ja logistiikkamuovit Vuosaaren satamassa. Pilotointi toteutettiin 16.11.–31.12.2020 yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n kanssa. Pilottiin osallistui seitsemän logistiikka-alan yritystä. Muovimateriaali kerättiin älyvaa’alla varustettuun jätepuristimeen, joka saatiin pilotin ajaksi testikäyttöön Europress Group Oy:ltä. 

Pilotin aikana kertyi erilaisia muoveja yhteensä 812 kg, pääosin polyeteeni (PE-LD) ja polypropeenia (PP), jotka toimitettiin uusiokäyttöön. Keräyskokeilun kannalta muovien puhtaus oli riittävä. Osallistujat vastasivat pilotin jälkeen kyselyyn, jossa kerättiin palautetta ja käyttäjäkokemuksia konseptikehitystä varten. Muovipilottiin ja yhteiskeräykseen osallistuminen koettiin pääasiallisesti helppona ja toimivana. Yritysten välinen yhteistyö nähtiin mahdollisena erityisesti jätehuollon ja muiden ympäristöpalveluiden osalta. 

Ratkaisumalleilla vertailutietoa talous- ja ympäristönäkökulmista

Taloudellista näkökulmaa havainnollistettiin ja arvioitiin Vuosaaren sataman sijainnin ja satamassa tehdyn pilotin avulla. Tälle yritysalueelle luotiin jätehuoltoa tai kierrätystä varten eri ratkaisumalleja, joista esitellään nykytilan lisäksi kaksi vaihtoehtoista ratkaisumallia, A ja B.

Nykytilanteessa (REF) eli referenssissä muovijakeita ei kierrätetä vaan kaikki kerätty jätemuovi ohjataan energiahyötykäyttöön (polttoon). 

Ratkaisumallissa A ei ole syntypaikkalajittelua vaan kaikki muovijäte kerätään yhteen ja toimitetaan sellaisenaan kierrätysyritykselle.

Ratkaisumallissa B muovia syntypaikkalajitellaan eli kerätään ainoastaan PE-LD- ja PP-muovijakeet yhteiskeräyksenä

Tulosten mukaan nykytilanne (REF) on edullisin, jos muovijätettä syntyy vain 6,5 tonnia vuodessa, mutta tämä vaihtoehto muuttuu kalleimmaksi jätteen määrän lisääntyessä. Kierrätystä tukevat ratkaisumallit A ja B tulevat kannattavaksi, kun alueen jätemäärä 1,5–2-kertaistuu. Hiilidioksidipäästöt ovat ratkaisumalleissa A ja B huomattavasti pienemmät kuin nykytilanteessa (REF). Ratkaisumalleissa A ja B muovijätteen määrän lisääntyminen aiheuttaa päästöjen kasvua selkeästi vähemmän kuin referenssinä toimivassa nykytilanteessa.

Konseptista käytäntöön

Konsepti perustuu ratkaisumalliin B, jossa sataman yritysten yhteiskerätyt PE-LD- ja PP-jakeet toimitetaan mekaaniseen kierrätykseen. Kyseisille jakeille on jo olemassa teollinen kierrätysmahdollisuus. Kehittyessään konsepti tähtää ratkaisumalliin A, jossa muovijätettä voidaan monipuolisemmin ottaa vastaan ja sitä voidaan ohjata sekä uusiokäyttöön että hyötykäyttöön petrokemianteollisuuteen. Ratkaisumalli A:n käyttöönotto edellyttää yhteistyötä sopivan kierrätys- tai lajitteluyrityksen kanssa, joka sijaitsee lähialueella. Kummassakin ratkaisumallissa satamassa syntyvää muovijätevirtaa täydennetään lähialueelta tulevalla virralla, mikä lisää ratkaisujen paikallista vaikuttavuutta. Konseptissa tähdätään siihen, että alueella syntyneet muovijätteet palautuvat muokattuina takaisin alueella käytettäviin tuotteisiin (esim. pakkauskalvot tai säkit) tai ne voitaisiin hyödyntää osana alueella olevien koneiden käyttämiä tuotteita kuten polttoaineita.

Pilotin palautekyselyssä kaikki vastaajat katsoivat, että muovien yhteiskeräys voisi jäädä pysyväksi osaksi sataman toimintaa. Muovin yhteiskeräyksen toimintamallia on helppo mukauttaa ja monistaa sopivaksi erityyppisille yritysalueille. Kansallisessa mittakaavassa tämäntyyppinen yritysalueen tai -alueiden toiminta tarjoaa mahdollisuuden huomattaviin päästövähennyksiin.

Tärkeimmät opit

• Muovinkierrätys kiinnostaa yrityksiä, ja ne haluavat toimia entistä ympäristövastuullisemmin.
• Pilotoinnin avulla saadaan tieteellisesti pätevää, käytännönläheistä tietoa kohdealueen jätemääristä ja yritysten kierrätystarpeista sekä -käytännöistä.
• Kilpailevat yritykset voivat tehdä yhteistyötä ja saada samalla ympäristö- ja taloudellisia etuja.
• Kaupungit saavat alueensa yritykset mukaan ilmastotavoitteisiin käynnistämällä päästövähennyksiin ja resurssiviisauteen tähtääviä uusia kokeiluja, joista yritykset hyötyvät lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.

Oppaassa esitellään toimenpiteitä, joilla yritysalueet voivat siirtyä hiilineutraaliin liiketoimintaan. Vantaan Porttipuiston ja Hakkilan yritysalueet olivat kohdealueina oppaassa, joka keskittyi hiilineutraaliin sähköön, lämmitykseen ja liikenteeseen. Lisäksi oppaassa kiinnitetään huomiota ulkovalaistuksen parantamiseen ja vähähiilistämiseen yritysalueilla.

Tämä ratkaisu sopii…

• kaupungille, jolla on tavoite olla hiilineutraali, ja etsii tapoja, joilla yritykset osallistuvat tavoitteen saavuttamiseen.
• kaupungille, joka haluaa tietää, miten yritysalueiden hiilineutraalisuus voidaan toteuttaa.

Perustietoja

• Sijainti: Porttipuisto ja Hakkila Itä-Vantaalla
• Elinkaari: suunnitteluvaihe
• Toteuttajat: Vantaan kaupunki, AFRY Oy, SteraLux Oy
• Aikajänne: 2019–2021

Hyötyä hiilineutraalista yritysalueesta

Vantaan Porttipuiston ja Hakkilan yritysalueilla liikekiinteistöt kuuluvat tällä hetkellä kauttaaltaan kaukolämpöverkkoon. Alueiden rakennuskanta on yhteensä reilusti yli puoli miljoonaa neliömetriä, joten energiantuotannon aiheuttama hiilijalanjälki on suuri. Kaikki yritysalueiden kiinteistöt kuuluvat yksityisille omistajille, joten kaupunki ei voi suoraan päättää uusien energiamuotojen käyttöönotosta. Tästä syystä oppaassa käydään läpi erilaisia ohjauskeinoja yritysalueiden hiilineutraalisuuteen siten, että yritykset voisivat saada siirtymästä myös liiketoiminnallista hyötyä. 

Vantaan Energia kehittää vähähiilistä, jopa hiilineutraalia, kaukolämpöverkkoa. Tässä osansa on jätevoimalaitoksen laajennuksella vuonna 2022, mikä mahdollistaa kivihiilestä luopumisen. Toisaalta yhtiö tarjoaa myös UusiolämpöBIO- sekä Uusiolämpö100-vaihtoehtoja. Näillä vaihtoehdoilla yritysalueiden hiilijalanjälkeä voidaan pienentää huomattavasti. 

Kannustetaan uusiin energiavaihtoehtoihin

Vantaan Energian toimenpiteet vähentävät suoraan yrityksien päästöjä, kun kaukolämmön päästökerroin pienenee. Yrityksillä on jo nyt mahdollisuus valita hiilineutraali kaukolämpövaihtoehto lisähintaan. Jatkossa kannustin paranee, sillä lisämaksu poistuu.

