Yritysalueella sijaitsevat toimijat voivat rahtilogistiikkaratkaisujaan yhdistämällä ja keskittämällä keventää ympäristökuormitusta . Lisäksi sen avulla on mahdollista saada toiminnallisia hyötyjä, kuten suuremman volyymin edut kilpailutuksessa, kevyemmän työkuorman kokonaisratkaisun johdosta ja tehokkaamman toimintamallin yritysalueen yhteisenä ratkaisuna.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet kiinnostunut tavoista madaltaa yrityksesi tavaralogistiikan päästöjä.
• yrityksesi sijaitsee alueella, jossa on paljon muita yrityksiä, joilla on yhteneväisiä tavaralogistiikkatarpeita kanssanne.
• edustat rahdinkuljetuksen ja tavaralogistiikkaan keskittyvää yritystä ja haluat tarjota asiakkaillesi hiilikuormaa keventäviä ratkaisuja.

Perustietoja

• Rahdinkuljetusyhteistyö soveltuu yrityksille, jotka sijaitsevat maantieteellisesti toisiaan lähellä ja joilla on yhtenevät tarpeet rahdinkuljetuksen suhteen.
• Soveltuu toteutettavaksi yritysalueilla, jotka ovat elinkaarensa suhteen joko suunnitteilla, rakenteilla, kehitys- tai aktiivisessa toimintavaiheessa.
• Rahdinkuljetusyhteistyön konsepti on toteutettu tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta. Sen käytännön sovellukset vaativat yritysalue- ja yhteistyökumppanikohtaisen arvioinnin ja toteutuksen.
• Konseptin toteuttajat:
  • Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen
  • HNRY-hankkeen liikenteen ja logistiikan ratkaisufoorumit
  • Käytännön sovellukset on arvioitu yhteistyössä Post Nord Oy:n kanssa.

Rahdinkuljetusyhteistyö haastaa rahtiliikenteen valtavirtaisen toimintamallin

Rahdin kuljetus lavatavaran, kappaletavaran ja pakettiliikenteen osalta toimii Suomessa yleisimmin niin, että kuljetusliikkeet noutavat päivittäin lähtevät tavarat lähimpään terminaaliin, josta ne ajetaan illan ja yön aikana vastaanottajaa lähimpään terminaaliin runkokuormana ja jaetaan sieltä vastaanottajille.

Runkokuormat ovat monesti täyttöasteeltaan korkeita ja siksi ympäristövaikutuksiltaan ja hinnoittelultaan suhteellisen pitkälle optimoituja. Enemmän päästöjä syntyy rahdin noudosta ja jakelusta.

Rahdinkuljetuksen mahdollisuuksia parantaa hiilineutraalisuuttaan ja resurssiviisauttaan on kaksi: 1) kaluston päästöjen vähentäminen ja 2) toiminnan optimoiminen, mikä toteutuu sekä kaluston käyttöasteen että ajettujen kokonaiskilometrien perusteella. Yritysalueen rahtiyhteistyön konsepti on kehitetty haastamaan yleisesti lava-, kappale- ja pakettitavaran käytössä oleva malli, jossa jokainen yritys kilpailuttaa itsenäisesti omat rahdinkuljetusratkaisunsa. Haaste lähtee ostajien yhteistyön rakentamisesta, jolla tähdätään toiminnan optimoimiseen, käyttöasteen nostamiseen ja ajettujen kilometrien vähentämiseen.

Lähtevän rahdin osalta optimointi on selkeää – mallia pitää kuitenkin arvioida järjestelmätasolla

Lähtevän rahdin osalta yhteistyön ydinajatuksena on, että yritysalueella sijaitsevat yritykset neuvottelevat keskitetyn sopimuksen yhden kuljetusliikkeen kanssa, joka käy keskitetysti noutamassa alueelta rahdin siten, että se saa optimoitua kaluston täyttöasteen. Tämä vähentää päivätasolla raskasta jakelu- ja kuorma-autoliikennettä yritysalueella ja vaikuttaa suoraan vähentävästi päästöihin. Yritysalueen yritykset voivat myös tutkia alueen keskitetyn logistiikkapisteen/-terminaalin etuja ja sen soveltuvuutta alueen yritysten toimintaan. Tämä mahdollistaa lähtevän ja saapuvan tavaraliikenteen ohjaamiseen yhteen kohteeseen yritysalueella ja kuorma-autoliikenteen minimoimisen alueen sisäisesti. Tämä ”first mile” -ajattelun osaoptimointi on kohtuullisen helposti toteutettavissa, mutta tilanne vaatii laajempaa tarkastelua sekä yritysalueen kokonaistasolla, että paikkakunnan tasolla, jotta yhden alueen tai kuljetusliikkeen toiminnan osaoptimoinnilla ei aiheuteta negatiivisia vaikutuksia järjestelmätasolla.

