Miten infraurakassa voidaan vähentää työmaalla syntyviä päästöjä?

Päästöttömän infratyömaan pilotti: Kulosaaren puistotie pyöräilykaduksi

Asiasanat

vähäpäästöinen, työmaa, työkoneet, raskas kuljetuskalusto, fossiilivapaa/fossiiliton, uusiutuva HVO diesel, vaihtoehtoiset käyttövoimat, sähköiset työkoneet, markkinavuoropuhelu, Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen green deal -sopimus 

Rakennustyömaat aiheuttavat sekä merkittäviä hiilidioksidipäästöjä että haitallisia paikallispäästöjä. Kulosaaren puistotie oli yksi Helsingin päästöttömän infratyömaan pilottikohteista, joissa tavoiteltiin työmaalla syntyvien päästöjen vähentämistä. Työmaalla toimi neljä täyssähköistä työkonetta ja muussa kalustossa käytettiin uusiutuvaa HVO-dieseliä.

  • Sähköiset työkoneet. Kilpailutuksessa kannustettiin sähköisten työkoneiden käyttöön. Työmaalla käytettiin kolmea täyssähköistä pyöräkuormaajaa ja yhtä minikaivuria, jotka ovat käytössä päästöttömiä ja hiljaisia. 
  • Positiivisia kokemuksia. Kesästä 2020 alkaen kaikki Helsingin kaupungin kilpailutetut infrarakennustyömaat on toteutettu vähäpäästöisinä. Vähäpäästöisyyden vaatimusten ei ole havaittu juurikaan vaikuttaneen tarjoushalukkuuteen tai hintoihin. 
  • 58 % vähemmän päästöjä. Ratkaisujen ansiosta urakan päästöt olivat vain noin 42 % tavanomaisesti toteutetun urakan päästöistä ja sillä saavutettiin yli 106 tonnin CO2e päästösäästö. 

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

  • toimit infraurakoiden rakennuttajana.
  • olet infrarakentamisen yrittäjä/urakoitsija.
  • haluat vähentää organisaatiosi työmaiden päästöjä.

Perustietoja

  • Sijainti: Helsinki, Kulosaari – Kulosaaren puistotie uudistettiin pyöräkaduksi, osaksi Itäbaanaa, joka on yksi pyöräilyn valtaväylistä keskustaan
  • Aikajänne: 12/2019 (markkinavuoropuhelu) – 4/2021 (urakka valmis)
  • Toteuttajat: Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala, rakennuttamispalvelu & ympäristöpalvelu, urakoitsijana VM Suomalainen Oy

Hiilineutraali Helsinki edellyttää myös työmaiden päästöjen suitsimista

Rakennustyömailla käytettävien työkoneiden ja rakentamisen raskaiden kuljetusten päästöt muodostavat merkittävän osan kaupunkien ja kuntien hiilidioksidipäästöistä sekä tuottavat myös ilmanlaatua heikentäviä ja terveydelle haitallisia paikallispäästöjä, pölyä ja melua. Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä työmaiden aiheuttamat haitat korostuvat.

Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan ole onnistunut riittävällä tasolla puuttumaan työmaiden aiheuttamiin ilmasto- ja terveysvaikutuksiin eivätkä työkoneiden aiheuttamat CO2-päästöt kuulu sääntelyn piiriin. Tämä ongelma on tunnistettu Helsingissä ja yhtenä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman tavoitteena onkin vähentää työmailla syntyviä hiilidioksidipäästöjä mm. pilotoimalla päästöttömien työkoneiden käyttöä kaupungin infraurakoissa.

Helsingin kaupunki on osallistunut aktiivisesti myös kansainväliseen yhteistyöhön päästöttömien työmaiden edistämiseksi. Eurooppalaiset kaupungit ovat vaihtaneet tietoja ja kokemuksia mm. Euroopan komission rahoittaman Big Buyers Initiativen Zero-Emission Construction Sites -työryhmässä ja EIT Climate-KIC:n rahoittamassa E-ZEMCONS -hankkeessa.

Markkinavuoropuhelulla varmistettiin onnistunut kilpailutus

Helsingin kaupunki käynnisti päästöttömän infratyömaan markkinavuoropuhelun ja hankintakriteerien valmistelun joulukuussa 2019. Sidosryhmien yhteistä markkinavuoropuhelutilaisuutta seurasi kahdenväliset keskustelut useiden infra-alan urakoitsijoiden kanssa. Markkinalta saatiinkin arvokasta tietoa mm. kaluston nykytilasta ja sähkökäyttöisten työkoneiden saatavuudesta sekä vahvistus ehdotettujen vähimmäisvaatimusten käytölle.

Kevään 2020 aikana viimeisteltiin kilpailutuksessa käytettävät kriteerit sekä päästöttömän työmaan pilotille että vähäpäästöiselle infratyömaalle laajempaan käyttöön. Kulosaaren Puistotien pilotin tarjouspyyntö julkaistiin toukokuussa 2020.

Urakka-asiakirjojen kehitystyötä tehtiin rinnakkain päästöttömät työmaat green deal -sopimuksen valmistelun kanssa. Helsingin infraurakoissa käytetyt vaatimukset ovat kunnianhimoisempia kuin green deal -sopimus tällä hetkellä edellyttää. Sopimus määritteleekin yhteisen minimitason ja kaupungit voivat halutessaan kiristää kriteerejä myös nopeampaan tahtiin.

