Espoon Lukutorin infratyömaan päästövähennystoimien onnistumista arvioitiin hiilijalanjälkilaskennan avulla. Tehdyillä toimenpiteillä havaittiin saavutetun todella merkittäviä päästövähennyksiä: Lukutorin päästöt olivat noin neljäsosan tavanomaisesti toteutetun työmaan päästöistä. Työn avulla voidaan asettaa tavoitteita työmaan hiilijalanjäljen tehokkaalle vähentämiselle ja määrittää tarvittavat toimenpiteet. Se mahdollistaa myös päästöjen kokonaisvaltaisen tarkastelun ja auttaa tunnistamaan päästöjen kannalta merkittävimmät prosessit.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet töissä kunnan hankinta- tai rakennustoimessa.
• olet rakennusurakoitsija tai rakennusalan yrityksen edustaja ja etsit uusia, vähäpäästöisiä ratkaisuja.

Perustietoja

Toteuttaja: VTT
Urakoitsija: VRJ Rakennus Oy
Pilotti: Lukutori, Espoo
Aikataulu: 6–11/2020

Päästölaskennalla tietoa alueen hiilijalanjäljestä

Hiilijalanjäljellä (carbon footprint) kuvataan tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa. Se kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Kun nettokasvihuonekaasupäästöjä vähennetään, toiminnan hiilijalanjälki pienenee. Hiilineutraali yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä eli sen nettohiilijalanjälki on nolla. Jotta tietty toiminta voidaan todeta hiilineutraaliksi, on tarkasteltava sen koko elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä.

Päästölaskenta voidaan tehdä tuotanto- tai kulutusperusteisesti. Tuotantoperusteisella laskennalla tarkoitetaan tietyllä alueella tapahtuvien päästöjen huomioimista (tätä tapaa käytetään tyypillisesti esim. valtioiden päästölaskennassa). Kulutusperusteisessa laskennassa taas huomioidaan esimerkiksi tietyn yhteisön tai alueen tuottamien ja kuluttamien tuotteiden tai palveluiden valmistamisesta, kuljetuksesta ja hävityksestä aiheutuvat päästöt tietyn ajanjakson kuluessa. Yritysalueen päästöjen laskennassa kulutusperäinen laskentatapa on mielekkäämpi ja myös yleisesti käytetty. Myös tässä työssä toteutettiin käyttäen kulutusperäistä laskentatapaa.

Kohti päästötöntä työmaata hiilijalanjäljen laskennalla

Hiilineutraali työmaa -konsepti jakautuu viiteen vaiheeseen, joita ovat 1) tavoitteiden asetus, 2) nykyisten päästöjen laskenta, 3) päästövähennysmahdollisuuksien tunnistaminen, 4) päästövähennyssuunnitelman laatiminen sekä 5) vähennystoimien toteutus ja verifiointi.

Nykyisten päästöjen laskenta luo pohjan vaiheille 3 ja 4, joita voidaan pitää konseptin ytimenä: päästövähennysmahdollisuuksien tunnistaminen, toimenpiteiden toteuttaminen sekä seurantasuunnitelman laatiminen.

Vaiheessa 2 sovellettiin Greenhouse Gas Protocol -laskentaohjeistusta¹, joka on yksi tunnetuimmista ja yleisemmin käytetyistä laskentamenetelmistä. Laskennassa päästöt jaettiin kolmeen ”tasoon” (scope):

• Taso 1: Suorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena paikan päällä eli fyysisesti toimipisteissä.
• Taso 2: Ostoenergian päästöt: epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, syntyvät yrityksen käyttämän sähkön tuottamisesta, lämmityksestä ja viilennyksestä (jos sähkö tuotetaan muualla ja ostetaan yrityksen käyttöön).
• Taso 3: Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, syntyvät yrityksen toiminnoista. Epäsuorat päästöt ovat niin sanottuja ”ylävirran päästöjä” eli yrityksen tuotantoprosesseissaan tarvitsemien tuotteiden valmistuksessa syntyvät, ja/tai tuotteiden käytöstä ja loppusijoituksesta aiheutuvat päästöt.

Konseptin vaikutus yritysalueen hiilineutraalisuuteen ja resurssiviisauteen

Pilotointikohteessa päästövähennyslaskenta toteutettiin käyttäen edellä kuvattua hiilijalanjälkilaskentaa. Laskennassa huomioitiin seuraavat asiat:

• Työkoneiden polttoaineiden kulutus ja polttoaineiden valmistus
• Kuljetusten päästöt, ml. polttoaineiden valmistus
• Sähköntuotanto ja akut huomioitu sähköisten työkoneiden kohdalla
• Muualla työmaalla kulutetun sähköntuotanto.
• Työmaalla käytetyt materiaalit
  • Kuivabetoni
  • Kasvualusta
  • Kivet
  • Murske
  • Noppakivet.

Jotta saatiin käsitys Lukutorilla toteutettujen päästövähennystoimenpiteiden suhteellisesta merkityksestä, vertailtiin laskennassa kahta skenaariota: Lukutorin todellista tilannetta sekä kuviteltua vertailuskenaariota, jossa ei oltu tehty kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtääviä ratkaisuja. Vertailuskenaariossa kaikkien työkoneiden oletettiin käyvän fossiilisella dieselillä (sähköisten työkoneiden kulutus laskettiin vastaavien koneiden tehon ja käyttötuntien perusteella), käytetyn sähkön oletettiin vastaavan keskimääräistä suomalaista verkkosähköä ja kivimateriaalit oletettiin tuotetun Kiinassa.

Tulosten perusteella Lukutorin työmaalta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 90 tonnia CO_2ekv. kun taas vertailuskenaariossa päästöt olivat noin 360 tonnia. Vertailuskenaarion päästöt olivat siis noin nelinkertaiset verrattuna Lukutoriin. Suurimmat päästösäästöt Lukutorin tapauksessa aiheutuivat suomalaisten kivien käytöstä kiinalaisten sijaan. Toinen merkittävä päästövähennyslähde oli fossiilisilla polttoaineilla käyvien työkoneiden korvaaminen sähköisillä.

Koska Lukutorin työmaa oli suhteellisen pieni ja kestoltaan lyhyt (noin puoli vuotta), pilotissa ei toteutettu erikseen konseptin vaiheita 4 ja 5. Näissä vaiheissa arvioitaisiin mahdollisuuksia lisäpäästövähennyksiin, laadittaisiin suunnitelma ja seuranta niiden toteuttamiseksi sekä tehtäisiin loppuarvio tavoitteiden toteutumisesta. Konseptin toteutus antaa paitsi keinoja vähentää käynnissä olevan työmaan päästöjä, se tuottaa oppeja seuraavien työmaiden vähähiiliseen toteuttamiseen.

Tärkeimmät opit

• Päästöjä on tärkeää tarkastella kokonaisvaltaisesti.
• Päästövähennystavoitteiden ja -toimien kunnianhimoisuuteen olennaista kiinnittää huomiota.
• Ottamalla huomioon myös materiaalit, voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä.
• Materiaalihankintojen lisäksi työkoneiden sähköistäminen on keskeinen päästövähennystoimenpide.

Paineet muovien kierrättämiseksi ovat kasvaneet. Tämän konseptin tarkoitus on käynnistää muovinkierrätys yritysalueella, ja luoda yritysten välille yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tehdyn käytännön kokeilun avulla havainnollistettiin kierrätyksen toimivuutta, saatiin tietoa muovien määristä ja kerättiin yrityskäyttäjien palautetta Vuosaaren satamassa.

Tämä ratkaisu sopii…

• kaupungille, joka haluaa saada yritykset mukaan ilmastotalkoisiin.
• yritykselle, joka haluaa aloittaa tai kehittää yrityksen tuottamien jätteiden kierrättämistä.
• yritykselle, joka etsii uusia liiketoimintamahdollisuuksia kierrätyksen saralla.

Perustietoja

• Sijainti: Vuosaaren satama, Helsinki.
• Elinkaari: aktiivinen vaihe.
• Toteuttajat: Satu Pasanen/Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Juha Hakala/Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Saara Pellikka/Helsingin kaupunki
• Aikajänne: 3 kk – 1 vuosi.
• Konseptikehityksen aikana toteutettiin yritysten muovijätteiden yhteiskeräyskokeilu, ns. muovipilotti. Keräyksen kohteena oli yritysten pakkaus- ja logistiikkamuovit Vuosaaren satamassa. Pilotointi toteutettiin 16.11. – 31.12.2020 yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n kanssa.
• Kierrätysratkaisuita verrattiin nykytilaan taloudellisuuden ja CO2-päästöjen kautta.
• Konsepti painottaa muovien uusiokäyttöä.