Rahtiyhteistyön haastavammat osiot kaipaavat ratkaisuja käytännön toteutuksissa

Yritysalueelle saapuvan rahdin osalta konsepti on monitahoisempi, koska alueelle kohdistuu paljon lähetyksiä, jotka tulevat eri lähettäjiltä heidän käyttämiensä kuljetusliikkeiden jakeluna. Kuljetusliikkeet pyrkivät yhdistämään näitä, mutta se on käytännössä haastavaa lastausjärjestyksen, palveluvaatimusten sekä aikataulujen takia. Lähtevän ja saapuvan rahdin kuljetusten optimoimisella samoille kuljetuksille voi kuitenkin olla merkittävä vaikutus ajettujen kilometrien määrässä, mutta se vaatii esimerkiksi kuljetusliikkeiden välisen yhteistyön ja palveluvaatimusten kehittämistä.

Saapuvan rahdin jakelu yritysalueelle yhden kuljetusliikkeen toimesta voi mahdollistua kuljetusliikkeiden välisellä yhteistyöllä, mikäli valittu alueelle rahtia kuljettava yhtiö ottaa huolehtiakseen alueelle saapuvan rahdin myös muiden kuljetusliikkeiden terminaalista. Kuljetusliikkeiden näkökulmasta asian edistämistä voi haastaa myös kilpailulainsäädäntö ja sen määritykset siitä, millaista tietoa saa jakaa. Yksi mahdollisuus voi olla erillinen yritysalueen rahdin noudoista ja jakeluista vastaava ”in-house” -toimija tai yritys, joka on erikoistunut tuottamaan ilmastoystävällisiä nouto- ja jakelupalveluita.

Rahtiyhteistyöratkaisuilla merkittävä vaikutus yritysalueen päästöihin ja viihtyisyyteen

Yritysalueen rahtiyhteistyön konseptin tavoitteena on säästää energiaa/polttoainetta, toteuttaa rahdinkuljetus mahdollisimman pienellä kokonaiskilometrimäärällä sekä vähentää yritysalueella kulkevaa raskaiden ajoneuvojen määrää, mikä tekee yritysalueesta viihtyisämmän sekä turvallisemman ja vähentää myös melua alueella.

Konseptin tehokkuutta voidaan mitata jakeluautojen täyttöasteen ja päivittäin ajettujen kilometrien kautta. Lisäksi voidaan selvittää, paljonko polttoainekäyttöisillä ajoneuvoilla jaettua rahtia voidaan järkevästi siirtää sähkö- tai lihasvoimakäyttöisillä ajoneuvoilla jaettavaksi. Yhteistyö mahdollistaa myös pienemmille yrityksille pääsyn suuremman kokonaisvolyymin ostajaksi ja siten paremman neuvotteluaseman kuljetusliikkeen suhteen.

Rahtiyhteistyössä hyödynnetään synergiaetuja, eli yritysten yhteneväisiä tarpeita, ja sovelletaan sitä kiertotalouden jakamisperiaatteisiin siten, että jaettavana ja optimoitavana resurssina on tavarankuljetuskapasiteetti ja tavoitteena on yksittäisten kuljetusautojen täyttöasteen maksimointi ja sitä kautta yksittäisen lähetyksen ilmasto- ja kustannusvaikutuksen pienentyminen.