Kaupungin keskeinen rooli on toimia yritysten energianeuvonantajana. Kaupungin tulee tiedottaa investoinneista ja rakennushankkeista, mutta myös sujuvoittaa luvanvaraisia toimenpiteitä yritysalueilla. Samalla kaupungin on syytä kannustaa yrityksiä tekemään energiakatselmuksia ja vauhdittaa siten yritys- ja yritysaluekohtaisten energiatehokkuustoimenpiteiden laatimista. Liikennepuolella kaupungin vastuulla on parantaa erityisesti työmatkaliikenteen sujuvuutta. Vähälle huomiolle jäänyt liikennevalojen sujuvoittaminen pienentäisi matka-aikaa ja leikkaisi päästöjä. Kaupungin tulee myös ponnistella, jotta liikennetietoja voitaisiin optimoida yritysalueilla mahdollisimman sujuvan liikenteen saavuttamiseksi. Samalla tulee mahdollistaa uusiutuvien polttoaineiden saatavuus yritysalueilla: kaasu- ja latausinfraa tulee lisätä yritysten saataville.

Tärkeimmät opit

• Jokainen yritysalue on erilainen, mutta ne hyötyvät kaupungin avusta.
• Kaupungin ei kannata yrittää pakottaa yrityksiä hiilineutraaliuteen, vaan asettaa kannustimia.
• Säästöt ovat yrityksille kaikkein keskeisin syy osallistua hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseen.

Syksyllä 2020 julkaistiin vapaaehtoinen Päästötön työmaa green deal -sopimus, jossa tavoitteena on vähentää hankintayksiköiden työmailla syntyviä päästöjä pitkäjänteisesti. Tähän mennessä sopimuksen ovat allekirjoittaneet kuusi suurta julkista hankkijaa. Konseptin oppeja voi soveltaa green dealiin kuulumattakin, mutta yhteistyössä muiden kanssa tulokset ovat vaikuttavampia ja yrityksille ennakoitavampia.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit green dealiin liittyneen organisaation rakennuttajana tai asiantuntijana rakennushankkeissa ja etsit lisätietoja ympäristökriteereistä.
• toimit muun kuin green dealiin liittyneen organisaation asiantuntijana ja haet esimerkkejä tai lisätietoa ympäristökriteereistä.
• toimit urakoitsijana ja pohdit soveltuvia käytäntöjä päästöttömän työmaan toteutukseen.
• päästöttömien työmaiden kaluston seuranta ja todentaminen mietityttää.

Perustietoja

• Toteuttajat: KEINO-kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Turun kaupunki, Senaatti-kiinteistöt, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Uusia julkisen sektorin toimijoita kannustetaan liittymään sopimukseen laajalla rintamalla.
• Aikajänne: 2020–2030

Päästöttömän työmaan green deal aloitti pitkäjänteisen yhteiskehityksen kohti rakennustyömaiden päästövähennyksiä

Ympäristöministeriön ja julkisten hankintaorganisaatioiden välinen sopimus on osaltaan mahdollistamassa Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hankinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävään osuuteen työmailla syntyvistä päästöistä ja tukea hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista. Green deal-sopimus keskittyy työmaakoneiden ja kuljetusten päästöluokkavaatimuksiin sekä vähäpäästöisten käyttövoimien edistämiseen. Sopimuksella vaikutetaan muun muassa vähäpäästöisten työkoneiden osuuden lisäämiseen, uusien toimintamallien ja työkalujen käyttöönottoon niin työmailla kuin hankintaprosesseissa.

Konsepti tukee sopimuksen toteutusta ja auttaa myös muita organisaatioita päästövähennyksissä

Päästöttömän työmaan konsepti on laadittu osana Päästöttömien työmaiden green deal-sopimusta ja HNRY-hanketta. Konsepti tukee green dealin toimeenpanoa, mutta soveltuu myös muiden toimijoiden käyttöön.

Konsepti on yleiskuvaus periaatteista ja toimintatavoista, joilla pyritään vähentämään työmaiden päästöjä. Konsepti tähtää työmaiden hiilidioksidipäästöjen, haitallisten pakokaasupäästöjen sekä melun vähentämiseen. Konsepti ei käsittele esimerkiksi rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä tai rakentamisen elinkaaripäästöjä.

Päästöttömien työmaiden konseptia voidaan käyttää soveltuvin osin esimerkiksi seuraavissa hankintayksiköiden omissa ja kilpailuttamilla työmailla ja urakoissa:

• Omat kunnossapidon työt,
• Omat rakentamisen työt (infra ja talonrakentaminen),
• Kilpailutetut kunnossapidon työt ja urakat.

Tarkemmat rajaukset on määritelty osana organisaatioiden omia strategioita ja esimerkiksi päästöttömän työmaan green dealiin liittyneiden hankintayksiköiden toimeenpanosuunnitelmia.

Päästötön työmaa -konsepti tukee vuonna 2020 solmittua vapaaehtoista päästöttömien työmaiden green deal -sopimusta. Sopimuksen ulkopuoliset hankintayksiköt voivat hyödyntää konseptin työkaluja työmaidensa päästövähennyksiin.

Konseptissa esitetään kolmen tyyppisiä ympäristövaatimuksia:

1. Green deal -sopimuksesta seuraavat konekaluston vähimmäisvaatimukset, 
2. Menetelmät vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämiseen (sähkö, biokaasu, vety), 
3. Muut ympäristövaatimukset, kuten ympäristöjärjestelmät ja urakkakohtainen ympäristösuunnitelma. 

Lisäksi konseptissa on esimerkiksi suosituksia työkoneiden käyttäjien perehdyttämiseen vähäpäästöisiin työtapoihin.

Markkinavuoropuhelulla ja konseptia soveltamalla päästään hyviin tuloksiin

Konsepti ei sisällä suoria suosituksia käyttöönotettaviksi ympäristökriteereiksi ja jokaisen organisaation on sovitettava sen sisältö omiin tavoitteisiin ja markkinaympäristöön soveltuvaksi.

Green deal -sopimuksen sekä päästöttömän työmaan konseptin kehittämiseen saatiin kokemusperäistä tietoa Helsingin ja Espoon kaupunkien vähäpäästöisiltä pilottityömailla. Piloteista kerätyt tiedot ovat auttaneet kehittämään muun muassa hankintakriteereitä, seurantaa, kalustoluetteloa sekä markkinavuoropuhelua. Toimijat, jotka haluavat edistää päästöttömien työmaiden osaamista, voivat soveltaa konseptin ympäristövaatimuksia sekä toimintatapoja mahdollisissa piloteissa sekä urakoissaan.

Päästöttömän työmaan green deal -sopimukseen liittyneet organisaatiot käyvät vuosittain yhteisiä markkinavuoropuheluita, jossa tarkemmat vaatimukset rajauksineen käydään läpi. Liittymällä Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen green deal -sopimukseen hankintayksikkö pääsee osaksi tätä yhteistä kehitystyötä.

Tärkeimmät opit

• Tavoitteet ovat ensimmäinen askel kohti toteutusvaihetta ja vasta alku pitkäjänteiselle kehitystyölle.

• Lopullisten ympäristökriteerien määrittelyyn vaaditaan vuoropuhelua ja yhteistyötä yritysten kanssa. Erilaisia poikkeustapauksia ja joustoja voidaan tarvittaessa tehdä, jotta vaatimukset ovat toteutettavia ja tarkoituksenmukaisia.

• Konseptin oppeja voi soveltaa green dealiin kuulumattakin, mutta yhteistyössä muiden kanssa tulokset ovat vaikuttavampia ja yrityksille ennakoitavampia.

• Kaupungit/kunnat/organisaatiot voivat poimia omiin hankintoihinsa ja työmaaurakoihin parhaiten sopivia käytäntöjä konseptista.
  

Julkaisut

Päästötön työmaa-konsepti versio 1.0
Yhteistä päästötön työmaa -konseptia sekä hankintakriteereitä jatkokehitetään sopimuksen etenevien tavoitteiden mukaisesti.  Liittyneet toimijat myös kouluttavat omia tilaajiaan ja muita keskeisiä kohderyhmiä yhteisen Päästötön työmaa -konseptin ja yhteisten hankintakriteereiden soveltamisessa.