Vuosaaren sataman ensimmäinen muovinkierrätyskonsepti

Kansalliset ja kansainväliset tavoitteet, kuten Suomen muovitiekartta ja EU:n muovistrategia, kirittävät muovinkierrättämistä. Konseptia lähdettiin rakentamaan Vuosaaren sataman yritysten kiinnostuksesta kierrättämiseen – eli ruohonjuuritasolta ylöspäin. Konseptin tarkoitus on ensisijaisesti käynnistää muovinkierrätys yritysalueella, ja toissijaisesti edistää kilpailevien yritysten välistä yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Konseptointityön aikana tehtiin pilotti, johon osallistui julkisia toimijoita, yrityksiä ja tutkimuslaitos. Tällaiset käytännön kokeilut edesauttavat tieteellisesti pätevän ja käytännönläheisen tiedon saamista, innostavat yrityksiä kokeilemaan uusia toimintatapoja sekä lisäävät dialogia kaupunkien ja sen alueen yritysten välillä.

Pilotoinnista faktaa konseptointiin

Konseptikehityksen aikana toteutettiin yritysten muovijätteiden yhteiskeräyskokeilu, ns. muovipilotti. Keräyksen kohteena oli yritysten pakkaus- ja logistiikkamuovit Vuosaaren satamassa. Pilotointi toteutettiin 16.11.–31.12.2020 yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n kanssa. Pilottiin osallistui seitsemän logistiikka-alan yritystä. Muovimateriaali kerättiin älyvaa’alla varustettuun jätepuristimeen, joka saatiin pilotin ajaksi testikäyttöön Europress Group Oy:ltä. 

Pilotin aikana kertyi erilaisia muoveja yhteensä 812 kg, pääosin polyeteeni (PE-LD) ja polypropeenia (PP), jotka toimitettiin uusiokäyttöön. Keräyskokeilun kannalta muovien puhtaus oli riittävä. Osallistujat vastasivat pilotin jälkeen kyselyyn, jossa kerättiin palautetta ja käyttäjäkokemuksia konseptikehitystä varten. Muovipilottiin ja yhteiskeräykseen osallistuminen koettiin pääasiallisesti helppona ja toimivana. Yritysten välinen yhteistyö nähtiin mahdollisena erityisesti jätehuollon ja muiden ympäristöpalveluiden osalta. 

Ratkaisumalleilla vertailutietoa talous- ja ympäristönäkökulmista

Taloudellista näkökulmaa havainnollistettiin ja arvioitiin Vuosaaren sataman sijainnin ja satamassa tehdyn pilotin avulla. Tälle yritysalueelle luotiin jätehuoltoa tai kierrätystä varten eri ratkaisumalleja, joista esitellään nykytilan lisäksi kaksi vaihtoehtoista ratkaisumallia, A ja B.

Nykytilanteessa (REF) eli referenssissä muovijakeita ei kierrätetä vaan kaikki kerätty jätemuovi ohjataan energiahyötykäyttöön (polttoon). 

Ratkaisumallissa A ei ole syntypaikkalajittelua vaan kaikki muovijäte kerätään yhteen ja toimitetaan sellaisenaan kierrätysyritykselle.

Ratkaisumallissa B muovia syntypaikkalajitellaan eli kerätään ainoastaan PE-LD- ja PP-muovijakeet yhteiskeräyksenä

Tulosten mukaan nykytilanne (REF) on edullisin, jos muovijätettä syntyy vain 6,5 tonnia vuodessa, mutta tämä vaihtoehto muuttuu kalleimmaksi jätteen määrän lisääntyessä. Kierrätystä tukevat ratkaisumallit A ja B tulevat kannattavaksi, kun alueen jätemäärä 1,5–2-kertaistuu. Hiilidioksidipäästöt ovat ratkaisumalleissa A ja B huomattavasti pienemmät kuin nykytilanteessa (REF). Ratkaisumalleissa A ja B muovijätteen määrän lisääntyminen aiheuttaa päästöjen kasvua selkeästi vähemmän kuin referenssinä toimivassa nykytilanteessa.

Konseptista käytäntöön

Konsepti perustuu ratkaisumalliin B, jossa sataman yritysten yhteiskerätyt PE-LD- ja PP-jakeet toimitetaan mekaaniseen kierrätykseen. Kyseisille jakeille on jo olemassa teollinen kierrätysmahdollisuus. Kehittyessään konsepti tähtää ratkaisumalliin A, jossa muovijätettä voidaan monipuolisemmin ottaa vastaan ja sitä voidaan ohjata sekä uusiokäyttöön että hyötykäyttöön petrokemianteollisuuteen. Ratkaisumalli A:n käyttöönotto edellyttää yhteistyötä sopivan kierrätys- tai lajitteluyrityksen kanssa, joka sijaitsee lähialueella. Kummassakin ratkaisumallissa satamassa syntyvää muovijätevirtaa täydennetään lähialueelta tulevalla virralla, mikä lisää ratkaisujen paikallista vaikuttavuutta. Konseptissa tähdätään siihen, että alueella syntyneet muovijätteet palautuvat muokattuina takaisin alueella käytettäviin tuotteisiin (esim. pakkauskalvot tai säkit) tai ne voitaisiin hyödyntää osana alueella olevien koneiden käyttämiä tuotteita kuten polttoaineita.

Pilotin palautekyselyssä kaikki vastaajat katsoivat, että muovien yhteiskeräys voisi jäädä pysyväksi osaksi sataman toimintaa. Muovin yhteiskeräyksen toimintamallia on helppo mukauttaa ja monistaa sopivaksi erityyppisille yritysalueille. Kansallisessa mittakaavassa tämäntyyppinen yritysalueen tai -alueiden toiminta tarjoaa mahdollisuuden huomattaviin päästövähennyksiin.

Tärkeimmät opit

• Muovinkierrätys kiinnostaa yrityksiä, ja ne haluavat toimia entistä ympäristövastuullisemmin.
• Pilotoinnin avulla saadaan tieteellisesti pätevää, käytännönläheistä tietoa kohdealueen jätemääristä ja yritysten kierrätystarpeista sekä -käytännöistä.
• Kilpailevat yritykset voivat tehdä yhteistyötä ja saada samalla ympäristö- ja taloudellisia etuja.
• Kaupungit saavat alueensa yritykset mukaan ilmastotavoitteisiin käynnistämällä päästövähennyksiin ja resurssiviisauteen tähtääviä uusia kokeiluja, joista yritykset hyötyvät lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.

Ratkaisumallissa etsittiin keinoja työkoneiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi rahtisatamatoiminnassa käyttäen esimerkkinä Helsingin Vuosaaren satamaa. Keskeisiä teemoja olivat työkoneiden vähähiiliset käyttövoimat, eri toimijoiden vaikutusmahdollisuudet sekä tiekartta työkonetoiminnan päästövähennyksille.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet kiinnostunut työkoneiden hiilidioksidipäästöjen vähennyskeinoista ja -mahdollisuuksista erityisesti rahtisatamien kontekstissa.
• kehität satamatyökoneiden tai satamien vähähiilisyyttä.
• haluat edistää yrityksen tai yritysalueen työkonetoimintaa vähähiilisemmäksi.

Perustietoja

• Sijainti: Itä-Helsinki, Vuosaaren satama
• Aikajänne: 2019–2021
• Toteuttajat: Konseptin toteuttamisesta vastasi Saara Pellikka Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista tiiviissä yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Helsingin Satama Oy:n ja seuraavien avainyritysten kanssa: Finnsteve Oy Ab, Steveco Oy, Multi-Link Terminals Ltd Oy, Oy M. Rauanheimo Ab / Oy Adolf Lahti Yxpila Ab, Container-Depot Ltd Oy / Arctic Container Oy, SA-TU Logistics Oy, Nurminen Logistics Oyj, Alfons Håkans, Konecranes Finland, Kalmar / Cargotec, Royal Terberg Group ja Göteborgin satama (referenssikohde).

Yrityshaastattelut nostivat esille tahtotilaa ja kehityskohteita

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut haastatteli Vuosaaren sataman yrityksiä vuodenvaihteessa 2019–2020 kartoittaakseen alueen kehitystarpeita työkoneiden päästövähennyksille. Keskeisenä tuloksena oli, että yritykset haluavat vähentää kalustopäästöjä, mutta uusilta ratkaisuilta edellytetään kustannustehokkuutta ja hyvää operoitavuutta satamaympäristössä. Mahdollisina keinoina tunnistettiin etenkin biopolttoaineet ja työkoneiden sähköistyminen. Haastattelujen pohjalta laadittiin yhteenveto, jossa ehdotettiin mm. seuraavia kehitystoimenpiteitä:

1. Kasvatetaan yritysten ymmärrystä satamatoimintaan soveltuvista uusista käyttövoimista ja päästövähennysratkaisuista (ml. päästö- ja kustannustehokkuus).
2. Kartoitetaan, millaisilla ohjauskeinoilla Helsingin Satama Oy voisi kannustaa alueella toimivia yrityksiä uusien käyttövoimien käyttöön, ja selvitetään infrastruktuurin kapasiteetti sekä muutostarpeet laajan mittakaavan käyttövoimamuutokselle.