Tärkeimmät opit

• Käytännön sovelluksia, jotka perustuvat tähän ideaan, voi tutkia esimerkiksi messulogistiikan kautta, johon valitaan yleisesti yksi yhteistyökumppani tuottamaan yhden alueen kaikki palvelut.
• Rahtiyhteistyön ajatukseen perustuva toimintamallin kehittely voi olla toimiva myös kaupunkien omassa logistiikassa ja työmaalogistiikassa, kun kaupunkialueilla halutaan vähentää raskasta liikennettä.
• Palvelulupaus asiakkaalle on keskeinen teema rahdinkuljetuksessa. Tämän lisäksi muut rahdinkuljettajan vastuukysymykset tulee ratkaista myös yhteishankintamallissa.
• Tilannetta pitää tarkastella yritysaluekohtaisen tarkastelun lisäksi paikallisesti, ettei yhden yritysalueen tai kuljetusliikkeen pyrkimys optimointiin aiheuta yritysalueen ulkopuolella tai toisten kuljetusliikkeiden osalta heikentynyttä täyttöastetta ja lisää ajettuja kilometrejä.

Lähteet:

HNRY- Liikenteen ja logistiikan ratkaisufoorumi 14.11.2019 asiantuntijaesitykset, materiaalit ja työpajamateriaalit

Pilotointi/käytännön soveltuvuusarviointi logistiikkaratkaisujen tuottajan näkökulmasta toteutettu PostNord Kimmo Hyttinen 18.12.2020 ja Sonja Heikkilä 14.1.2021

Lisätiedot: Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen esersi@utu.fi

Virtuaalinen yritysalue on modulaarinen palvelualusta, joka rakennetaan fyysisen yritysalueen yhteyteen parantamaan toimijoiden kommunikaatiota ja tuottamaan alueen yrityksille mahdollisuuksia toimia yhteistyössä edistääkseen liiketoimintaansa ja parantaakseen alueensa hiilineutraalisuutta ja resurssiviisautta.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet kiinnostunut kehittämään tulevaisuuden luovia ratkaisuja yritysalueille.
• haluat kehittää yritysalueen yhteisiä toimintoja, jakamispalveluita, resurssienhallintaa, parempaa kommunikaatiota tai liiketoimintaa yritysalueesi sisällä.
• haluat tutkia uudenlaista näkökulmaa liiketoimintaympäristöihin.

Perustietoja

• Konsepti on toteutettu tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta. Käytännön sovellukset vaativat yritysalue- ja yhteistyökumppanikohtaisen arvioinnin ja toteutuksen.
• Osassa virtuaalisen yritysalueen ratkaisuista on jo olemassa käytännön toteutuksia. Osaa teemoista tutkitaan ja arvioidaan mahdollisuustasolla.
• Konseptin toteuttajat:
  • Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen
  • VTT, Satu Pasanen ja Maria Antikainen
  • HNRY-hankkeen ratkaisufoorumien asiantuntijat ja osallistujat
  • Konseptia on pilotoitu käytäntöön VTT Bioruukin Mika Härkösen ja Taneli Fabritiuksen kanssa

Jaettavissa olevista resursseista ja yhtenevistä tarpeista resurssiviisas kokonaisratkaisu

Virtuaalisen yritysalueen resurssiviisaus perustuu resurssien jakamiseen ja mahdollisimman korkean käyttöasteen saavuttamiseen. Sitä kautta kokonaisresurssien tarve vähenee, ympäristökuorma laskee, toiminta tehostuu ja kannattavuus kasvaa. Virtuaalinen yritysalue on alusta, joka yhdistää toisiaan lähellä sijaitsevia yrityksiä tarjoamalla heille erilaisia palveluja ja ottamalla läpinäkyvästi vastuun yrityksiä yhdistävien velvoitteiden toteuttamisesta. Samalla se antaa alueen toimijoille volyymietuja neuvottelussa palveluiden hintatasosta.

Virtuaalinen yritysalue mahdollistaa:

• tilojen hallintaan, huoltoon ja ylläpitoon liittyvät ratkaisut
• yhteiskäyttöön ja jakamiseen liittyvät palvelut
• energian keräyksen ja käytön ratkaisut yritysaluetasolla
• varasto- ja kuljetuslogistiikan yhteisratkaisut
• materiaalien ja sivuvirtojen hallinnan ratkaisut
• muiden palvelujen tarjonnan
• henkilöstön hyvinvoinnin edistämisen ratkaisut
• liiketoimintamahdollisuudet sekä alueen yrityksille, niille palveluja tuottaville yrityksille sekä alustan ylläpitäjälle
• tuote- ja palvelukehityksen alustan
• virtuaaliset vierailijapalvelut
• paremmat yhteydet ja kommunikaation yritysalueella
• tiedon keräyksen, käsittelyn ja ympäristövaikutusten mittaamisen
• kohdennetun aluesuunnittelun.