Ratkaisumallissa etsittiin keinoja työkoneiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi rahtisatamatoiminnassa käyttäen esimerkkinä Helsingin Vuosaaren satamaa. Keskeisiä teemoja olivat työkoneiden vähähiiliset käyttövoimat, eri toimijoiden vaikutusmahdollisuudet sekä tiekartta työkonetoiminnan päästövähennyksille.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet kiinnostunut työkoneiden hiilidioksidipäästöjen vähennyskeinoista ja -mahdollisuuksista erityisesti rahtisatamien kontekstissa.
• kehität satamatyökoneiden tai satamien vähähiilisyyttä.
• haluat edistää yrityksen tai yritysalueen työkonetoimintaa vähähiilisemmäksi.

Perustietoja

• Sijainti: Itä-Helsinki, Vuosaaren satama
• Aikajänne: 2019–2021
• Toteuttajat: Konseptin toteuttamisesta vastasi Saara Pellikka Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista tiiviissä yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Helsingin Satama Oy:n ja seuraavien avainyritysten kanssa: Finnsteve Oy Ab, Steveco Oy, Multi-Link Terminals Ltd Oy, Oy M. Rauanheimo Ab / Oy Adolf Lahti Yxpila Ab, Container-Depot Ltd Oy / Arctic Container Oy, SA-TU Logistics Oy, Nurminen Logistics Oyj, Alfons Håkans, Konecranes Finland, Kalmar / Cargotec, Royal Terberg Group ja Göteborgin satama (referenssikohde).

Yrityshaastattelut nostivat esille tahtotilaa ja kehityskohteita

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut haastatteli Vuosaaren sataman yrityksiä vuodenvaihteessa 2019–2020 kartoittaakseen alueen kehitystarpeita työkoneiden päästövähennyksille. Keskeisenä tuloksena oli, että yritykset haluavat vähentää kalustopäästöjä, mutta uusilta ratkaisuilta edellytetään kustannustehokkuutta ja hyvää operoitavuutta satamaympäristössä. Mahdollisina keinoina tunnistettiin etenkin biopolttoaineet ja työkoneiden sähköistyminen. Haastattelujen pohjalta laadittiin yhteenveto, jossa ehdotettiin mm. seuraavia kehitystoimenpiteitä:

1. Kasvatetaan yritysten ymmärrystä satamatoimintaan soveltuvista uusista käyttövoimista ja päästövähennysratkaisuista (ml. päästö- ja kustannustehokkuus).
2. Kartoitetaan, millaisilla ohjauskeinoilla Helsingin Satama Oy voisi kannustaa alueella toimivia yrityksiä uusien käyttövoimien käyttöön, ja selvitetään infrastruktuurin kapasiteetti sekä muutostarpeet laajan mittakaavan käyttövoimamuutokselle.

Raportti valaisee, miten työkoneiden päästötavoitteet saavutetaan

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n laatimassa selvitystyössä (Selvitys ja tiekartta Vuosaaren sataman työkoneliikenteen päästövähennyksille) haarukoitiin toimia sataman työkoneiden CO₂-päästöjen vähentämiseksi 60 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Työn perusteella vähennystoimet tulisi keskittää lukkeihin ja terminaalitraktoreihin, sillä nämä konetyypit kattoivat arviolta yli kolme neljäsosaa alueen työkonepäästöistä.

Päästötavoitteisiin ei näyttäisi olevan mahdollista yltää joko ilman lukkien jonkinasteista sähköistymistä tai uusiutuvan moottoripolttoöljyn käyttöä. Sähköistäminen osoittautui kustannustehokkaaksi ratkaisuksi paljon energiaa kuluttavissa ja korkean käyttöasteen työkoneissa, kuten lukeissa. Satama-alueen sähköverkko näyttäisi riittävän akkusähköisten lukkien ja terminaalitraktorien operoinnille. Sataman 33 lukin yhtäaikaiseen operointiin tarvittaisiin karkeasti 9 kpl 600 kW tehoista pikalatausasemaa, mikä tarkoittaisi n. 3–5 miljoonan euron investointia.

Helsingin Satama Oy:n kannustinkeinoiksi tunnistettiin mm. uusiutuvan polttoaineen aiheuttaman lisäkustannuksen kompensointi, sähkötyökoneiden käyttöasteeseen perustuvan alennuksen tarjoaminen sekä sähkötyökoneiden ja latausinfran vuokraaminen operaattoreille testikäyttöön. Keskeisenä tuotoksena esitettiin tiekartta päästövähennyksille vuosille 2021–2035.

Työkoneiden hiilitiekartan keskiössä on uusien teknologioiden pilotointi

Vuosaaren sataman työkonelogistiikan hiilitiekartta luo polkua kohti markkinaehtoista vähähiilisten ratkaisujen käyttöä satamassa. Keskeisenä toimena ehdotetaan pilotointihankkeen käynnistämistä, jolla mm. madalletaan satamaoperaattoreiden kynnystä siirtyä täyssähköisiin työkoneisiin sekä ottaa käyttöön uusiutuvaa moottoripolttoöljyä, ja sitä kautta oppia uusien teknologioiden käyttöä ja operointia. Hankkeen aikana pilotoitaisiin operaattoreiden toimesta muutamia kappaleita keskeisimpiä akkusähköisiä työkoneita, kuten lukit ja terminaalitraktorit sekä demonstroitaisiin uusiutuvan moottoripolttoöljyn käyttöä eri ikäluokan työkoneissa. Polku vähähiilisyyteen tapahtuisi kolmessa vaiheessa:

1. Pilotoinnin esisuunnitteluvaihe vuosina 2021–2022
2. Uusien teknologioiden pilotointi vuosina 2022–2027
3. Vaiheittainen siirtymä kohti markkinaehtoista toimintaa 2027–2035

Tiekartan on laatinut Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy osana Vuosaaren sataman työkoneliikenteen päästövähennyksille tehtyä selvitys- ja tiekarttatyötä.

Työkonekannan päästölaskenta haltuun laskentamallin ja koulutusvideon avulla

Excel-pohjaisen laskentamallin avulla voi laskea työkoneiden hiilidioksidipäästöt ja kokonaiskäyttökustannukset sekä vertailla päästövähennysten kustannustehokkuutta eri käyttövoimavaihtoehdoilla (€/tCO₂). Malli huomioi niin työkoneiden suorat laskennalliset päästöt (TTW, tank-to-wheel) kuin elinkaaripäästöt (WTW, well-to-wheel). Malli soveltuu etenkin satamatyökoneita omistaville ahtausyrityksille, mutta sitä voi soveltaa myös muun tyyppiseen työkonekalustoon edellyttäen lähtötietojen lisäämistä. Mallissa on kaksi osaa:

• Geneerinen malli, joka laskee yksittäisen vuoden päästöt ja kustannukset
• Skenaariomalli, joka sisältää geneerisen mallin ja laskee lisäksi päästöille aikasarjan vuosille 2019–2035

Laskentamallin ja perehdytysvideon on tehnyt Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy osana Vuosaaren sataman työkoneliikenteen päästövähennyksille tehtyä selvitys- ja tiekarttatyötä.

Koulutusvideo työkoneiden päästö- ja kustannuslaskentamallin käytöstä:

Tärkeimmät opit

• Satamaympäristö asettaa työkoneiden päästövähennyksille niin omia erityisvaatimuksia kuin mahdollisuuksia.

• Sopivimmat päästövähennysratkaisut löydetään optimoimalla ne muun muassa koneen käyttötarpeen, käytännön toimivuuden kuin päästö- ja kustannustehokkuuden näkökulmasta.

• Pilotointi mahdollistaisi toimivimpien teknologioiden, operointitapojen ja palvelumallien löytämisen satamaympäristöä ajatellen, ja loisi siten polkua kohti uusien vähähiilisten ratkaisujen markkinaehtoista käyttöönottoa.