Raportti valaisee, miten työkoneiden päästötavoitteet saavutetaan

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n laatimassa selvitystyössä (Selvitys ja tiekartta Vuosaaren sataman työkoneliikenteen päästövähennyksille) haarukoitiin toimia sataman työkoneiden CO₂-päästöjen vähentämiseksi 60 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Työn perusteella vähennystoimet tulisi keskittää lukkeihin ja terminaalitraktoreihin, sillä nämä konetyypit kattoivat arviolta yli kolme neljäsosaa alueen työkonepäästöistä.

Päästötavoitteisiin ei näyttäisi olevan mahdollista yltää joko ilman lukkien jonkinasteista sähköistymistä tai uusiutuvan moottoripolttoöljyn käyttöä. Sähköistäminen osoittautui kustannustehokkaaksi ratkaisuksi paljon energiaa kuluttavissa ja korkean käyttöasteen työkoneissa, kuten lukeissa. Satama-alueen sähköverkko näyttäisi riittävän akkusähköisten lukkien ja terminaalitraktorien operoinnille. Sataman 33 lukin yhtäaikaiseen operointiin tarvittaisiin karkeasti 9 kpl 600 kW tehoista pikalatausasemaa, mikä tarkoittaisi n. 3–5 miljoonan euron investointia.

Helsingin Satama Oy:n kannustinkeinoiksi tunnistettiin mm. uusiutuvan polttoaineen aiheuttaman lisäkustannuksen kompensointi, sähkötyökoneiden käyttöasteeseen perustuvan alennuksen tarjoaminen sekä sähkötyökoneiden ja latausinfran vuokraaminen operaattoreille testikäyttöön. Keskeisenä tuotoksena esitettiin tiekartta päästövähennyksille vuosille 2021–2035.

Työkoneiden hiilitiekartan keskiössä on uusien teknologioiden pilotointi

Vuosaaren sataman työkonelogistiikan hiilitiekartta luo polkua kohti markkinaehtoista vähähiilisten ratkaisujen käyttöä satamassa. Keskeisenä toimena ehdotetaan pilotointihankkeen käynnistämistä, jolla mm. madalletaan satamaoperaattoreiden kynnystä siirtyä täyssähköisiin työkoneisiin sekä ottaa käyttöön uusiutuvaa moottoripolttoöljyä, ja sitä kautta oppia uusien teknologioiden käyttöä ja operointia. Hankkeen aikana pilotoitaisiin operaattoreiden toimesta muutamia kappaleita keskeisimpiä akkusähköisiä työkoneita, kuten lukit ja terminaalitraktorit sekä demonstroitaisiin uusiutuvan moottoripolttoöljyn käyttöä eri ikäluokan työkoneissa. Polku vähähiilisyyteen tapahtuisi kolmessa vaiheessa:

1. Pilotoinnin esisuunnitteluvaihe vuosina 2021–2022
2. Uusien teknologioiden pilotointi vuosina 2022–2027
3. Vaiheittainen siirtymä kohti markkinaehtoista toimintaa 2027–2035

Tiekartan on laatinut Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy osana Vuosaaren sataman työkoneliikenteen päästövähennyksille tehtyä selvitys- ja tiekarttatyötä.

Työkonekannan päästölaskenta haltuun laskentamallin ja koulutusvideon avulla

Excel-pohjaisen laskentamallin avulla voi laskea työkoneiden hiilidioksidipäästöt ja kokonaiskäyttökustannukset sekä vertailla päästövähennysten kustannustehokkuutta eri käyttövoimavaihtoehdoilla (€/tCO₂). Malli huomioi niin työkoneiden suorat laskennalliset päästöt (TTW, tank-to-wheel) kuin elinkaaripäästöt (WTW, well-to-wheel). Malli soveltuu etenkin satamatyökoneita omistaville ahtausyrityksille, mutta sitä voi soveltaa myös muun tyyppiseen työkonekalustoon edellyttäen lähtötietojen lisäämistä. Mallissa on kaksi osaa:

• Geneerinen malli, joka laskee yksittäisen vuoden päästöt ja kustannukset
• Skenaariomalli, joka sisältää geneerisen mallin ja laskee lisäksi päästöille aikasarjan vuosille 2019–2035

Laskentamallin ja perehdytysvideon on tehnyt Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy osana Vuosaaren sataman työkoneliikenteen päästövähennyksille tehtyä selvitys- ja tiekarttatyötä.

Koulutusvideo työkoneiden päästö- ja kustannuslaskentamallin käytöstä:

Tärkeimmät opit

• Satamaympäristö asettaa työkoneiden päästövähennyksille niin omia erityisvaatimuksia kuin mahdollisuuksia.

• Sopivimmat päästövähennysratkaisut löydetään optimoimalla ne muun muassa koneen käyttötarpeen, käytännön toimivuuden kuin päästö- ja kustannustehokkuuden näkökulmasta.

• Pilotointi mahdollistaisi toimivimpien teknologioiden, operointitapojen ja palvelumallien löytämisen satamaympäristöä ajatellen, ja loisi siten polkua kohti uusien vähähiilisten ratkaisujen markkinaehtoista käyttöönottoa.

Rakennustyömaat aiheuttavat sekä merkittäviä hiilidioksidipäästöjä että haitallisia paikallispäästöjä. Kulosaaren puistotie oli yksi Helsingin päästöttömän infratyömaan pilottikohteista, joissa tavoiteltiin työmaalla syntyvien päästöjen vähentämistä. Työmaalla toimi neljä täyssähköistä työkonetta ja muussa kalustossa käytettiin uusiutuvaa HVO-dieseliä.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit infraurakoiden rakennuttajana.
• olet infrarakentamisen yrittäjä/urakoitsija.
• haluat vähentää organisaatiosi työmaiden päästöjä.

Perustietoja

• Sijainti: Helsinki, Kulosaari – Kulosaaren puistotie uudistettiin pyöräkaduksi, osaksi Itäbaanaa, joka on yksi pyöräilyn valtaväylistä keskustaan
• Aikajänne: 12/2019 (markkinavuoropuhelu) – 4/2021 (urakka valmis)
• Toteuttajat: Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala, rakennuttamispalvelu & ympäristöpalvelu, urakoitsijana VM Suomalainen Oy

Hiilineutraali Helsinki edellyttää myös työmaiden päästöjen suitsimista

Rakennustyömailla käytettävien työkoneiden ja rakentamisen raskaiden kuljetusten päästöt muodostavat merkittävän osan kaupunkien ja kuntien hiilidioksidipäästöistä sekä tuottavat myös ilmanlaatua heikentäviä ja terveydelle haitallisia paikallispäästöjä, pölyä ja melua. Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä työmaiden aiheuttamat haitat korostuvat.

Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan ole onnistunut riittävällä tasolla puuttumaan työmaiden aiheuttamiin ilmasto- ja terveysvaikutuksiin eivätkä työkoneiden aiheuttamat CO₂-päästöt kuulu sääntelyn piiriin. Tämä ongelma on tunnistettu Helsingissä ja yhtenä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman tavoitteena onkin vähentää työmailla syntyviä hiilidioksidipäästöjä mm. pilotoimalla päästöttömien työkoneiden käyttöä kaupungin infraurakoissa.

Helsingin kaupunki on osallistunut aktiivisesti myös kansainväliseen yhteistyöhön päästöttömien työmaiden edistämiseksi. Eurooppalaiset kaupungit ovat vaihtaneet tietoja ja kokemuksia mm. Euroopan komission rahoittaman Big Buyers Initiativen Zero-Emission Construction Sites -työryhmässä ja EIT Climate-KIC:n rahoittamassa E-ZEMCONS -hankkeessa.

Markkinavuoropuhelulla varmistettiin onnistunut kilpailutus

Helsingin kaupunki käynnisti päästöttömän infratyömaan markkinavuoropuhelun ja hankintakriteerien valmistelun joulukuussa 2019. Sidosryhmien yhteistä markkinavuoropuhelutilaisuutta seurasi kahdenväliset keskustelut useiden infra-alan urakoitsijoiden kanssa. Markkinalta saatiinkin arvokasta tietoa mm. kaluston nykytilasta ja sähkökäyttöisten työkoneiden saatavuudesta sekä vahvistus ehdotettujen vähimmäisvaatimusten käytölle.

Kevään 2020 aikana viimeisteltiin kilpailutuksessa käytettävät kriteerit sekä päästöttömän työmaan pilotille että vähäpäästöiselle infratyömaalle laajempaan käyttöön. Kulosaaren Puistotien pilotin tarjouspyyntö julkaistiin toukokuussa 2020.