Mitä tarvitaan virtuaalisen yritysalueen luomiseksi?

Toteutuakseen virtuaalinen yritysalue tarvitsee tahon, joka vastaa sen rakentamisesta, toteutuksesta ja toiminnasta. Ympäristönkuormituksen vähentämisen lisäksi toiminnasta pitää löytyä taloudellinen kannattavuusnäkökulma. Ensisijaisesti alusta tarvitsee teknisen toteutusmallin, joka mahdollistaa toimintojen lisäämisen, poistamisen ja muokkaamisen joustavasti alueen kehityksen ja tarpeiden mukaisesti.

Virtuaalista yritysalustaa tuskin kannattaa rakentaa yrityksen tämän hetken tarpeista käsin, vaan tulee arvioida tulevaisuuden tarpeita sekä mahdollisia muutoksia, joita kehitys tuo yritysten liiketoiminnalle. Muutokset yrityksen roolissa alustalla ja kehitys toimintamalleissa tulee ottaa huomioon alustan arkkitehtuurissa siten, että alusta ei toimintaperiaatteiltaan rajoita yritysten kehitystä vaan tukee ja mahdollistaa sitä.

Kehityskaari ja mahdollisuudet ovat virtuaalisella yritysalueella moninaiset. Ei ole todennäköistä, että monellakaan alueella lähdetään heti tavoittelemaan laajaa kattavuutta vaan todennäköisempää on, että yritysalueella lähdetään ratkaisemaan tiettyjä keskeisiä yhteisiä haasteita tai tavoitteita alustan kautta, ja toiminnot alustalla laajenevat sen elinkaaren myötä.

Case-esimerkki: VTT Bioruukin virtuaalinen yritysalue – aktiivinen tutkimus, yhteistyö ja liiketoiminta-alusta

VTT Bioruukki on Espoossa sijaitseva VTT:n biopohjaisten tuotteiden ja kiertotalousratkaisujen pilotointikeskus. Se on osa Espoon Cleantech Gardenia, johon on tulevien vuosien aikana suunnitteilla mittava lisärakennusprojekti, joka kokoaa yhteen tieteeseen, koulutukseen ja tutkimukseen liittyviä toimijoita. Keskeisinä toimijoina alueen kehittämisessä ovat Espoon kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia sekä NCC. Tavoitteena on varmistaa alueen rakentuminen monipuoliseksi ympäristöksi, joka luo puitteet paitsi viihtyisälle asumiselle, myös menestyksekkäälle yritystoiminnalle. Alueen arvioidaan valmistuvan 2030-luvulla ja sinne muuttavan jopa 9000–12000 asukasta, kun taas työpaikkojen arvioidaan nousevan noin kahteen tuhanteen.

Useita mahdollisia yhteistyön tasoja virtuaalisella yritysalueella

Koulutus – VTT tekee koulutus- ja projektiyhteistyötä oppilaitosten kanssa. Virtuaalisen yritysalueen kautta voidaan saavuttaa ja hyödyntää molempien toimijoiden verkostoja, kohdennetusti jakaa sekä kalustoja että osaamista ja muodostaa konsortioita yhteisiin hankkeisiin.

Pilotointi – Virtuaalinen yritysalue voi toimia käytännön kokeilualustana ja väylänä käytännön ratkaisujen tuomiseksi sekä alustan toimijoille että loppuasiakkaille.

Teknologian kaupallistaminen – Virtuaalinen yritysalue voi luoda väylän varhaisen vaiheen rahoituksen, toisaalta kansainvälisten ja kotimaisten osaajien löytymiselle. Alustalla voivat toimia myös ammattitaitoiset kaupallistamisen asiantuntijat. Se voi muodostaa virtuaalisen ideahautomon ja kaupallistamisalustan ja tarjota sekä vipuvoimaa että yhteistyötä alustalla toimivilta suuremmilta yrityksiltä.

Vierailijapalvelut – Virtuaalinen yritysalue mahdollistaa sekä virtuaalisesti toteutettavat vierailut, että paikalle saapuville vieraille toteutettavat virtuaaliesittelyt, AR esittelyt, paremman saavutettavuuden ja paikan kiinnostavimpiin yksityiskohtiin tutustumisen pilotoinnin toimintojen häiriytymättä tai liikesalaisuuksien vaarantumatta.