Rakennustyömaat aiheuttavat sekä merkittäviä hiilidioksidipäästöjä että haitallisia paikallispäästöjä. Kulosaaren puistotie oli yksi Helsingin päästöttömän infratyömaan pilottikohteista, joissa tavoiteltiin työmaalla syntyvien päästöjen vähentämistä. Työmaalla toimi neljä täyssähköistä työkonetta ja muussa kalustossa käytettiin uusiutuvaa HVO-dieseliä.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit infraurakoiden rakennuttajana.
• olet infrarakentamisen yrittäjä/urakoitsija.
• haluat vähentää organisaatiosi työmaiden päästöjä.

Perustietoja

• Sijainti: Helsinki, Kulosaari – Kulosaaren puistotie uudistettiin pyöräkaduksi, osaksi Itäbaanaa, joka on yksi pyöräilyn valtaväylistä keskustaan
• Aikajänne: 12/2019 (markkinavuoropuhelu) – 4/2021 (urakka valmis)
• Toteuttajat: Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala, rakennuttamispalvelu & ympäristöpalvelu, urakoitsijana VM Suomalainen Oy

Hiilineutraali Helsinki edellyttää myös työmaiden päästöjen suitsimista

Rakennustyömailla käytettävien työkoneiden ja rakentamisen raskaiden kuljetusten päästöt muodostavat merkittävän osan kaupunkien ja kuntien hiilidioksidipäästöistä sekä tuottavat myös ilmanlaatua heikentäviä ja terveydelle haitallisia paikallispäästöjä, pölyä ja melua. Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä työmaiden aiheuttamat haitat korostuvat.

Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan ole onnistunut riittävällä tasolla puuttumaan työmaiden aiheuttamiin ilmasto- ja terveysvaikutuksiin eivätkä työkoneiden aiheuttamat CO₂-päästöt kuulu sääntelyn piiriin. Tämä ongelma on tunnistettu Helsingissä ja yhtenä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman tavoitteena onkin vähentää työmailla syntyviä hiilidioksidipäästöjä mm. pilotoimalla päästöttömien työkoneiden käyttöä kaupungin infraurakoissa.

Helsingin kaupunki on osallistunut aktiivisesti myös kansainväliseen yhteistyöhön päästöttömien työmaiden edistämiseksi. Eurooppalaiset kaupungit ovat vaihtaneet tietoja ja kokemuksia mm. Euroopan komission rahoittaman Big Buyers Initiativen Zero-Emission Construction Sites -työryhmässä ja EIT Climate-KIC:n rahoittamassa E-ZEMCONS -hankkeessa.

Markkinavuoropuhelulla varmistettiin onnistunut kilpailutus

Helsingin kaupunki käynnisti päästöttömän infratyömaan markkinavuoropuhelun ja hankintakriteerien valmistelun joulukuussa 2019. Sidosryhmien yhteistä markkinavuoropuhelutilaisuutta seurasi kahdenväliset keskustelut useiden infra-alan urakoitsijoiden kanssa. Markkinalta saatiinkin arvokasta tietoa mm. kaluston nykytilasta ja sähkökäyttöisten työkoneiden saatavuudesta sekä vahvistus ehdotettujen vähimmäisvaatimusten käytölle.

Kevään 2020 aikana viimeisteltiin kilpailutuksessa käytettävät kriteerit sekä päästöttömän työmaan pilotille että vähäpäästöiselle infratyömaalle laajempaan käyttöön. Kulosaaren Puistotien pilotin tarjouspyyntö julkaistiin toukokuussa 2020.

Urakka-asiakirjojen kehitystyötä tehtiin rinnakkain päästöttömät työmaat green deal -sopimuksen valmistelun kanssa. Helsingin infraurakoissa käytetyt vaatimukset ovat kunnianhimoisempia kuin green deal -sopimus tällä hetkellä edellyttää. Sopimus määritteleekin yhteisen minimitason ja kaupungit voivat halutessaan kiristää kriteerejä myös nopeampaan tahtiin.

Kulosaaren puistotien työmaa päästöttömyyden koekenttänä

Heinäkuussa 2020 käynnistynyt Kulosaaren puistotien muutos pyöräilykaduksi oli pilottiurakka, jossa konkreettisin keinoin vähennettiin työmaalla syntyvien hiilidioksidipäästöjen sekä terveydelle haitallisten lähipäästöjen määrää. Työmaalla käytettiin neljää täyssähköistä työkonetta (kolme 4,2 t pyöräkuormaajaa ja yksi minikaivuri) ja muussa kalustossa käytettiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta uusiutuvaa HVO-dieseliä.

Muita hyväksyttäviä fossiilittomia polttoaineita olivat biokaasu, vety, etanoli sekä uusiutuva polttoöljy. Työkoneet olivat vähintään Stage IV -tasoa ja kuljetuskalusto EURO VI -päästöluokan mukaista. Pienkoneiden (teho ≤ 4 kW) tuli olla ensisijaisesti sähkökäyttöisiä. Työmaalla käytettävän sähkön tuli olla tuotettu uusiutuvilla energialähteillä ja työmaan lämmitystarpeet oli toteutettava kaukolämmöllä, fossiilivapailla biopolttoaineilla tai vihreällä sähköllä. Lisäksi urakoitsijalta edellytettiin ympäristösertifikaattia. Sähköisten työkoneiden käyttöön kannustettiin antamalla kokonaistaloudellisen edullisuuden laatupisteitä (hinnan osuus 70% ja laadun osuus 30%) korkeintaan viidestä sähköisestä työkoneesta. 

Urakassa käytettävän kaluston luetteloa päivitettiin sitä mukaa, kun uusia koneita tuli työmaalle. Polttoaineen ja työmaalla käytetyn sähkön kulutuksesta raportoitiin kuukausittain työmaakokousten yhteydessä. Seurantaa ja raportointia kehitettiin yhteistyössä tilaajan ja urakoitsijan kanssa. 

Hyvät kokemukset kannustavat jatkamaan työtä

Kun suurin osa Kulosaaren pilottiurakan konetyöstä oli takana, suoritti HNRY-hanke urakoitsijalta saatujen polttoaineen ja sähkön kulutustietojen sekä kaluston käyttötuntien perusteella karkean laskelman urakan päästöistä verrattuna oletettuun ”tavanomaisesti toteutettuun” urakkaan. Laskelman mukaan päästöttömän työmaan ratkaisujen ansiosta urakan päästöt olivat noin 42 % tavanomaisesti toteutetun urakan päästöistä ja saavutettu päästösäästö oli yli 106 t CO₂e, joka vastaa reilun kymmenen suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä.

Fossiilivapaita ja vähäpäästöisiä työmaita on toteutettu Helsingissä jo useissa infrarakentamisen hankkeissa. Onnistuneiden kokeilujen jälkeen kesästä 2020 alkaen kaikki Helsingin kaupungin kilpailutetut infrarakennustyömaat on toteutettu vähäpäästöisinä. Kokemukset ovat olleet pääasiassa positiivisia, eikä vähäpäästöisyyden vaatimusten ole havaittu juurikaan vaikuttavan urakoitsijoiden tarjoushalukkuuteen tai tarjoushintoihin. Vuoden 2021 aikana Helsinki aikoo jalkauttaa päästöttömien työmaiden toimintatavat green deal -sopimuksen mukaisesti kaikkiin infra-, talo- ja kunnossapidon urakoihinsa.

Tärkeimmät opit

• Toimivien ja sopivan kunnianhimoisten hankintakriteerien laatimisessa keskeistä on sidosryhmien osallistaminen ja aktiivinen markkinavuoropuhelu.
• Helsingin kaupungin tahtotila päästöjen vähentämiseksi jaetaan infra-alan yrityksissä ja tavoitteiden toivotaan näkyvän tilaajan vaatimuksissa.
• Kannattaa hyödyntää erilaisia yhteistyöfoorumeja sekä rohkeasti jakaa oppeja ja kokemuksia muiden kanssa.
• Avoin mieli palkitsee – kokeilemalla oppii ja kehityksen nopeus voi yllättää.