Kulosaaren puistotien työmaa päästöttömyyden koekenttänä

Heinäkuussa 2020 käynnistynyt Kulosaaren puistotien muutos pyöräilykaduksi oli pilottiurakka, jossa konkreettisin keinoin vähennettiin työmaalla syntyvien hiilidioksidipäästöjen sekä terveydelle haitallisten lähipäästöjen määrää. Työmaalla käytettiin neljää täyssähköistä työkonetta (kolme 4,2 t pyöräkuormaajaa ja yksi minikaivuri) ja muussa kalustossa käytettiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta uusiutuvaa HVO-dieseliä.

Muita hyväksyttäviä fossiilittomia polttoaineita olivat biokaasu, vety, etanoli sekä uusiutuva polttoöljy. Työkoneet olivat vähintään Stage IV -tasoa ja kuljetuskalusto EURO VI -päästöluokan mukaista. Pienkoneiden (teho ≤ 4 kW) tuli olla ensisijaisesti sähkökäyttöisiä. Työmaalla käytettävän sähkön tuli olla tuotettu uusiutuvilla energialähteillä ja työmaan lämmitystarpeet oli toteutettava kaukolämmöllä, fossiilivapailla biopolttoaineilla tai vihreällä sähköllä. Lisäksi urakoitsijalta edellytettiin ympäristösertifikaattia. Sähköisten työkoneiden käyttöön kannustettiin antamalla kokonaistaloudellisen edullisuuden laatupisteitä (hinnan osuus 70% ja laadun osuus 30%) korkeintaan viidestä sähköisestä työkoneesta. 

Urakassa käytettävän kaluston luetteloa päivitettiin sitä mukaa, kun uusia koneita tuli työmaalle. Polttoaineen ja työmaalla käytetyn sähkön kulutuksesta raportoitiin kuukausittain työmaakokousten yhteydessä. Seurantaa ja raportointia kehitettiin yhteistyössä tilaajan ja urakoitsijan kanssa. 

Hyvät kokemukset kannustavat jatkamaan työtä

Kun suurin osa Kulosaaren pilottiurakan konetyöstä oli takana, suoritti HNRY-hanke urakoitsijalta saatujen polttoaineen ja sähkön kulutustietojen sekä kaluston käyttötuntien perusteella karkean laskelman urakan päästöistä verrattuna oletettuun ”tavanomaisesti toteutettuun” urakkaan. Laskelman mukaan päästöttömän työmaan ratkaisujen ansiosta urakan päästöt olivat noin 42 % tavanomaisesti toteutetun urakan päästöistä ja saavutettu päästösäästö oli yli 106 t CO2e, joka vastaa reilun kymmenen suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä.

Fossiilivapaita ja vähäpäästöisiä työmaita on toteutettu Helsingissä jo useissa infrarakentamisen hankkeissa. Onnistuneiden kokeilujen jälkeen kesästä 2020 alkaen kaikki Helsingin kaupungin kilpailutetut infrarakennustyömaat on toteutettu vähäpäästöisinä. Kokemukset ovat olleet pääasiassa positiivisia, eikä vähäpäästöisyyden vaatimusten ole havaittu juurikaan vaikuttavan urakoitsijoiden tarjoushalukkuuteen tai tarjoushintoihin. Vuoden 2021 aikana Helsinki aikoo jalkauttaa päästöttömien työmaiden toimintatavat green deal -sopimuksen mukaisesti kaikkiin infra-, talo- ja kunnossapidon urakoihinsa.

Tärkeimmät opit

  • Toimivien ja sopivan kunnianhimoisten hankintakriteerien laatimisessa keskeistä on sidosryhmien osallistaminen ja aktiivinen markkinavuoropuhelu.
  • Helsingin kaupungin tahtotila päästöjen vähentämiseksi jaetaan infra-alan yrityksissä ja tavoitteiden toivotaan näkyvän tilaajan vaatimuksissa.
  • Kannattaa hyödyntää erilaisia yhteistyöfoorumeja sekä rohkeasti jakaa oppeja ja kokemuksia muiden kanssa.
  • Avoin mieli palkitsee – kokeilemalla oppii ja kehityksen nopeus voi yllättää.

Urakoitsijoiden kyvykkyys vastata vähäpäästöisyyden ja päästöttömyyden vaatimuksiin näyttäisi kehittyvän nopeasti, joten työmaiden päästöjen vähentäminen green deal -sopimuksen mukaisesti vaikuttaisi realistiselta tavoitteelta.”

– Jarkko Karttunen, alueellisen rakennuttamisen yksikön päällikkö, Helsingin kaupunki

”Kulosaaren projekti sai henkilötasolla ajatukset liikkeelle siitä miten pieniä juttuja vaihtamalla saa samat tehot irti, mutta pienemmillä päästöillä. Yritystasolla käytämme jo nyt uusiutuvaa sähköä kautta linjan. Suomessa on hyvin tarjolla loistavia kustannuksiltaan ja tehoiltaan kilpailukykyisiä vähäpäästöisiä tuotteita ja palveluita, mutta ennakkoasenteiden osalta on edelleen parannettavaa erityisesti laatumielikuvien saralla.”

– Tim Karike, viestintäpäällikkö, VM Suomalainen Oy
Takaisin ylös