Muut palvelut – Catering, majoitus, kulttuuri, urheilu, opastus, käännöstyö, muut asiantuntijapalvelut

Resurssien jakoalusta – VTT on sisäisessä hankkeessaan pilotoinut ”industrial sharing platformia”, jonka taustalla on ajatus, että yrityksille tarjotaan alusta, jossa ne voivat jakaa ja löytää tarpeisiinsa erilaisia laitteita, koneita ja henkilöresursseja. Kun yrityksillä tarve, älykäs järjestelmä voi tarjota lähialueelta, tässä tapauksessa virtuaalisen yritysalueen sisäisesti.

Ympäristö- ja infrastruktuuripalvelut – Fyysisellä yritysalueella on paljon erilaisia toimintoja, joissa laajemmalla toimijoiden yhteistyöllä on mahdollista saada tarpeeksi ostovolyymiä neuvottelemaan hyvät keskitetyt palvelut.

Alueen asukkaat – Yritysalue yhdistettynä sekä asuin- että työssäkäyntialueeseen, osana joukkoliikenteen solmukohtaa voi itsessään toimia tutkimusalustana monenlaisille palveluille, teknologioille sekä tuotteille. Lisäksi lähialueen asukkaille voi olla tarve tiedottaa erilaista tapahtumista tai toimintahäiriöistä, joilla voi olla vaikutusta lähiympäristöön.

Tärkeimmät opit

• Virtuaalisen yritysalueen resurssiviisaus perustuu resurssien jakamiseen ja mahdollisimman korkean käyttöasteen saavuttamiseen ja sitä kautta kokonaisresurssien tarpeen vähentämiseen, ympäristökuorman laskemiseen, toiminnan tehokkuuden ja kannattavuuden kasvuun.
• Virtuaalisen yritysalueen konsepti on modulaarinen, eli virtuaalisella yritysalueella voi olla eri kerroksia tai toimintokokonaisuuksia sen mukaisesti, mitä käytännön tarpeita yritysalueella sijaitsevilla yrityksillä on.
• Koska virtuaalinen yritysalue on toistaiseksi vielä suunnittelun asteella, olisi hyödyllistä lähteä tutkimaan sitä tavalla, jossa periaatteita päästään tutkimaan ja kehittämään käytännössä. Tähän yhteistyöhön tarvitaan lisäksi yritysalueen yrityksiä sekä mahdollisesti tutkimuslaitoksia.
• Virtuaalisen yritysalustan erityinen toteutusedellytys on, että se tuottaa toimijoilleen lisäarvoa, josta löytyy myös kannattavaa liiketoimintaa yrityksille, jotka alustoja luovat ja ylläpitävät.

Lähteet:

HNRY- Liikenteen ja logistiikan ratkaisufoorumi 14.11.2019 asiantuntijaesitykset, materiaalit ja työpajamateriaalit
Virtuaalisen yritysalueen ratkaisufoorumi 24.11.2020, esitykset, materiaalit, keskustelu.
VTT Bioruukki pilotointi 25.2.2021, mukana VTTn puolesta olivat Mika Härkönen, Taneli Fabritius, Maria Antikainen ja Satu Pasanen
Kommentointi 5G ratkaisufoorumien osallistujat 8.-16.3.2021

Toimintamallit ja työskentelytavat ovat merkittävässä roolissa yrityksen ympäristöjalanjäljen muodostumisessa. Tämä konsepti tarkastelee erilaisia tapoja, joilla simulaatioympäristöt mahdollistavat työkoneiden uudenlaista koulutusta, käyttötapojen kehittämistä sekä ympäristövaikutusten madaltamista.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• yrityksessäsi käytetään työkoneita tai tuotetaan logistiikkaratkaisuja.
• olet kiinnostunut simulaatioympäristöistä ja niiden käytöstä oppimistarkoitukseen.
• työhösi kuuluu koulutuksen suunnittelua tai olet kiinnostunut kehittämään toimintatapoja.

Perustietoja

• Simulaatiokoulutus soveltuu kaikille yrityksille, joissa käytetään työkoneita ja kehitetään logistisia ratkaisuja.
• Simulaatiokoulutus virtuaaliympäristössä tuo resurssitehokkaita ja ympäristön kestävyyttä edistäviä ratkaisuja yritysten ja työelämän koulutus- ja kehitystarpeisiin.
• Simulaation perustuvia koulutusratkaisuja on jo saatavilla ja on odotettavissa, että ne tulevat kehittymään lähivuosina.
• Konseptin toteuttajat:
  • Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen
  • HNRY-hankkeen liikenteen ja logistiikan ratkaisufoorumit
  • Käytännön sovellukset on arvioitu yhteistyössä ADE Oy:n kanssa.