Urakka-asiakirjojen kehitystyötä tehtiin rinnakkain päästöttömät työmaat green deal -sopimuksen valmistelun kanssa. Helsingin infraurakoissa käytetyt vaatimukset ovat kunnianhimoisempia kuin green deal -sopimus tällä hetkellä edellyttää. Sopimus määritteleekin yhteisen minimitason ja kaupungit voivat halutessaan kiristää kriteerejä myös nopeampaan tahtiin.

Kulosaaren puistotien työmaa päästöttömyyden koekenttänä

Heinäkuussa 2020 käynnistynyt Kulosaaren puistotien muutos pyöräilykaduksi oli pilottiurakka, jossa konkreettisin keinoin vähennettiin työmaalla syntyvien hiilidioksidipäästöjen sekä terveydelle haitallisten lähipäästöjen määrää. Työmaalla käytettiin neljää täyssähköistä työkonetta (kolme 4,2 t pyöräkuormaajaa ja yksi minikaivuri) ja muussa kalustossa käytettiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta uusiutuvaa HVO-dieseliä.

Muita hyväksyttäviä fossiilittomia polttoaineita olivat biokaasu, vety, etanoli sekä uusiutuva polttoöljy. Työkoneet olivat vähintään Stage IV -tasoa ja kuljetuskalusto EURO VI -päästöluokan mukaista. Pienkoneiden (teho ≤ 4 kW) tuli olla ensisijaisesti sähkökäyttöisiä. Työmaalla käytettävän sähkön tuli olla tuotettu uusiutuvilla energialähteillä ja työmaan lämmitystarpeet oli toteutettava kaukolämmöllä, fossiilivapailla biopolttoaineilla tai vihreällä sähköllä. Lisäksi urakoitsijalta edellytettiin ympäristösertifikaattia. Sähköisten työkoneiden käyttöön kannustettiin antamalla kokonaistaloudellisen edullisuuden laatupisteitä (hinnan osuus 70% ja laadun osuus 30%) korkeintaan viidestä sähköisestä työkoneesta. 

Urakassa käytettävän kaluston luetteloa päivitettiin sitä mukaa, kun uusia koneita tuli työmaalle. Polttoaineen ja työmaalla käytetyn sähkön kulutuksesta raportoitiin kuukausittain työmaakokousten yhteydessä. Seurantaa ja raportointia kehitettiin yhteistyössä tilaajan ja urakoitsijan kanssa. 

Hyvät kokemukset kannustavat jatkamaan työtä

Kun suurin osa Kulosaaren pilottiurakan konetyöstä oli takana, suoritti HNRY-hanke urakoitsijalta saatujen polttoaineen ja sähkön kulutustietojen sekä kaluston käyttötuntien perusteella karkean laskelman urakan päästöistä verrattuna oletettuun ”tavanomaisesti toteutettuun” urakkaan. Laskelman mukaan päästöttömän työmaan ratkaisujen ansiosta urakan päästöt olivat noin 42 % tavanomaisesti toteutetun urakan päästöistä ja saavutettu päästösäästö oli yli 106 t CO₂e, joka vastaa reilun kymmenen suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä.

Fossiilivapaita ja vähäpäästöisiä työmaita on toteutettu Helsingissä jo useissa infrarakentamisen hankkeissa. Onnistuneiden kokeilujen jälkeen kesästä 2020 alkaen kaikki Helsingin kaupungin kilpailutetut infrarakennustyömaat on toteutettu vähäpäästöisinä. Kokemukset ovat olleet pääasiassa positiivisia, eikä vähäpäästöisyyden vaatimusten ole havaittu juurikaan vaikuttavan urakoitsijoiden tarjoushalukkuuteen tai tarjoushintoihin. Vuoden 2021 aikana Helsinki aikoo jalkauttaa päästöttömien työmaiden toimintatavat green deal -sopimuksen mukaisesti kaikkiin infra-, talo- ja kunnossapidon urakoihinsa.

Tärkeimmät opit

• Toimivien ja sopivan kunnianhimoisten hankintakriteerien laatimisessa keskeistä on sidosryhmien osallistaminen ja aktiivinen markkinavuoropuhelu.
• Helsingin kaupungin tahtotila päästöjen vähentämiseksi jaetaan infra-alan yrityksissä ja tavoitteiden toivotaan näkyvän tilaajan vaatimuksissa.
• Kannattaa hyödyntää erilaisia yhteistyöfoorumeja sekä rohkeasti jakaa oppeja ja kokemuksia muiden kanssa.
• Avoin mieli palkitsee – kokeilemalla oppii ja kehityksen nopeus voi yllättää.

Yritysalueella sijaitsevat toimijat voivat rahtilogistiikkaratkaisujaan yhdistämällä ja keskittämällä keventää ympäristökuormitusta . Lisäksi sen avulla on mahdollista saada toiminnallisia hyötyjä, kuten suuremman volyymin edut kilpailutuksessa, kevyemmän työkuorman kokonaisratkaisun johdosta ja tehokkaamman toimintamallin yritysalueen yhteisenä ratkaisuna.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet kiinnostunut tavoista madaltaa yrityksesi tavaralogistiikan päästöjä.
• yrityksesi sijaitsee alueella, jossa on paljon muita yrityksiä, joilla on yhteneväisiä tavaralogistiikkatarpeita kanssanne.
• edustat rahdinkuljetuksen ja tavaralogistiikkaan keskittyvää yritystä ja haluat tarjota asiakkaillesi hiilikuormaa keventäviä ratkaisuja.

Perustietoja

• Rahdinkuljetusyhteistyö soveltuu yrityksille, jotka sijaitsevat maantieteellisesti toisiaan lähellä ja joilla on yhtenevät tarpeet rahdinkuljetuksen suhteen.
• Soveltuu toteutettavaksi yritysalueilla, jotka ovat elinkaarensa suhteen joko suunnitteilla, rakenteilla, kehitys- tai aktiivisessa toimintavaiheessa.
• Rahdinkuljetusyhteistyön konsepti on toteutettu tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta. Sen käytännön sovellukset vaativat yritysalue- ja yhteistyökumppanikohtaisen arvioinnin ja toteutuksen.
• Konseptin toteuttajat:
  • Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen
  • HNRY-hankkeen liikenteen ja logistiikan ratkaisufoorumit
  • Käytännön sovellukset on arvioitu yhteistyössä Post Nord Oy:n kanssa.

Rahdinkuljetusyhteistyö haastaa rahtiliikenteen valtavirtaisen toimintamallin

Rahdin kuljetus lavatavaran, kappaletavaran ja pakettiliikenteen osalta toimii Suomessa yleisimmin niin, että kuljetusliikkeet noutavat päivittäin lähtevät tavarat lähimpään terminaaliin, josta ne ajetaan illan ja yön aikana vastaanottajaa lähimpään terminaaliin runkokuormana ja jaetaan sieltä vastaanottajille.

Runkokuormat ovat monesti täyttöasteeltaan korkeita ja siksi ympäristövaikutuksiltaan ja hinnoittelultaan suhteellisen pitkälle optimoituja. Enemmän päästöjä syntyy rahdin noudosta ja jakelusta.

Rahdinkuljetuksen mahdollisuuksia parantaa hiilineutraalisuuttaan ja resurssiviisauttaan on kaksi: 1) kaluston päästöjen vähentäminen ja 2) toiminnan optimoiminen, mikä toteutuu sekä kaluston käyttöasteen että ajettujen kokonaiskilometrien perusteella. Yritysalueen rahtiyhteistyön konsepti on kehitetty haastamaan yleisesti lava-, kappale- ja pakettitavaran käytössä oleva malli, jossa jokainen yritys kilpailuttaa itsenäisesti omat rahdinkuljetusratkaisunsa. Haaste lähtee ostajien yhteistyön rakentamisesta, jolla tähdätään toiminnan optimoimiseen, käyttöasteen nostamiseen ja ajettujen kilometrien vähentämiseen.

Lähtevän rahdin osalta optimointi on selkeää – mallia pitää kuitenkin arvioida järjestelmätasolla

Lähtevän rahdin osalta yhteistyön ydinajatuksena on, että yritysalueella sijaitsevat yritykset neuvottelevat keskitetyn sopimuksen yhden kuljetusliikkeen kanssa, joka käy keskitetysti noutamassa alueelta rahdin siten, että se saa optimoitua kaluston täyttöasteen. Tämä vähentää päivätasolla raskasta jakelu- ja kuorma-autoliikennettä yritysalueella ja vaikuttaa suoraan vähentävästi päästöihin. Yritysalueen yritykset voivat myös tutkia alueen keskitetyn logistiikkapisteen/-terminaalin etuja ja sen soveltuvuutta alueen yritysten toimintaan. Tämä mahdollistaa lähtevän ja saapuvan tavaraliikenteen ohjaamiseen yhteen kohteeseen yritysalueella ja kuorma-autoliikenteen minimoimisen alueen sisäisesti. Tämä ”first mile” -ajattelun osaoptimointi on kohtuullisen helposti toteutettavissa, mutta tilanne vaatii laajempaa tarkastelua sekä yritysalueen kokonaistasolla, että paikkakunnan tasolla, jotta yhden alueen tai kuljetusliikkeen toiminnan osaoptimoinnilla ei aiheuteta negatiivisia vaikutuksia järjestelmätasolla.

