Hyppää sisältöön



Onko aidatun teollisuusalueen hiilineutraalius ja resurssiviisaus liian suppea näkökulma?

Resurssiviisas ja hiilineutraali meriteollisuusverkosto

Asiasanat

Reduce, Reuse, Recycle, (Vähennä, hyödynnä, kierrätä, säästä, tehosta)

Työssä kehitettiin toimintamallia, jossa Turun telakan alueella rakentuvan risteilijän materiaali-, resurssi- ja tietovirrat kohtaavat optimaalisesti Blue Industry Parkin alueella. Toimintamallin avulla voidaan saavuttaa resurssiviisaus ja hiilineutraalius koko toimitusketjussa

  • 20–30 %:n kasvu lisäarvoa tuottavassa työssä.
  • 3–7 % pienempi materiaalihukka.
  • 20 % parempi tuotannon läpimenoaika toimitusketjun läpinäkyvyydellä ja hallinnalla.
  • 5 % matalammat materiaalikustannukset keskitetyn hankintatoimen avulla.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

  • toimit Turun telakan toimitusketjussa.
  • toimit valmistavan teollisuuden toimitusketjussa.
  • haluat tehostaa oman toimitusketjun toimintaa.

Perustietoja

  • Verkoston toimijoidet sijainti: Suomi, Pohjois-Eurooppa, Turun telakan verkosto.
  • Verkoston elinkaari: käynnissä, Turussa on rakennettu laivoja 1737 lähtien.
  • Toteuttajat: Turku Science Park Oy ja Blue Industry Park Oy.
  • Aikajänne: jatkuvaa toimintaa.
  • Toimittajaverkostossa 400 yritystä.
  • Meriteollisuusverkostossa Lounais-Suomessa 8 000 työntekijää ja toimihenkilöä.
  • Meriteollisuusverkoston liikevaihto 2,3 mrd. € (2019).

Tavoitteena tehostaa meriteollisuusverkoston toimintaa

Konseptissa tunnistettiin, miten meriteollisuusverkoston toimintaa voitaisiin tehostaa ja luotiin toimintamalli näiden parannusten laatimiseen ja käyttöönottoon. Tavoitteena oli optimoida Blue Industry Parkin (BIP) ja Turun telakan alueella kohtaavien materiaali-, resurssi- ja tietovirtojen kohtaaminen. Työn aikana kartoitettiin, millaisia toimintatapoja meriteollisuusverkoston yritysten kannattaa käyttää, jotta verkoston toiminta olisi mahdollisimman resurssiviisasta ja hiilineutraalia. Lopuksi määriteltiin, millainen ohjaamisjärjestelmä tukee resurssiviisasta ja hiilineutraalia toimintaa.

Logistiikkakeskus tukee parhaiten resurssiviisasta ja hiilineutraalia toimintaa

Konseptissa määriteltiin mitä toimintoja kannattaa sijoittaa BIP-alueelle, jotta meriteollisuusverkoston toiminta olisi mahdollisimman tehokasta ja tukisi resurssiviisasta toimintaa. Painotettuina kärkeen toiminnallisuuksista nousivat tuotantotilat sekä logistiikkakeskus.

Tuotantotilojen tarve vaihtele eri toimijoiden välillä pienestä pajasta aina isompaan tuotantotilaan. Rakennettavien tilojen tulee olla myös muuntojoustavia, jotta ne vastaavat vaihtelevaan kysyntään mahdollisimman hyvin. Esikoonti ja modulointi vähentäisivat myös logistiikan kuormaa liikennemäärien ja pakkausmateriaalin osalta. Liikennemäärät vähenevät, kun kuljetetaan isompia kokonaisuuksia kerralla ja erilliset osa-/komponenttitoimitukset vähenevät alueen sisällä.

Kierrätys vähentää materiaalihukkaa

Pakkausmateriaalien osalta kuljetuspakkausten kierrätys ja standardisointi alueen sisällä toisivat selkeitä etuja. Jos materiaalien paketoinnissa käytettäisiin standardisoituja menetelmiä, jotka olisivat kierrätettävissä, logistiikan operointi selkeytyisi ja pakkausmateriaalikuorma vähenisi alueella.

Keskitetyn kierrätyskeskuksen rakentaminen BIP:n sisälle palvelisi alueen yrityksiä ja osaltaan varmistaisi hukkamateriaalien kierrätyksen. Kierrätyskeskus toimisi BIP:n ja telakan välisellä alueella, jolloin se palvelisi tehokkaimmin kaikkia osapuolia.

Toiminnallisuuksien sijoittelun osalta tulee ottaa huomioon myös liikenne telakan suuntaan. Logistiikkakeskuksen sijainnin tulisi olla joko tuotantotilojen yhteydessä tai niiden välittömässä läheisyydessä, jotta vältytään ylimääräiseltä kuljetukselta.

Tieto luo luottamusta

Yhteistoiminnan ja resurssiviisauden edistämiseksi tarvitaan mitattua tietoa. Konseptiin liittyen määriteltiin viisi tärkeitä mittaria:

  1. Saapuvan materiaalin toimitusvarmuus
    • DIFOT ( Delivered In Full and On Time)
  2. Kohdekohtaisen materiaalipaketin toimitusvarmuus
    • DIFOT ( Delivered In Full and On Time)
  3. Kohdekohtaisen suunnitelman etenemä
    • Karkeasuunnittelun ajoitus ja tarkkuus
    • Hienosuunnittelun ajoitus ja tarkkuus
    • Suunnitelman sisällön toteutus
  4. Poikkeamaseuranta
    • Työpakettikohtainen seuranta
    • Toimitusrivikohtainen seuranta
  5. Kuljetusmäärien seuranta
    • Syöttölogistiikan seuranta
    • Paluulogistiikan seuranta à materiaalihukan seuranta, ylimäärä/jäte
    • 3R toimintamalli (Reduce, Reuse, Recycle)

Tärkeimmät opit

  • Materiaaliviisaus: keskitetyllä materiaalihallinnolla voidaan vähentää materiaalihukkaa.
  • Resurssiviisaus: minimoidaan ylimääräisen materiaalin tarve tarkemmalla suunnittelulla.
  • Informaatioviisaus: digitaalisen alustan tuottama informaatiovirta mahdollistaa toimitusketjun johtamisen ja kehittämisen.

Rakenteellisen tuhlaamisen lopettaminen on ainoa tapa pelastaa maapallo.”

–Ari Viitanen, HPJ CarinaFour