Uusia resurssiviisaita toimintatapoja edistämään päästövähennyksiä

On keskeistä löytää sellaisia toiminnallisia tapoja, joiden muuttamisella voidaan vähentää päästöjä ja toimia resurssiviisaammin. Yksittäiset päästövähennykset yhden työntekijän toiminnassa saattavat olla pieniä, mutta systemaattisella muutoksella kerrannaisvaikutukset yritysalueiden näkökulmasta nousevat merkittäviksi.

Hiilineutraalisuus ja resurssiviisaus kulkevat käsi kädessä työturvallisuuden kanssa. Niiden mukainen toiminta voidaankin tuoda osaksi ammattipätevyyksiä, jolloin ne ovat osa vaadittavaa toimintamallia; tekemistä opitaan ajattelemaan ja kehittämään myös ympäristökriteerien kautta.

Tämän konseptin tarkoituksena on vähentää työkoneiden käyttämää energiaa minimoimalla kaikki toiminnallinen energianhukka, virtaviivaistaa käytänteitä, lyhentää siirtymiä, optimoida kuormia ja varastokapasiteetin käyttöä. Nämä tavoitteet ovat yrityksille yleisiä ja yhteisiä toiminnan tehokkuuden näkökulmasta. Konsepti tarkastelee sitä, miten simulaatioiden kautta toteutettava koulutus virtuaalisissa ympäristöissä voi tukea näitä tavoitteita.

Virtuaaliset ympäristöt mahdollistavat tulevaisuuden resurssiviisaan oppimisen

Virtuaaliset ympäristöt ovat kehittyneet kuluneiden vuosien aikana ja on odotettavissa, että kehitys jatkuu edelleen. Niiden käyttö ja kehitetyt sovellukset koulutustarkoituksiin ovat myös lisääntyneet. Suuri osa koulutuksesta toteutetaan oppilaitoksissa, mutta koulutus on jatkuvasti läsnä oleva toiminto myös yritysalueilla. Osaamisen arviointi ja koulutus ovat merkittävässä roolissa uuden henkilökunnan rekrytoinnissa ja työhön sijoittamisessa sekä olemassa olevan henkilökunnan taitojen ylläpidossa ja lisäkoulutuksessa.

Simulaatioympäristössä toteutettava koulutus on ympäristövaikutuksiltaan huomattavissa määrin kevyempää kuin aidossa ympäristössä tapahtuva. Se mahdollistaa sekä taitojen arvioinnin että uusien taitojen harjoittelun ja hiomisen koulutettavan tarpeiden mukaisesti ilman merkittävää ympäristökuormaa.

Työkoneiden käyttötapoja voidaan parantaa simulaatiokoulutuksella virtuaalisessa ympäristössä

Työkoneiden osalta on jo olemassa virtuaalisen koulutuksen ratkaisuja, jotka keskittyvät esimerkiksi koneiden kuljettamiseen, niiden turvalliseen käyttöön ja käyttöönottotoimenpiteisiin. Näillä ratkaisuilla on yhteys myös yritysalueen hiilineutraalisuuteen ja resurssiviisauteen, mistä johtuen onkin kiinnostavaa, miten päästöjen vähentämisen ja resurssiviisaan toimintamallin näkökulmaa voidaan simulaation avulla tapahtuvalla koulutuksella edistää. Teemana ja tarkastelualueena ovat ensisijaisesti työkoneet ja niiden käyttötavat yritysalueilla, mutta vastaavia periaatteita soveltaa myös muihin yritysalueen toimintoihin. Resurssiviisaita toimintamalleja voidaan kehittää mm. koulutuksen järjestämisen ympäristöjalanjäljen osalta, osaamisen arvioinnissa, uuden henkilökunnan koulutuksessa ja taitojen sertifioinnissa, henkilöstön jatkokoulutuksessa ja ammattipätevyyksien ylläpidossa, työkoneiden polttoaineen/energiakäytön kulutuksen minimoimiseen sekä yritysalueen työ- ja materiaalivirtojen suunnitteluun ja optimoimiseen.