Rahtiyhteistyön haastavammat osiot kaipaavat ratkaisuja käytännön toteutuksissa

Yritysalueelle saapuvan rahdin osalta konsepti on monitahoisempi, koska alueelle kohdistuu paljon lähetyksiä, jotka tulevat eri lähettäjiltä heidän käyttämiensä kuljetusliikkeiden jakeluna. Kuljetusliikkeet pyrkivät yhdistämään näitä, mutta se on käytännössä haastavaa lastausjärjestyksen, palveluvaatimusten sekä aikataulujen takia. Lähtevän ja saapuvan rahdin kuljetusten optimoimisella samoille kuljetuksille voi kuitenkin olla merkittävä vaikutus ajettujen kilometrien määrässä, mutta se vaatii esimerkiksi kuljetusliikkeiden välisen yhteistyön ja palveluvaatimusten kehittämistä.

Saapuvan rahdin jakelu yritysalueelle yhden kuljetusliikkeen toimesta voi mahdollistua kuljetusliikkeiden välisellä yhteistyöllä, mikäli valittu alueelle rahtia kuljettava yhtiö ottaa huolehtiakseen alueelle saapuvan rahdin myös muiden kuljetusliikkeiden terminaalista. Kuljetusliikkeiden näkökulmasta asian edistämistä voi haastaa myös kilpailulainsäädäntö ja sen määritykset siitä, millaista tietoa saa jakaa. Yksi mahdollisuus voi olla erillinen yritysalueen rahdin noudoista ja jakeluista vastaava ”in-house” -toimija tai yritys, joka on erikoistunut tuottamaan ilmastoystävällisiä nouto- ja jakelupalveluita.

Rahtiyhteistyöratkaisuilla merkittävä vaikutus yritysalueen päästöihin ja viihtyisyyteen

Yritysalueen rahtiyhteistyön konseptin tavoitteena on säästää energiaa/polttoainetta, toteuttaa rahdinkuljetus mahdollisimman pienellä kokonaiskilometrimäärällä sekä vähentää yritysalueella kulkevaa raskaiden ajoneuvojen määrää, mikä tekee yritysalueesta viihtyisämmän sekä turvallisemman ja vähentää myös melua alueella.

Konseptin tehokkuutta voidaan mitata jakeluautojen täyttöasteen ja päivittäin ajettujen kilometrien kautta. Lisäksi voidaan selvittää, paljonko polttoainekäyttöisillä ajoneuvoilla jaettua rahtia voidaan järkevästi siirtää sähkö- tai lihasvoimakäyttöisillä ajoneuvoilla jaettavaksi. Yhteistyö mahdollistaa myös pienemmille yrityksille pääsyn suuremman kokonaisvolyymin ostajaksi ja siten paremman neuvotteluaseman kuljetusliikkeen suhteen.

Rahtiyhteistyössä hyödynnetään synergiaetuja, eli yritysten yhteneväisiä tarpeita, ja sovelletaan sitä kiertotalouden jakamisperiaatteisiin siten, että jaettavana ja optimoitavana resurssina on tavarankuljetuskapasiteetti ja tavoitteena on yksittäisten kuljetusautojen täyttöasteen maksimointi ja sitä kautta yksittäisen lähetyksen ilmasto- ja kustannusvaikutuksen pienentyminen.

Tärkeimmät opit

• Käytännön sovelluksia, jotka perustuvat tähän ideaan, voi tutkia esimerkiksi messulogistiikan kautta, johon valitaan yleisesti yksi yhteistyökumppani tuottamaan yhden alueen kaikki palvelut.
• Rahtiyhteistyön ajatukseen perustuva toimintamallin kehittely voi olla toimiva myös kaupunkien omassa logistiikassa ja työmaalogistiikassa, kun kaupunkialueilla halutaan vähentää raskasta liikennettä.
• Palvelulupaus asiakkaalle on keskeinen teema rahdinkuljetuksessa. Tämän lisäksi muut rahdinkuljettajan vastuukysymykset tulee ratkaista myös yhteishankintamallissa.
• Tilannetta pitää tarkastella yritysaluekohtaisen tarkastelun lisäksi paikallisesti, ettei yhden yritysalueen tai kuljetusliikkeen pyrkimys optimointiin aiheuta yritysalueen ulkopuolella tai toisten kuljetusliikkeiden osalta heikentynyttä täyttöastetta ja lisää ajettuja kilometrejä.

Lähteet:

HNRY- Liikenteen ja logistiikan ratkaisufoorumi 14.11.2019 asiantuntijaesitykset, materiaalit ja työpajamateriaalit

Pilotointi/käytännön soveltuvuusarviointi logistiikkaratkaisujen tuottajan näkökulmasta toteutettu PostNord Kimmo Hyttinen 18.12.2020 ja Sonja Heikkilä 14.1.2021

Lisätiedot: Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen esersi@utu.fi

Toimintamallit ja työskentelytavat ovat merkittävässä roolissa yrityksen ympäristöjalanjäljen muodostumisessa. Tämä konsepti tarkastelee erilaisia tapoja, joilla simulaatioympäristöt mahdollistavat työkoneiden uudenlaista koulutusta, käyttötapojen kehittämistä sekä ympäristövaikutusten madaltamista.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• yrityksessäsi käytetään työkoneita tai tuotetaan logistiikkaratkaisuja.
• olet kiinnostunut simulaatioympäristöistä ja niiden käytöstä oppimistarkoitukseen.
• työhösi kuuluu koulutuksen suunnittelua tai olet kiinnostunut kehittämään toimintatapoja.

Perustietoja

• Simulaatiokoulutus soveltuu kaikille yrityksille, joissa käytetään työkoneita ja kehitetään logistisia ratkaisuja.
• Simulaatiokoulutus virtuaaliympäristössä tuo resurssitehokkaita ja ympäristön kestävyyttä edistäviä ratkaisuja yritysten ja työelämän koulutus- ja kehitystarpeisiin.
• Simulaation perustuvia koulutusratkaisuja on jo saatavilla ja on odotettavissa, että ne tulevat kehittymään lähivuosina.
• Konseptin toteuttajat:
  • Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen
  • HNRY-hankkeen liikenteen ja logistiikan ratkaisufoorumit
  • Käytännön sovellukset on arvioitu yhteistyössä ADE Oy:n kanssa.

Uusia resurssiviisaita toimintatapoja edistämään päästövähennyksiä

On keskeistä löytää sellaisia toiminnallisia tapoja, joiden muuttamisella voidaan vähentää päästöjä ja toimia resurssiviisaammin. Yksittäiset päästövähennykset yhden työntekijän toiminnassa saattavat olla pieniä, mutta systemaattisella muutoksella kerrannaisvaikutukset yritysalueiden näkökulmasta nousevat merkittäviksi.

Hiilineutraalisuus ja resurssiviisaus kulkevat käsi kädessä työturvallisuuden kanssa. Niiden mukainen toiminta voidaankin tuoda osaksi ammattipätevyyksiä, jolloin ne ovat osa vaadittavaa toimintamallia; tekemistä opitaan ajattelemaan ja kehittämään myös ympäristökriteerien kautta.

Tämän konseptin tarkoituksena on vähentää työkoneiden käyttämää energiaa minimoimalla kaikki toiminnallinen energianhukka, virtaviivaistaa käytänteitä, lyhentää siirtymiä, optimoida kuormia ja varastokapasiteetin käyttöä. Nämä tavoitteet ovat yrityksille yleisiä ja yhteisiä toiminnan tehokkuuden näkökulmasta. Konsepti tarkastelee sitä, miten simulaatioiden kautta toteutettava koulutus virtuaalisissa ympäristöissä voi tukea näitä tavoitteita.

Virtuaaliset ympäristöt mahdollistavat tulevaisuuden resurssiviisaan oppimisen

Virtuaaliset ympäristöt ovat kehittyneet kuluneiden vuosien aikana ja on odotettavissa, että kehitys jatkuu edelleen. Niiden käyttö ja kehitetyt sovellukset koulutustarkoituksiin ovat myös lisääntyneet. Suuri osa koulutuksesta toteutetaan oppilaitoksissa, mutta koulutus on jatkuvasti läsnä oleva toiminto myös yritysalueilla. Osaamisen arviointi ja koulutus ovat merkittävässä roolissa uuden henkilökunnan rekrytoinnissa ja työhön sijoittamisessa sekä olemassa olevan henkilökunnan taitojen ylläpidossa ja lisäkoulutuksessa.

Simulaatioympäristössä toteutettava koulutus on ympäristövaikutuksiltaan huomattavissa määrin kevyempää kuin aidossa ympäristössä tapahtuva. Se mahdollistaa sekä taitojen arvioinnin että uusien taitojen harjoittelun ja hiomisen koulutettavan tarpeiden mukaisesti ilman merkittävää ympäristökuormaa.