Yritysalueella sijaitsevat toimijat voivat rahtilogistiikkaratkaisujaan yhdistämällä ja keskittämällä keventää ympäristökuormitusta . Lisäksi sen avulla on mahdollista saada toiminnallisia hyötyjä, kuten suuremman volyymin edut kilpailutuksessa, kevyemmän työkuorman kokonaisratkaisun johdosta ja tehokkaamman toimintamallin yritysalueen yhteisenä ratkaisuna.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet kiinnostunut tavoista madaltaa yrityksesi tavaralogistiikan päästöjä.
• yrityksesi sijaitsee alueella, jossa on paljon muita yrityksiä, joilla on yhteneväisiä tavaralogistiikkatarpeita kanssanne.
• edustat rahdinkuljetuksen ja tavaralogistiikkaan keskittyvää yritystä ja haluat tarjota asiakkaillesi hiilikuormaa keventäviä ratkaisuja.

Perustietoja

• Rahdinkuljetusyhteistyö soveltuu yrityksille, jotka sijaitsevat maantieteellisesti toisiaan lähellä ja joilla on yhtenevät tarpeet rahdinkuljetuksen suhteen.
• Soveltuu toteutettavaksi yritysalueilla, jotka ovat elinkaarensa suhteen joko suunnitteilla, rakenteilla, kehitys- tai aktiivisessa toimintavaiheessa.
• Rahdinkuljetusyhteistyön konsepti on toteutettu tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta. Sen käytännön sovellukset vaativat yritysalue- ja yhteistyökumppanikohtaisen arvioinnin ja toteutuksen.
• Konseptin toteuttajat:
  • Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen
  • HNRY-hankkeen liikenteen ja logistiikan ratkaisufoorumit
  • Käytännön sovellukset on arvioitu yhteistyössä Post Nord Oy:n kanssa.

Rahdinkuljetusyhteistyö haastaa rahtiliikenteen valtavirtaisen toimintamallin

Rahdin kuljetus lavatavaran, kappaletavaran ja pakettiliikenteen osalta toimii Suomessa yleisimmin niin, että kuljetusliikkeet noutavat päivittäin lähtevät tavarat lähimpään terminaaliin, josta ne ajetaan illan ja yön aikana vastaanottajaa lähimpään terminaaliin runkokuormana ja jaetaan sieltä vastaanottajille.

Runkokuormat ovat monesti täyttöasteeltaan korkeita ja siksi ympäristövaikutuksiltaan ja hinnoittelultaan suhteellisen pitkälle optimoituja. Enemmän päästöjä syntyy rahdin noudosta ja jakelusta.

Rahdinkuljetuksen mahdollisuuksia parantaa hiilineutraalisuuttaan ja resurssiviisauttaan on kaksi: 1) kaluston päästöjen vähentäminen ja 2) toiminnan optimoiminen, mikä toteutuu sekä kaluston käyttöasteen että ajettujen kokonaiskilometrien perusteella. Yritysalueen rahtiyhteistyön konsepti on kehitetty haastamaan yleisesti lava-, kappale- ja pakettitavaran käytössä oleva malli, jossa jokainen yritys kilpailuttaa itsenäisesti omat rahdinkuljetusratkaisunsa. Haaste lähtee ostajien yhteistyön rakentamisesta, jolla tähdätään toiminnan optimoimiseen, käyttöasteen nostamiseen ja ajettujen kilometrien vähentämiseen.

Lähtevän rahdin osalta optimointi on selkeää – mallia pitää kuitenkin arvioida järjestelmätasolla

Lähtevän rahdin osalta yhteistyön ydinajatuksena on, että yritysalueella sijaitsevat yritykset neuvottelevat keskitetyn sopimuksen yhden kuljetusliikkeen kanssa, joka käy keskitetysti noutamassa alueelta rahdin siten, että se saa optimoitua kaluston täyttöasteen. Tämä vähentää päivätasolla raskasta jakelu- ja kuorma-autoliikennettä yritysalueella ja vaikuttaa suoraan vähentävästi päästöihin. Yritysalueen yritykset voivat myös tutkia alueen keskitetyn logistiikkapisteen/-terminaalin etuja ja sen soveltuvuutta alueen yritysten toimintaan. Tämä mahdollistaa lähtevän ja saapuvan tavaraliikenteen ohjaamiseen yhteen kohteeseen yritysalueella ja kuorma-autoliikenteen minimoimisen alueen sisäisesti. Tämä ”first mile” -ajattelun osaoptimointi on kohtuullisen helposti toteutettavissa, mutta tilanne vaatii laajempaa tarkastelua sekä yritysalueen kokonaistasolla, että paikkakunnan tasolla, jotta yhden alueen tai kuljetusliikkeen toiminnan osaoptimoinnilla ei aiheuteta negatiivisia vaikutuksia järjestelmätasolla.

Rahtiyhteistyön haastavammat osiot kaipaavat ratkaisuja käytännön toteutuksissa

Yritysalueelle saapuvan rahdin osalta konsepti on monitahoisempi, koska alueelle kohdistuu paljon lähetyksiä, jotka tulevat eri lähettäjiltä heidän käyttämiensä kuljetusliikkeiden jakeluna. Kuljetusliikkeet pyrkivät yhdistämään näitä, mutta se on käytännössä haastavaa lastausjärjestyksen, palveluvaatimusten sekä aikataulujen takia. Lähtevän ja saapuvan rahdin kuljetusten optimoimisella samoille kuljetuksille voi kuitenkin olla merkittävä vaikutus ajettujen kilometrien määrässä, mutta se vaatii esimerkiksi kuljetusliikkeiden välisen yhteistyön ja palveluvaatimusten kehittämistä.

Saapuvan rahdin jakelu yritysalueelle yhden kuljetusliikkeen toimesta voi mahdollistua kuljetusliikkeiden välisellä yhteistyöllä, mikäli valittu alueelle rahtia kuljettava yhtiö ottaa huolehtiakseen alueelle saapuvan rahdin myös muiden kuljetusliikkeiden terminaalista. Kuljetusliikkeiden näkökulmasta asian edistämistä voi haastaa myös kilpailulainsäädäntö ja sen määritykset siitä, millaista tietoa saa jakaa. Yksi mahdollisuus voi olla erillinen yritysalueen rahdin noudoista ja jakeluista vastaava ”in-house” -toimija tai yritys, joka on erikoistunut tuottamaan ilmastoystävällisiä nouto- ja jakelupalveluita.

Rahtiyhteistyöratkaisuilla merkittävä vaikutus yritysalueen päästöihin ja viihtyisyyteen

Yritysalueen rahtiyhteistyön konseptin tavoitteena on säästää energiaa/polttoainetta, toteuttaa rahdinkuljetus mahdollisimman pienellä kokonaiskilometrimäärällä sekä vähentää yritysalueella kulkevaa raskaiden ajoneuvojen määrää, mikä tekee yritysalueesta viihtyisämmän sekä turvallisemman ja vähentää myös melua alueella.

Konseptin tehokkuutta voidaan mitata jakeluautojen täyttöasteen ja päivittäin ajettujen kilometrien kautta. Lisäksi voidaan selvittää, paljonko polttoainekäyttöisillä ajoneuvoilla jaettua rahtia voidaan järkevästi siirtää sähkö- tai lihasvoimakäyttöisillä ajoneuvoilla jaettavaksi. Yhteistyö mahdollistaa myös pienemmille yrityksille pääsyn suuremman kokonaisvolyymin ostajaksi ja siten paremman neuvotteluaseman kuljetusliikkeen suhteen.

Rahtiyhteistyössä hyödynnetään synergiaetuja, eli yritysten yhteneväisiä tarpeita, ja sovelletaan sitä kiertotalouden jakamisperiaatteisiin siten, että jaettavana ja optimoitavana resurssina on tavarankuljetuskapasiteetti ja tavoitteena on yksittäisten kuljetusautojen täyttöasteen maksimointi ja sitä kautta yksittäisen lähetyksen ilmasto- ja kustannusvaikutuksen pienentyminen.