Miten simulaatiokoulutus käytännössä toteutetaan?

Käytämme simulaatiokoulutuksessa esimerkkinä ADE Oy:n kehittämää virtuaalista koulutuskeskusta (virtual training center), joka voi sijaita joko yrityksen tiloissa, yritysalueen yhteisratkaisuna, paikallisen ammatillisen koulutuskeskuksen tai muun palveluntarjoajan tiloissa. Virtuaalinen koulutuskeskus on modulaarinen kokonaisuus, joka sisältää laitteiston, ohjelmiston, virtuaalilasit ja koulutettavan taidon tarvittavat erikoisapuvälineet. Se on jatkuvassa yhteydessä valvomoon, josta tuotetaan sekä tekninen tuki että taitojen sertifioinnin valvonta ja hyväksyminen.

Virtuaalisessa ympäristössä on harjoitteluympäristö, jonka monipuolisia harjoituksia voi käyttää siinä määrin kuin omat tarpeet vaativat. Lisäksi siellä sijaitsee testiympäristö, jossa toteutettavat suoritteet arvioidaan. Virtuaalinen koulutuskeskus toteutetaan palveluna, jonka kuukausikustannus on sadoista euroista ylöspäin riippuen koulutettavien moduulien määrästä. Tällä hetkellä virtuaaliympäristöjä ja simulaation kautta toteutettavaa koulutusta on jo saatavissa esimerkiksi erilaisiin nostureihin, ajoneuvoihin, paloturvallisuuteen, logistiikan käyttöturvallisuuteen, rakennustyömailla tapahtuviin toimintoihin ja asiakaspalvelutilanteisiin.

Katso tarkempi esittely virtuaalisesta koulutuskeskuksesta:

Tärkeimmät opit

• Virtuaaliset ympäristöt ovat helposti ja kustannustehokkaasti otettavissa käyttöön koulutuksessa. Niiden tarjonta ja sisällöt lisääntyvät jatkuvasti.

• Virtuaalinen koulutuskeskus tarjoaa resurssiviisaan tavan uuden henkilöstön perehdyttämiselle, olemassa olevan henkilöstön lisä- ja jatkokoulutustarpeille ja ammattipätevyyksien ylläpitämiselle.

• Virtuaaliset ratkaisut ja ympäristöt mahdollistavat yksittäisten henkilöiden kouluttamisen lisäksi laajempia virtuaalisen oppimisen kokonaisuuksia, jossa yritysalueen tai sen osien malli voidaan luoda virtuaaliympäristöön ja sen avulla voidaan päästä suunnittelemaan toimintatapojen muutosta, nähdä miten se käytännössä kannattaa toteuttaa ja miten se vaikuttaa kokonaistoimintaan.

• Virtuaalinen ympäristö antaa mahdollisuuden toteuttaa ja simuloida esimerkiksi rakennustyömaan edistyminen, rakentamisen aikainen ympäristöjalanjälki ja suunnitella rakennustyön toteuttaminen mahdollisimman resurssiviisaaksi ennakolta.

Työssä kehitettiin toimintamallia, jossa Turun telakan alueella rakentuvan risteilijän materiaali-, resurssi- ja tietovirrat kohtaavat optimaalisesti Blue Industry Parkin alueella. Toimintamallin avulla voidaan saavuttaa resurssiviisaus ja hiilineutraalius koko toimitusketjussa

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit Turun telakan toimitusketjussa.
• toimit valmistavan teollisuuden toimitusketjussa.
• haluat tehostaa oman toimitusketjun toimintaa.

Perustietoja

• Verkoston toimijoidet sijainti: Suomi, Pohjois-Eurooppa, Turun telakan verkosto.
• Verkoston elinkaari: käynnissä, Turussa on rakennettu laivoja 1737 lähtien.
• Toteuttajat: Turku Science Park Oy ja Blue Industry Park Oy.
• Aikajänne: jatkuvaa toimintaa.
• Toimittajaverkostossa 400 yritystä.
• Meriteollisuusverkostossa Lounais-Suomessa 8 000 työntekijää ja toimihenkilöä.
• Meriteollisuusverkoston liikevaihto 2,3 mrd. € (2019).