Työkoneiden käyttötapoja voidaan parantaa simulaatiokoulutuksella virtuaalisessa ympäristössä

Työkoneiden osalta on jo olemassa virtuaalisen koulutuksen ratkaisuja, jotka keskittyvät esimerkiksi koneiden kuljettamiseen, niiden turvalliseen käyttöön ja käyttöönottotoimenpiteisiin. Näillä ratkaisuilla on yhteys myös yritysalueen hiilineutraalisuuteen ja resurssiviisauteen, mistä johtuen onkin kiinnostavaa, miten päästöjen vähentämisen ja resurssiviisaan toimintamallin näkökulmaa voidaan simulaation avulla tapahtuvalla koulutuksella edistää. Teemana ja tarkastelualueena ovat ensisijaisesti työkoneet ja niiden käyttötavat yritysalueilla, mutta vastaavia periaatteita soveltaa myös muihin yritysalueen toimintoihin. Resurssiviisaita toimintamalleja voidaan kehittää mm. koulutuksen järjestämisen ympäristöjalanjäljen osalta, osaamisen arvioinnissa, uuden henkilökunnan koulutuksessa ja taitojen sertifioinnissa, henkilöstön jatkokoulutuksessa ja ammattipätevyyksien ylläpidossa, työkoneiden polttoaineen/energiakäytön kulutuksen minimoimiseen sekä yritysalueen työ- ja materiaalivirtojen suunnitteluun ja optimoimiseen.

Miten simulaatiokoulutus käytännössä toteutetaan?

Käytämme simulaatiokoulutuksessa esimerkkinä ADE Oy:n kehittämää virtuaalista koulutuskeskusta (virtual training center), joka voi sijaita joko yrityksen tiloissa, yritysalueen yhteisratkaisuna, paikallisen ammatillisen koulutuskeskuksen tai muun palveluntarjoajan tiloissa. Virtuaalinen koulutuskeskus on modulaarinen kokonaisuus, joka sisältää laitteiston, ohjelmiston, virtuaalilasit ja koulutettavan taidon tarvittavat erikoisapuvälineet. Se on jatkuvassa yhteydessä valvomoon, josta tuotetaan sekä tekninen tuki että taitojen sertifioinnin valvonta ja hyväksyminen.

Virtuaalisessa ympäristössä on harjoitteluympäristö, jonka monipuolisia harjoituksia voi käyttää siinä määrin kuin omat tarpeet vaativat. Lisäksi siellä sijaitsee testiympäristö, jossa toteutettavat suoritteet arvioidaan. Virtuaalinen koulutuskeskus toteutetaan palveluna, jonka kuukausikustannus on sadoista euroista ylöspäin riippuen koulutettavien moduulien määrästä. Tällä hetkellä virtuaaliympäristöjä ja simulaation kautta toteutettavaa koulutusta on jo saatavissa esimerkiksi erilaisiin nostureihin, ajoneuvoihin, paloturvallisuuteen, logistiikan käyttöturvallisuuteen, rakennustyömailla tapahtuviin toimintoihin ja asiakaspalvelutilanteisiin.

Katso tarkempi esittely virtuaalisesta koulutuskeskuksesta:

Tärkeimmät opit

• Virtuaaliset ympäristöt ovat helposti ja kustannustehokkaasti otettavissa käyttöön koulutuksessa. Niiden tarjonta ja sisällöt lisääntyvät jatkuvasti.

• Virtuaalinen koulutuskeskus tarjoaa resurssiviisaan tavan uuden henkilöstön perehdyttämiselle, olemassa olevan henkilöstön lisä- ja jatkokoulutustarpeille ja ammattipätevyyksien ylläpitämiselle.

• Virtuaaliset ratkaisut ja ympäristöt mahdollistavat yksittäisten henkilöiden kouluttamisen lisäksi laajempia virtuaalisen oppimisen kokonaisuuksia, jossa yritysalueen tai sen osien malli voidaan luoda virtuaaliympäristöön ja sen avulla voidaan päästä suunnittelemaan toimintatapojen muutosta, nähdä miten se käytännössä kannattaa toteuttaa ja miten se vaikuttaa kokonaistoimintaan.

• Virtuaalinen ympäristö antaa mahdollisuuden toteuttaa ja simuloida esimerkiksi rakennustyömaan edistyminen, rakentamisen aikainen ympäristöjalanjälki ja suunnitella rakennustyön toteuttaminen mahdollisimman resurssiviisaaksi ennakolta.

Jotta yritysalueen hiilineutraalisuus- ja resurssiviisaustavoitteita voidaan seurata tehokkaasti, pitää päästölaskentamalleja ja seurantatyökaluja jatkuvasti kehittää ja soveltaa. Yritysalueilla saavutetut päästövähennykset ovat merkittäviä myös kaupunkien ilmastotavoitteiden kannalta, sillä ilman yrityksiä näitä päämääriä ei voida saavuttaa.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• etsit yleistietoa yritysalueiden ja työmaiden hiilineutraalius- ja resurssiviisaustavoitteiden mittaroinnista ja laskennasta.

Perustietoja

• Sijainti: Päästöttömät työmaapilottiurakat Espoossa ja Helsingissä, Vuosaaren satama, Blue Industry Park Turussa, Vantaan energiatehokkuusesimerkki
• Toteuttajat: HNRY-hankkeen osallistujat

Yritysalueiden päästövähennykset ovat tärkeitä kaupunkien ilmastotavoitteille

Kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja hiilineutraalisuus pyritään saavuttamaan vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalisuus kaupungin tavoitteena tarkoittaa, että alueen sisällä tuotetut päästöt saadaan vähenemään tietylle tasolle (esim. 80 prosenttia vuoden 1990 päästöihin verrattuna) ja jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan.

Resurssiviisauden osalta kaupungeilla on myös pidemmän aikavälin tavoitteita, jotka pohjautuvat EU:n tavoitteisiin (v. 2040 mennessä). Resurssiviisauden edistäminen edellyttää toimijoiden välistä tiivistä vuorovaikutusta ja kehittämistyötä mm. materiaalien hallinnassa ja logistiikassa. Vuosaaren satamassa tutkittiin mahdollisuuksia työkoneiden resurssiviisaaseen ja energiatehokkaaseen käyttöön. Myös materiaalien lajittelussa ja kiertotalouden tehostamisessa on runsaasti potentiaalia, kuten ns. muovipilotti on osoittanut.

Päästölaskennan rajauksista ja perusteista

Valtio ja kunnat tekevät päästölaskentaa tuotanto-/alueperusteisesti. Tavoite on rajattu sisältämään alueen rajojen sisällä tapahtuvat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1) sekä ostetun energian tuotannon päästöt (Scope 2). Yksittäisen yrityksen hiilineutraaliuden tavoittelussa laskenta voi keskittyä suoriin khk-päästöihin (Scope 1) eli polttoaineiden käyttöön energiantuotannossa ja ajoneuvoissa sekä epäsuoriin khk-päästöihin (Scope 2), kuten ostosähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöihin. Loput päästöt kompensoidaan (Scope 4).

Yritysalueen tasolla laskenta on mielekkäintä tehdä kulutusperusteisella laskennalla, jossa huomioidaan yritysalueen tuottamien ja kuluttamien tuotteiden ja palveluiden valmistamisesta, kuljetuksesta ja hävittämisestä aiheutuvat päästöt tietyn ajanjakson kuluessa (Scope 3). Esimerkki kulutusperusteisesta laskennasta on esitetty Lukutorin päästöttömän työmaan konseptissa.

Päästötön työmaa – laskennan rajaus ja työkalut

 toiminta tapahtuu. Kunnossapidon työmaat eivät ole yhtä selvärajaisia. Materiaalit, polttoaineet ja ostosähkö tulevat pääsääntöisesti rajojen ulkopuolelta. Työmaan päästölaskennan rajaus perustuu päästöjen kannalta merkittävimpien prosessien tunnistamiseen. 

Espoon Lukutorin pilotissa tunnistettiin, että valtaosa päästöistä syntyi muista kuin suorista päästöistä. Kulutusperusteisessa laskennassa huomioitiin myös päästöt työkoneiden polttoaineiden käytöstä ja valmistuksesta, sähköisissä työkoneissa käytettyjen akkujen ja sähkön tuotannosta, työmaasähkön tuotannosta sekä työmaalla käytettyjen materiaalien tuotannosta ja kuljetuksista. 

Helsingin Kulosaaren pilottityömaalla laskennassa huomioitiin työkoneiden käyttämien polttoaineiden tuotannosta (ml. biopolttoaine) aiheutuneet päästöt sekä työkoneissa ja työmaalla käytetyn sähkön tuotannon päästöt. 