Tärkeimmät opit

• Käytännön sovelluksia, jotka perustuvat tähän ideaan, voi tutkia esimerkiksi messulogistiikan kautta, johon valitaan yleisesti yksi yhteistyökumppani tuottamaan yhden alueen kaikki palvelut.
• Rahtiyhteistyön ajatukseen perustuva toimintamallin kehittely voi olla toimiva myös kaupunkien omassa logistiikassa ja työmaalogistiikassa, kun kaupunkialueilla halutaan vähentää raskasta liikennettä.
• Palvelulupaus asiakkaalle on keskeinen teema rahdinkuljetuksessa. Tämän lisäksi muut rahdinkuljettajan vastuukysymykset tulee ratkaista myös yhteishankintamallissa.
• Tilannetta pitää tarkastella yritysaluekohtaisen tarkastelun lisäksi paikallisesti, ettei yhden yritysalueen tai kuljetusliikkeen pyrkimys optimointiin aiheuta yritysalueen ulkopuolella tai toisten kuljetusliikkeiden osalta heikentynyttä täyttöastetta ja lisää ajettuja kilometrejä.

Lähteet:

HNRY- Liikenteen ja logistiikan ratkaisufoorumi 14.11.2019 asiantuntijaesitykset, materiaalit ja työpajamateriaalit

Pilotointi/käytännön soveltuvuusarviointi logistiikkaratkaisujen tuottajan näkökulmasta toteutettu PostNord Kimmo Hyttinen 18.12.2020 ja Sonja Heikkilä 14.1.2021

Lisätiedot: Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen esersi@utu.fi

Innovatiiviset julkiset hankinnat ovat julkisen sektorin keino edistää ja tukea kestäviä ratkaisuja tuottavien yritysten kasvua sekä tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tuki kanavoidaan yritykselle julkisen sektorin toimijalle toteuttavan ratkaisun hankinnalla. Se kohdentuu uuden kestävän tuotteen tai palvelun hankintaan tai tuen kautta voidaan rakentaa uutta hankinnan toimintamallia.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet kiinnostunut julkisen sektorin käytännön tavoista tukea kestävyyssiirtymää
• etsit tapoja, joilla voitte toteuttaa yrityksenne kestävien innovaatioiden kehitystä yhteistyössä julkisten toimijoiden kanssa.
• haluat lukea käytännön vinkkejä yrityksille, jotka ovat kiinnostuneet tarjoamaan innovatiivisen julkisen hankinnan kilpailutuksessa.

Perustietoja

• Toteuttajat :
  • Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen
  • HNRY-hankkeen ratkaisufoorumien asiantuntijat ja osallistujat
  • Konseptia on pilotoitu käytäntöön Elenium Oy Henri Haikosen kanssa.

Mikä on innovatiivinen julkinen hankinta?

Innovatiiviset julkiset hankinnat tuovat yritysten lisäksi julkisen hankinnan ammattilaisille uusia menettely- ja arviointitapoja, jotka vaativat erilaista osaamista kuin perinteiset hankintamenetelmät. Mallissa julkiset toimijat ovat tilaajia ja yritykset ratkaisujen tuottajia. Tavoitteena on tuottaa skaalattavia, yhteiskunnallisesti kestäviä uusia ratkaisuja. Ratkaisujen hyödyntämisoikeus jää usein innovaation toteuttavalle yritykselle, joka voi hyödyntää sitä tulevassa kaupallisessa toiminnassaan.

Yritysalue voi olla suunnittelu- tai rakennusvaiheessa innovatiivisten julkisten hankintojen kohde. Tästä näkökulmasta innovatiiviset julkiset hankinnat soveltuvat niin infrastruktuurin kehittämiseen liittyviin kohteisiin kuin toiminnallisiin kohteisiin, joilla pystytään osoittamaan selkeää positiivista vaikutusta ympäristöön uusien innovatiivisten toimintamallien myötä.

Innovatiivisessa hankinnassa merkittävän ero perinteiseen verrattuna on se, että hankinnan kohde tai prosessi ei ole tarkasti rajattu ja määritelty. Innovatiiviseen hankintasopimukseen voi sisältyä uuden ratkaisun kehitystyötä ja pilotointia. Kun hankinta kohdistetaan tarkan toteutusmallin sijaan haluttuihin vaikutuksiin ja lopputuloksiin, se sisältää toimittajalle enemmän vapautta vaihtoehtoisten ratkaisujen ehdottamiseen.

Teknologinen kehitys ja yritysten kehitysvaiheessa olevat uudet tuotteet ja palvelut luovat jatkuvasti uusia ratkaisumahdollisuuksia vastata julkisen sektorin tarpeisiin. Innovatiiviset julkiset hankinnat mahdollistavat näiden tukemisen ja käyttöönoton varhaisessa vaiheessa, kun perinteisen hankintalainsäädännön mukaan on monesti päästy hankkimaan tuotteita ja ratkaisuja vasta kun ne ovat yleistyneet markkinoilla. Uusi tuote tai teknologia ei kuitenkaan ole tilaajalle itseisarvo. Se on tärkeää silloin, kun on näköpiirissä, että uudet ratkaisut tarjoavat tavanomaisia ratkaisuja suurempia hyötyjä ja parempaa kestävyyttä.

Julkisilla hankinnoilla on merkittävä ohjaava merkitys yhteiskunnan ja talouden kestävän kasvun edistäjänä

Julkisten hankintojen vuosivolyymi on noin 35 miljardia euroa, mikä on 15 % bruttokansantuotteesta. 2/3 hankinnoista tehdään kuntien ja kuntayhtymien ja 1/3 valtion taholta. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämän toteuttaakseen se on tehnyt periaatepäätöksen kansallisen kiertotalousohjelman toteuttamisesta. On selvää, että valtio ja julkiset toimijat eivät pysty tekemään hiilineutraalisuutta tuottavia ratkaisuja yksin. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan yritysten vahvaa tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa tuottamaan ratkaisuja sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. 

Julkiset hankinnat ovat valtion ja julkisen sektorin vahvin taloudellinen ohjaus- sekä käytännön muutosta tuottava keino. Jotta julkiset hankinnat pystyttäisiin kohdentamaan vaikuttaviin kestäviin ratkaisuihin, julkiset hankkijat tarvitsevat toimintamallin, joka perustuu yhteistyöhön yritysten kanssa ja toimii myös käytänteiden ja osaamisen kehittämisen prosessina kohti kestävää julkista hankintaa. Innovatiivisten julkisten hankintojen toimintamalli on rakennettu vastaamaan tähän tarpeeseen.

Miten julkisen sektorin tarpeet ja yritysten kyvykkyydet kohtaavat?

Hankintaprosessin eri vaiheissa voidaan luoda edellytyksiä sille, että julkisen sektorin tarpeet ja yritysten kyvyt luoda niihin ratkaisuja kohtaavat. Prosessi lähtee liikkeelle kehitys- ja hankintatarpeiden tunnistamisesta ja jatkuu yhteistyönä sopimuskauden aikana. Haasteiden ja tarpeiden täsmentämisessä voidaan hyödyntää mm. strategista suunnittelua, tilaajaorganisaatioiden yhteistyötä, tutkimusyhteistyötä, ennakointia tulevaisuuden hankinta- ja investointitarpeista, markkinavuoropuhelua, vaikutusten arviointia sekä kokeiluja ja pilotointeja.

Hankintojen valmisteluvaiheessa on tärkeää, että tilaaja kartoittaa aktiivisesti uudenlaisten ratkaisujen tarjontaa, viestii tarpeista ja tavoitteista sekä käy vuoropuhelua yritysten kanssa. Yritykselle ja ratkaisujen tarjoajalle tämä on tärkeä hetki tuoda omia ratkaisumahdollisuuksiaan tilaajaan tietoisuuteen ja vaikuttaa siihen, miten tilaajan tavoitteet kehittyvät hankinnan suunnitteluvaiheessa.

Kilpailutusvaiheessa on tärkeää, että tilaajan määrittelemä menettely ja tarjousten vertailuperusteet mahdollistavat uusien ratkaisujen menestymisen ja jättävät tilaa sille, että niiden ominaisuuksia pystytään sopimuksen puitteissa kehittämään ja testaamaan.