Tavoitteena tehostaa meriteollisuusverkoston toimintaa

Konseptissa tunnistettiin, miten meriteollisuusverkoston toimintaa voitaisiin tehostaa ja luotiin toimintamalli näiden parannusten laatimiseen ja käyttöönottoon. Tavoitteena oli optimoida Blue Industry Parkin (BIP) ja Turun telakan alueella kohtaavien materiaali-, resurssi- ja tietovirtojen kohtaaminen. Työn aikana kartoitettiin, millaisia toimintatapoja meriteollisuusverkoston yritysten kannattaa käyttää, jotta verkoston toiminta olisi mahdollisimman resurssiviisasta ja hiilineutraalia. Lopuksi määriteltiin, millainen ohjaamisjärjestelmä tukee resurssiviisasta ja hiilineutraalia toimintaa.

Logistiikkakeskus tukee parhaiten resurssiviisasta ja hiilineutraalia toimintaa

Konseptissa määriteltiin mitä toimintoja kannattaa sijoittaa BIP-alueelle, jotta meriteollisuusverkoston toiminta olisi mahdollisimman tehokasta ja tukisi resurssiviisasta toimintaa. Painotettuina kärkeen toiminnallisuuksista nousivat tuotantotilat sekä logistiikkakeskus.

Tuotantotilojen tarve vaihtele eri toimijoiden välillä pienestä pajasta aina isompaan tuotantotilaan. Rakennettavien tilojen tulee olla myös muuntojoustavia, jotta ne vastaavat vaihtelevaan kysyntään mahdollisimman hyvin. Esikoonti ja modulointi vähentäisivat myös logistiikan kuormaa liikennemäärien ja pakkausmateriaalin osalta. Liikennemäärät vähenevät, kun kuljetetaan isompia kokonaisuuksia kerralla ja erilliset osa-/komponenttitoimitukset vähenevät alueen sisällä.

Kierrätys vähentää materiaalihukkaa

Pakkausmateriaalien osalta kuljetuspakkausten kierrätys ja standardisointi alueen sisällä toisivat selkeitä etuja. Jos materiaalien paketoinnissa käytettäisiin standardisoituja menetelmiä, jotka olisivat kierrätettävissä, logistiikan operointi selkeytyisi ja pakkausmateriaalikuorma vähenisi alueella.

Keskitetyn kierrätyskeskuksen rakentaminen BIP:n sisälle palvelisi alueen yrityksiä ja osaltaan varmistaisi hukkamateriaalien kierrätyksen. Kierrätyskeskus toimisi BIP:n ja telakan välisellä alueella, jolloin se palvelisi tehokkaimmin kaikkia osapuolia.

Toiminnallisuuksien sijoittelun osalta tulee ottaa huomioon myös liikenne telakan suuntaan. Logistiikkakeskuksen sijainnin tulisi olla joko tuotantotilojen yhteydessä tai niiden välittömässä läheisyydessä, jotta vältytään ylimääräiseltä kuljetukselta.

Tieto luo luottamusta

Yhteistoiminnan ja resurssiviisauden edistämiseksi tarvitaan mitattua tietoa. Konseptiin liittyen määriteltiin viisi tärkeitä mittaria:

1. Saapuvan materiaalin toimitusvarmuus
   • DIFOT ( Delivered In Full and On Time)
2. Kohdekohtaisen materiaalipaketin toimitusvarmuus
   • DIFOT ( Delivered In Full and On Time)
3. Kohdekohtaisen suunnitelman etenemä
   • Karkeasuunnittelun ajoitus ja tarkkuus
   • Hienosuunnittelun ajoitus ja tarkkuus
   • Suunnitelman sisällön toteutus
4. Poikkeamaseuranta
   • Työpakettikohtainen seuranta
   • Toimitusrivikohtainen seuranta
5. Kuljetusmäärien seuranta
   • Syöttölogistiikan seuranta
   • Paluulogistiikan seuranta à materiaalihukan seuranta, ylimäärä/jäte
   • 3R toimintamalli (Reduce, Reuse, Recycle)

Tärkeimmät opit

• Materiaaliviisaus: keskitetyllä materiaalihallinnolla voidaan vähentää materiaalihukkaa.
• Resurssiviisaus: minimoidaan ylimääräisen materiaalin tarve tarkemmalla suunnittelulla.
• Informaatioviisaus: digitaalisen alustan tuottama informaatiovirta mahdollistaa toimitusketjun johtamisen ja kehittämisen.