Päästölaskentaan tarvittavien tietojen seuraa on tähän asti vaikeuttanyt, ettei vakiintunutta seurantamenetelmää ei ole ollut käytössä. Päästöttömien työmaiden green deal -sopimuksen osapuolet kehittävät seurantatyökalua, joka otetaan käyttöön vuoden 2022 loppuun mennessä. Seurantatyökalun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon tarvitaan myös urakoitsijoiden ja koneiden käyttäjien perehdytystä, jotta kerättävä aineisto on laadukasta.

Tietoa ja työkaluja yritysalueen ilmastotavoitteiden mittarointiin ja seurantaan

Kattava kokonaiskuva yritysalueen resurssiviisauteen ja hiilineutraaliuteen vaikuttavista tekijöistä on koostettu Turun Blue Industry Parkin oppaaseen. Mittakaavalla on merkitystä, sillä yritysalueen laajuiset tai useamman yrityksen käytössä olevan kiinteistön energiatehokkuusinvestoinnit ja energiantuotanto tuovat merkittäviä päästövähennyksiä. Alueesta voi muodostua jopa ilmastopositiivinen.

Yrityskohtaisesti räätälöityä sparrausta sisältävässä koulutuspilotissa tuotettiin koulutusmateriaalia avoimeen käyttöön. Koulutuksen avulla voidaan parantaa yritysten tiedollisia valmiuksia päästölähteiden tunnistamiseen, laskentaan ja ilmastotoimenpiteiden tekemiseen.

Päästöttömien työmaiden päästölaskenta ja vertailu ”tavanomaisen” työmaan päästöihin toteutettiin Espoossa ja Helsingissä. Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen  green dealin avulla saadaan yhtenäinen linja ja seurantatyökalut hankintayksiköiden käyttöön. 

Kuntien päästöjen inventoinnissa noudatetaan yhteisiä ohjeita, mutta yksittäisten organisaatioiden ja yritysten päästölaskennan rajaukset ja esimerkiksi epäsuorien päästöjen laskentamenetelmät voivat vaihdella niin, että tulosten vertailtavuus heikkenee. Yhtenäistämiselle on tarvetta ja siksi hankkeissa kerrytettyä tietoa tulee jalkauttaa laajempaan käyttöön.

Tärkeimmät opit

• Yritysalueen tasolla laskenta on mielekkäintä tehdä kulutusperusteisella laskennalla.
• Keskeistä on laskennan menetelmän ja rajausperusteiden läpinäkyvyys.
• Menetelmien yhtenäistämiselle on tarvetta ja siksi hankkeissa kerrytettyä tietoa laskennan menetelmistä ja työkaluista tulee aktiivisesti jalkauttaa laajempaan käyttöön.

Työssä kehitettiin toimintamallia, jossa Turun telakan alueella rakentuvan risteilijän materiaali-, resurssi- ja tietovirrat kohtaavat optimaalisesti Blue Industry Parkin alueella. Toimintamallin avulla voidaan saavuttaa resurssiviisaus ja hiilineutraalius koko toimitusketjussa

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit Turun telakan toimitusketjussa.
• toimit valmistavan teollisuuden toimitusketjussa.
• haluat tehostaa oman toimitusketjun toimintaa.

Perustietoja

• Verkoston toimijoidet sijainti: Suomi, Pohjois-Eurooppa, Turun telakan verkosto.
• Verkoston elinkaari: käynnissä, Turussa on rakennettu laivoja 1737 lähtien.
• Toteuttajat: Turku Science Park Oy ja Blue Industry Park Oy.
• Aikajänne: jatkuvaa toimintaa.
• Toimittajaverkostossa 400 yritystä.
• Meriteollisuusverkostossa Lounais-Suomessa 8 000 työntekijää ja toimihenkilöä.
• Meriteollisuusverkoston liikevaihto 2,3 mrd. € (2019).

Tavoitteena tehostaa meriteollisuusverkoston toimintaa

Konseptissa tunnistettiin, miten meriteollisuusverkoston toimintaa voitaisiin tehostaa ja luotiin toimintamalli näiden parannusten laatimiseen ja käyttöönottoon. Tavoitteena oli optimoida Blue Industry Parkin (BIP) ja Turun telakan alueella kohtaavien materiaali-, resurssi- ja tietovirtojen kohtaaminen. Työn aikana kartoitettiin, millaisia toimintatapoja meriteollisuusverkoston yritysten kannattaa käyttää, jotta verkoston toiminta olisi mahdollisimman resurssiviisasta ja hiilineutraalia. Lopuksi määriteltiin, millainen ohjaamisjärjestelmä tukee resurssiviisasta ja hiilineutraalia toimintaa.

Logistiikkakeskus tukee parhaiten resurssiviisasta ja hiilineutraalia toimintaa

Konseptissa määriteltiin mitä toimintoja kannattaa sijoittaa BIP-alueelle, jotta meriteollisuusverkoston toiminta olisi mahdollisimman tehokasta ja tukisi resurssiviisasta toimintaa. Painotettuina kärkeen toiminnallisuuksista nousivat tuotantotilat sekä logistiikkakeskus.

Tuotantotilojen tarve vaihtele eri toimijoiden välillä pienestä pajasta aina isompaan tuotantotilaan. Rakennettavien tilojen tulee olla myös muuntojoustavia, jotta ne vastaavat vaihtelevaan kysyntään mahdollisimman hyvin. Esikoonti ja modulointi vähentäisivat myös logistiikan kuormaa liikennemäärien ja pakkausmateriaalin osalta. Liikennemäärät vähenevät, kun kuljetetaan isompia kokonaisuuksia kerralla ja erilliset osa-/komponenttitoimitukset vähenevät alueen sisällä.

Kierrätys vähentää materiaalihukkaa

Pakkausmateriaalien osalta kuljetuspakkausten kierrätys ja standardisointi alueen sisällä toisivat selkeitä etuja. Jos materiaalien paketoinnissa käytettäisiin standardisoituja menetelmiä, jotka olisivat kierrätettävissä, logistiikan operointi selkeytyisi ja pakkausmateriaalikuorma vähenisi alueella.

Keskitetyn kierrätyskeskuksen rakentaminen BIP:n sisälle palvelisi alueen yrityksiä ja osaltaan varmistaisi hukkamateriaalien kierrätyksen. Kierrätyskeskus toimisi BIP:n ja telakan välisellä alueella, jolloin se palvelisi tehokkaimmin kaikkia osapuolia.

Toiminnallisuuksien sijoittelun osalta tulee ottaa huomioon myös liikenne telakan suuntaan. Logistiikkakeskuksen sijainnin tulisi olla joko tuotantotilojen yhteydessä tai niiden välittömässä läheisyydessä, jotta vältytään ylimääräiseltä kuljetukselta.

Tieto luo luottamusta

Yhteistoiminnan ja resurssiviisauden edistämiseksi tarvitaan mitattua tietoa. Konseptiin liittyen määriteltiin viisi tärkeitä mittaria:

1. Saapuvan materiaalin toimitusvarmuus
   • DIFOT ( Delivered In Full and On Time)
2. Kohdekohtaisen materiaalipaketin toimitusvarmuus
   • DIFOT ( Delivered In Full and On Time)
3. Kohdekohtaisen suunnitelman etenemä
   • Karkeasuunnittelun ajoitus ja tarkkuus
   • Hienosuunnittelun ajoitus ja tarkkuus
   • Suunnitelman sisällön toteutus
4. Poikkeamaseuranta
   • Työpakettikohtainen seuranta
   • Toimitusrivikohtainen seuranta
5. Kuljetusmäärien seuranta
   • Syöttölogistiikan seuranta
   • Paluulogistiikan seuranta à materiaalihukan seuranta, ylimäärä/jäte
   • 3R toimintamalli (Reduce, Reuse, Recycle)

Tärkeimmät opit

• Materiaaliviisaus: keskitetyllä materiaalihallinnolla voidaan vähentää materiaalihukkaa.
• Resurssiviisaus: minimoidaan ylimääräisen materiaalin tarve tarkemmalla suunnittelulla.
• Informaatioviisaus: digitaalisen alustan tuottama informaatiovirta mahdollistaa toimitusketjun johtamisen ja kehittämisen.

Hiilineutraalin ja resurssiviisaan yritysalueen toteutumisessa tulee huomioida alueen suunnittelun lisäksi sen rakentaminen ja jokapäiväinen toiminta. Blue Industry Park on Turun telakan viereen vähitellen rakentuva alue, johon syntyy valmistavan teollisuuden ja palvelutoimijoiden toimiva ekosysteemi. Tarvitaankin jokaisen alueella toimivan yrityksen osaamista ja tahtoa, jotta resurssiviisaus ja hiilineutraalius toteutuvat.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit Turun telakan toimitusketjussa.
• toimit valmistavan teollisuuden toimitusketjussa.
• haluat tehostaa oman toimitusketjun toimintaa.
• suunnittelet hiilineutraalia ja resurssiviisasta teollisuusaluetta.
• toimit urakoitsijana tai rakennuttajana hiilineutraaliksi ja resurssiviisaaksi tähtäävällä yritysalueella.
• olet julkinen toimija, esim. kaavoittaja, ja haluat tietää miten hiilineutraalius ja resurssiviisaus toteutetaan.