Elenium Oy – Innovatiivisen julkisen hankinnan kautta matkalla logistiikan ja materiaalien hallinnan ohjelmistoratkaisujen kansainväliseksi toimittajaksi

Elenium Oy on toteuttanut innovatiivisen julkisen hankinnan kautta viiden jäteyhtiön yhteishankintana punnitus- ja varastonhallintajärjestelmän, MaterialPortin, jonka avulla pystytään älykkäästi keräämään kaikki tarpeellinen tieto vastaanotettavista ja lähtevistä kuormista sekä seuraamaan tavaran liikkeitä ja materiaalivirtoja jäteaseman sisällä prosessin eri vaiheissa. Järjestelmään kytkeytyy myös asiakkaille tarjottavia digitaalisia palveluja. Käytännössä Elenium Oy kehitti prosessin aikana itselleen tuotteen, jota se voi jatkossa tarjota muillekin logistiikan ja jätehuollon toimijoille. Innovatiivisen julkisen hankinnan prosessi oli itsessään kannustin tuotteen kehittämiseen, mutta on huomioitava, että yritys panosti myös itse merkittäviä resursseja MaterialPortin kehitystyöhön.

Henri Haikonen on Elenium Oy kokemusten perusteella voimakkaasti sitä mieltä, että osallistuminen innovatiiviseen julkiseen hankintaan voi olla merkittävä mahdollisuus yrityksille. Lisäksi yritykset ovat parhaita toimijoita ratkaisemaan monia yhteiskunnan toiminnallisia haasteita, joten julkisten toimijoiden ja yritysten yhteistyötä edistävät ratkaisut ovat tärkeitä kokonaisuuskestävyyden ratkaisujen kannalta. Hän antaa seuraavia käytännön neuvoja yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään omaa toimintaansa innovatiivisten julkisten hankintojen tuella:

• Valitkaa omaa tulevaisuuden visioitanne tukevia kehitysprojekteja.
• Selvittäkää ja ymmärtäkää, millaiseen projektiin olette lähtemässä.
• Tiedostakaa resurssinne ja suhteuttakaa ne tarjolla olevana projektiin.
• Tutustukaa tarkasti kohdemarkkinaanne.
• Varautukaa julkisen hankintaprosessiin läpiviemiseen.

Tärkeimmät opit

• Kilpailutusvaiheessa on tärkeää, että tilaajan määrittelemä menettely ja tarjousten vertailuperusteet mahdollistavat uusien ratkaisujen menestymisen ja jättävät tilaa sille, että niiden ominaisuuksia pystytään sopimuksen puitteissa kehittämään ja testaamaan.
• Hankintasopimus voi sisältää kehitystyötä, pilotointia tai kannusteita siihen. Innovatiivinen hankinta voi tämän lisäksi viitata innovatiiviseen tapaan toteuttaa hankintaprosessi tai hankintoihin, jotka kannustavat toimittajiaan tekemään innovaatioita. Se voi myös tarkoittaa hankintojen käyttämistä innovaatiopolitiikan välineenä siten, että kehitetään yritysten liiketoimintaa ja innovointia.
• Hankintaprosessi on usein intensiivinen, eli vahvasti sekä toimittajia että loppukäyttäjiä osallistava.
• Innovatiivisessa julkisessa hankinnassa tarjoavan yrityksen on mietittävä tarkoin oma panostuksensa kehitystyölle ja arvioitava toteutuvan ratkaisun kaupallinen arvo. Toteutushinnan rinnalla on aina tärkeää tarkastella ja neuvotella kokonaisuudesta, pohtia mahdollisia sopimuskannusteita ja jatkuvaa kehitystyötä, ratkaisun monistettavuutta ja skaalautuvuutta sekä julkisen hankinnan toteuttamisen referenssiarvoa.

Jotta yritysalueen hiilineutraalisuus- ja resurssiviisaustavoitteita voidaan seurata tehokkaasti, pitää päästölaskentamalleja ja seurantatyökaluja jatkuvasti kehittää ja soveltaa. Yritysalueilla saavutetut päästövähennykset ovat merkittäviä myös kaupunkien ilmastotavoitteiden kannalta, sillä ilman yrityksiä näitä päämääriä ei voida saavuttaa.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• etsit yleistietoa yritysalueiden ja työmaiden hiilineutraalius- ja resurssiviisaustavoitteiden mittaroinnista ja laskennasta.

Perustietoja

• Sijainti: Päästöttömät työmaapilottiurakat Espoossa ja Helsingissä, Vuosaaren satama, Blue Industry Park Turussa, Vantaan energiatehokkuusesimerkki
• Toteuttajat: HNRY-hankkeen osallistujat

Yritysalueiden päästövähennykset ovat tärkeitä kaupunkien ilmastotavoitteille

Kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja hiilineutraalisuus pyritään saavuttamaan vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalisuus kaupungin tavoitteena tarkoittaa, että alueen sisällä tuotetut päästöt saadaan vähenemään tietylle tasolle (esim. 80 prosenttia vuoden 1990 päästöihin verrattuna) ja jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan.

Resurssiviisauden osalta kaupungeilla on myös pidemmän aikavälin tavoitteita, jotka pohjautuvat EU:n tavoitteisiin (v. 2040 mennessä). Resurssiviisauden edistäminen edellyttää toimijoiden välistä tiivistä vuorovaikutusta ja kehittämistyötä mm. materiaalien hallinnassa ja logistiikassa. Vuosaaren satamassa tutkittiin mahdollisuuksia työkoneiden resurssiviisaaseen ja energiatehokkaaseen käyttöön. Myös materiaalien lajittelussa ja kiertotalouden tehostamisessa on runsaasti potentiaalia, kuten ns. muovipilotti on osoittanut.

Päästölaskennan rajauksista ja perusteista

Valtio ja kunnat tekevät päästölaskentaa tuotanto-/alueperusteisesti. Tavoite on rajattu sisältämään alueen rajojen sisällä tapahtuvat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1) sekä ostetun energian tuotannon päästöt (Scope 2). Yksittäisen yrityksen hiilineutraaliuden tavoittelussa laskenta voi keskittyä suoriin khk-päästöihin (Scope 1) eli polttoaineiden käyttöön energiantuotannossa ja ajoneuvoissa sekä epäsuoriin khk-päästöihin (Scope 2), kuten ostosähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöihin. Loput päästöt kompensoidaan (Scope 4).

Yritysalueen tasolla laskenta on mielekkäintä tehdä kulutusperusteisella laskennalla, jossa huomioidaan yritysalueen tuottamien ja kuluttamien tuotteiden ja palveluiden valmistamisesta, kuljetuksesta ja hävittämisestä aiheutuvat päästöt tietyn ajanjakson kuluessa (Scope 3). Esimerkki kulutusperusteisesta laskennasta on esitetty Lukutorin päästöttömän työmaan konseptissa.

Päästötön työmaa – laskennan rajaus ja työkalut

 toiminta tapahtuu. Kunnossapidon työmaat eivät ole yhtä selvärajaisia. Materiaalit, polttoaineet ja ostosähkö tulevat pääsääntöisesti rajojen ulkopuolelta. Työmaan päästölaskennan rajaus perustuu päästöjen kannalta merkittävimpien prosessien tunnistamiseen. 

Espoon Lukutorin pilotissa tunnistettiin, että valtaosa päästöistä syntyi muista kuin suorista päästöistä. Kulutusperusteisessa laskennassa huomioitiin myös päästöt työkoneiden polttoaineiden käytöstä ja valmistuksesta, sähköisissä työkoneissa käytettyjen akkujen ja sähkön tuotannosta, työmaasähkön tuotannosta sekä työmaalla käytettyjen materiaalien tuotannosta ja kuljetuksista. 

Helsingin Kulosaaren pilottityömaalla laskennassa huomioitiin työkoneiden käyttämien polttoaineiden tuotannosta (ml. biopolttoaine) aiheutuneet päästöt sekä työkoneissa ja työmaalla käytetyn sähkön tuotannon päästöt. 