Perustietoja

• Sijainti: Pernon kaupunginosa, Turku. Turun telakan vieressä.
• Yritysalueen elinkaari: suunnitteluvaihe
• Toteuttaja: Blue Industry Park Oy.
• Aikajänne: 2021 alkaen 5–10 vuotta.
• Meriteollisuusverkostossa Lounais-Suomessa 11 000 työntekijää ja toimihenkilöä
• Turun telakan tilauskirjan arvo Q1/2021 6,5 mrd. €, risteilijätoimituksia 2026 saakka.

Kohti kestävää tulevaisuutta

Blue Industry Park on muutosta johtavien yritysten ja tutkimusorganisaatioiden tiivis ja monimuotoinen yhteisö, jossa kasvumahdollisuuksilla ei ole rajoja. Alueen tarjoamat skaalautuvat tilat ja yhteiset resurssit vähentävät epäolennaisia investointeja ja mahdollistavat oman yritystoiminnan kehittämisen vastuullisesti ja liiketaloudellisesti kestävällä tavalla. Yhteisössä vastataan tuotannon modulaarisuuden ja kiertotalouden megatrendeihin laajemmin kuin missään aiemmin.

Uudet teknologiat ja yhteistyö ovat onnistumisen edellytykset

Konseptioppaassa ei anneta valmiita ratkaisuja tulevaisuutta varten, vaan rohkaistaan ja kannustetaan kaikkia osapuolia tuomaan oma osaamisensa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Onnistumisen kannalta on tärkeää, että jokaisessa vaiheessa ja ratkaisussa hyödynnetään parasta ja kestävintä saatavilla olevaa tekniikkaa ja toimintamalleja.

Oppaassa on käyty läpi suunnittelun ja maarakentamisen sekä rakennusten ja toiminnan ratkaisumalleja. Näiden lisäksi tarkastellaan liikkumisen teemaa.

Blue Industry Parkiin muodostuvan ekosysteemikokonaisuuteen liittyvät myös palveluyritykset kuten työterveyshuolto, lounasravintolat sekä vierailukeskus. Energiaratkaisujen osalta uusiutuvat energiamuodot ovat luonnollisesti etusijalla, ja hiilineutraalius saavutetaan yhdistämällä useita eri ratkaisuja toimivaksi kokonaisuudeksi.

Tutkimusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa

Alueella toimiville yrityksille on arvokasta, että Turussa on neljä korkeakoulua, joilla on meriteollisuuteen ja merilogistiikkaan liittyvää tutkimusta. Blue Industry Park mahdollistaa hedelmällisen yhteistyön tutkimusprojekteissa sekä osaavan työvoiman saannin tulevaisuudessakin.

Alueen suunnittelun ja rakentamisen kannalta Turun korkeakouluissa on laaja-alaisesti useita osaamisaloja kuten energiatekniikka, rakennustekniikka, kiertotalous, unohtamatta kauppatieteitä ja tuotantotaloutta.

Tärkeimmät opit

• Sijainti suhteessa olemassa oleviin liikenneyhteyksiin ja pääasiakkaisiin on oleellisen tärkeä kuljetusten päästöjen minimoimiseksi.
• Alueen rakentamisen yhteydessä optimoidaan maamassojen käyttö seudullisesti ja rakentuvalla alueella, jotta vältetään turhia kuljetuksia ja kustannuksia.
• Uusiutuvan energian tuotto ja siirto sekä varastointiratkaisujen huomiointi jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää.
• Tilojen muuntojoustavuus ja modulaarisuus nostavat tilojen käyttöastetta ja kustannustehokkuutta.
• Työkoneiden ja laitteiden yhteiskäyttöratkaisut helpottavat uusien ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöönottoa ja vähentävät tarvittavien laitteiden määrää alueella.
• Toimivan yhteistyön ja synergiaa hyödyntävän alueen syntyminen vaatii veturiyhtiön, jolla on selkeä rooli.

Kaupunkien ilmastotavoitteet edellyttävät ripeitä päästövähennyksiä myös rakennustyömaiden ja kunnossapidon koneiden osalta. Kestävien hankintojen kehittäminen kaupungin sisällä on monivaiheinen prosessi, johon tarvitaan koordinaatiota, tiedon lisäämistä ja yhteistyötä toimialan sisällä sekä kumppanikaupunkien välillä.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• kaupungissasi ollaan kehittämässä päästöttömiä työmaita ja liittymässä green dealiin.
• haluat tietää, miten työkoneiden päästöt liittyvät kaupunkien ilmastotavoitteisiin ja ilmansuojeluun.
• vastaat organisaation hankinnoista, teet urakkahankintoja kaupunkiympäristötoimialalla tai koordinoit kestäviin hankintoihin tai työmaihin liittyvää hanketta.

Perustietoja

• Sijainti: Turku
• Toteuttajat: Turun kaupunki, kaupunkiympäristötoimiala ja konsernihallinto, Motiva, Valonia
• Aikajänne 5/2019–5/2021

Työmaapäästöjen vähentäminen on tärkeää ilmastotavoitteiden kannalta

Kaupunkien talonrakennus- ja infratyömailla sekä kunnossapidossa käytetään raskaita työkoneita, joiden tuottamiin hiukkas- ja kasvihuonekaasupäästöihin tavoitellaan merkittäviä vähennyksiä. Turun kaupungin ilmastoraportin (2018) mukaan työkoneet ja teollisuus tuottivat noin 8 prosenttia kaupungin vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Prosenttiosuus on kasvanut ja jatkaa suhteellista kasvuaan edelleen, koska muut merkittävimmät päästölähteet, energia ja liikenne, ovat kääntyneet laskuun. 

Turun kaupungin kunnianhimoinen ilmastotavoite, hiilineutraalius vuoteen 2029 mennessä, edellyttää nopeita ja systemaattisia ratkaisuja. Päästöttömät työmaat − kestävien hankintojen green deal -sopimukseen liittyvä yhteistyö muiden kaupunkien ja Motivan kanssa on tarjonnut tukea ja raamit tavoitteen jalkauttamiseen kaupungin toimialoille sekä hankintakriteerien kehittämiseen. 

Oppia Oslosta ja suunnittelu käyntiin

HNRY-hankkeessa päästöttömiä työmaita on benchmarkattu Oslossa, joka on erityisesti sähkökäyttöisiin koneisiin painottuvien työmaiden edelläkävijä. Oslon työmaavierailuilta saatiin käytännön tietoa siitä, mitä reunaehtoja ja mahdollisuuksia kaupunkikeskustaan sijoittuvan työmaan sähköistäminen sisältää. Esimerkiksi koneiden lataamisen tarvittavan sähkön saaminen työmaalle on helpompaa, kun sähköverkko löytyy läheltä ja on siirtokapasiteetiltaan riittävä. 

Uusien toimintatapojen käyttöönotto vaatii aikaa ja suunnittelua

Työmailla pyritään nyt siirtymään ripeästi energiatehokkuuden ja fossiilittoman energian aikakaudelle. Työmaapäästöjen vähentäminen edellyttää sitä, että totuttuja käytäntöjä muutetaan samanaikaisesti monella taholla niin kaupunkien sisällä kuin rakennus- ja konealan sidosryhmien toiminnassa. 

Hankkeen muissa osatoteutuksissa on jo pilotoitu sähköisiä työkoneita sekä päästöttömän työmaan kriteerejä, mutta Turussa on tehty ensin ns. pohjatyöt kuntoon ja hankintakriteerit tulevat käyttöön hankkeen toimiajan jälkeen. 

Case Turku – prosessikuvauksesta apua etenemiseen muille kaupungeille

Turun kaupungin prosessi benchmarkkauksesta HNRY-hankkeen kaupunkien ja Motivan yhteistyön kautta ensimmäiseen päästöttömän työmaan periaatteita soveltavaan markkinavuoropuheluun on kiinnostava esimerkki muille vastaavan kokoluokan kaupungeille, joiden urakkamuodot edustavat samaa tyyppiä.

Tärkeimmät opit

• Kaupungit ja urakkarakenteet ovat erilaisia – eteneminen on yksilöllistä. 
• Sitoutuminen yksistään eri riitä vaan tarvitaan paljon työtä pysyvään käytännön muutokseen. 
• Yhteistyössä on voimaa ja esimerkeistä etua karikoiden välttämiseen. 
• Muutoksen on oltava oikeudenmukainen ja reilu kohderyhmille. 
• Edelläkävijöiden esimerkit päästöttömissä työmaissa kiinnostavat muita kaupunkeja, ulkomaita myöten.