Päästölaskentaan tarvittavien tietojen seuraa on tähän asti vaikeuttanyt, ettei vakiintunutta seurantamenetelmää ei ole ollut käytössä. Päästöttömien työmaiden green deal -sopimuksen osapuolet kehittävät seurantatyökalua, joka otetaan käyttöön vuoden 2022 loppuun mennessä. Seurantatyökalun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon tarvitaan myös urakoitsijoiden ja koneiden käyttäjien perehdytystä, jotta kerättävä aineisto on laadukasta.

Tietoa ja työkaluja yritysalueen ilmastotavoitteiden mittarointiin ja seurantaan

Kattava kokonaiskuva yritysalueen resurssiviisauteen ja hiilineutraaliuteen vaikuttavista tekijöistä on koostettu Turun Blue Industry Parkin oppaaseen. Mittakaavalla on merkitystä, sillä yritysalueen laajuiset tai useamman yrityksen käytössä olevan kiinteistön energiatehokkuusinvestoinnit ja energiantuotanto tuovat merkittäviä päästövähennyksiä. Alueesta voi muodostua jopa ilmastopositiivinen.

Yrityskohtaisesti räätälöityä sparrausta sisältävässä koulutuspilotissa tuotettiin koulutusmateriaalia avoimeen käyttöön. Koulutuksen avulla voidaan parantaa yritysten tiedollisia valmiuksia päästölähteiden tunnistamiseen, laskentaan ja ilmastotoimenpiteiden tekemiseen.

Päästöttömien työmaiden päästölaskenta ja vertailu ”tavanomaisen” työmaan päästöihin toteutettiin Espoossa ja Helsingissä. Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen  green dealin avulla saadaan yhtenäinen linja ja seurantatyökalut hankintayksiköiden käyttöön. 

Kuntien päästöjen inventoinnissa noudatetaan yhteisiä ohjeita, mutta yksittäisten organisaatioiden ja yritysten päästölaskennan rajaukset ja esimerkiksi epäsuorien päästöjen laskentamenetelmät voivat vaihdella niin, että tulosten vertailtavuus heikkenee. Yhtenäistämiselle on tarvetta ja siksi hankkeissa kerrytettyä tietoa tulee jalkauttaa laajempaan käyttöön.

Tärkeimmät opit

• Yritysalueen tasolla laskenta on mielekkäintä tehdä kulutusperusteisella laskennalla.
• Keskeistä on laskennan menetelmän ja rajausperusteiden läpinäkyvyys.
• Menetelmien yhtenäistämiselle on tarvetta ja siksi hankkeissa kerrytettyä tietoa laskennan menetelmistä ja työkaluista tulee aktiivisesti jalkauttaa laajempaan käyttöön.

Työssä kehitettiin toimintamallia, jossa Turun telakan alueella rakentuvan risteilijän materiaali-, resurssi- ja tietovirrat kohtaavat optimaalisesti Blue Industry Parkin alueella. Toimintamallin avulla voidaan saavuttaa resurssiviisaus ja hiilineutraalius koko toimitusketjussa

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit Turun telakan toimitusketjussa.
• toimit valmistavan teollisuuden toimitusketjussa.
• haluat tehostaa oman toimitusketjun toimintaa.

Perustietoja

• Verkoston toimijoidet sijainti: Suomi, Pohjois-Eurooppa, Turun telakan verkosto.
• Verkoston elinkaari: käynnissä, Turussa on rakennettu laivoja 1737 lähtien.
• Toteuttajat: Turku Science Park Oy ja Blue Industry Park Oy.
• Aikajänne: jatkuvaa toimintaa.
• Toimittajaverkostossa 400 yritystä.
• Meriteollisuusverkostossa Lounais-Suomessa 8 000 työntekijää ja toimihenkilöä.
• Meriteollisuusverkoston liikevaihto 2,3 mrd. € (2019).

Tavoitteena tehostaa meriteollisuusverkoston toimintaa

Konseptissa tunnistettiin, miten meriteollisuusverkoston toimintaa voitaisiin tehostaa ja luotiin toimintamalli näiden parannusten laatimiseen ja käyttöönottoon. Tavoitteena oli optimoida Blue Industry Parkin (BIP) ja Turun telakan alueella kohtaavien materiaali-, resurssi- ja tietovirtojen kohtaaminen. Työn aikana kartoitettiin, millaisia toimintatapoja meriteollisuusverkoston yritysten kannattaa käyttää, jotta verkoston toiminta olisi mahdollisimman resurssiviisasta ja hiilineutraalia. Lopuksi määriteltiin, millainen ohjaamisjärjestelmä tukee resurssiviisasta ja hiilineutraalia toimintaa.

Logistiikkakeskus tukee parhaiten resurssiviisasta ja hiilineutraalia toimintaa

Konseptissa määriteltiin mitä toimintoja kannattaa sijoittaa BIP-alueelle, jotta meriteollisuusverkoston toiminta olisi mahdollisimman tehokasta ja tukisi resurssiviisasta toimintaa. Painotettuina kärkeen toiminnallisuuksista nousivat tuotantotilat sekä logistiikkakeskus.

Tuotantotilojen tarve vaihtele eri toimijoiden välillä pienestä pajasta aina isompaan tuotantotilaan. Rakennettavien tilojen tulee olla myös muuntojoustavia, jotta ne vastaavat vaihtelevaan kysyntään mahdollisimman hyvin. Esikoonti ja modulointi vähentäisivat myös logistiikan kuormaa liikennemäärien ja pakkausmateriaalin osalta. Liikennemäärät vähenevät, kun kuljetetaan isompia kokonaisuuksia kerralla ja erilliset osa-/komponenttitoimitukset vähenevät alueen sisällä.

Kierrätys vähentää materiaalihukkaa

Pakkausmateriaalien osalta kuljetuspakkausten kierrätys ja standardisointi alueen sisällä toisivat selkeitä etuja. Jos materiaalien paketoinnissa käytettäisiin standardisoituja menetelmiä, jotka olisivat kierrätettävissä, logistiikan operointi selkeytyisi ja pakkausmateriaalikuorma vähenisi alueella.

Keskitetyn kierrätyskeskuksen rakentaminen BIP:n sisälle palvelisi alueen yrityksiä ja osaltaan varmistaisi hukkamateriaalien kierrätyksen. Kierrätyskeskus toimisi BIP:n ja telakan välisellä alueella, jolloin se palvelisi tehokkaimmin kaikkia osapuolia.

Toiminnallisuuksien sijoittelun osalta tulee ottaa huomioon myös liikenne telakan suuntaan. Logistiikkakeskuksen sijainnin tulisi olla joko tuotantotilojen yhteydessä tai niiden välittömässä läheisyydessä, jotta vältytään ylimääräiseltä kuljetukselta.

Tieto luo luottamusta

Yhteistoiminnan ja resurssiviisauden edistämiseksi tarvitaan mitattua tietoa. Konseptiin liittyen määriteltiin viisi tärkeitä mittaria:

1. Saapuvan materiaalin toimitusvarmuus
   • DIFOT ( Delivered In Full and On Time)
2. Kohdekohtaisen materiaalipaketin toimitusvarmuus
   • DIFOT ( Delivered In Full and On Time)
3. Kohdekohtaisen suunnitelman etenemä
   • Karkeasuunnittelun ajoitus ja tarkkuus
   • Hienosuunnittelun ajoitus ja tarkkuus
   • Suunnitelman sisällön toteutus
4. Poikkeamaseuranta
   • Työpakettikohtainen seuranta
   • Toimitusrivikohtainen seuranta
5. Kuljetusmäärien seuranta
   • Syöttölogistiikan seuranta
   • Paluulogistiikan seuranta à materiaalihukan seuranta, ylimäärä/jäte
   • 3R toimintamalli (Reduce, Reuse, Recycle)

Tärkeimmät opit

• Materiaaliviisaus: keskitetyllä materiaalihallinnolla voidaan vähentää materiaalihukkaa.
• Resurssiviisaus: minimoidaan ylimääräisen materiaalin tarve tarkemmalla suunnittelulla.
• Informaatioviisaus: digitaalisen alustan tuottama informaatiovirta mahdollistaa toimitusketjun johtamisen ja kehittämisen.