Espoon Lukutorin infratyömaan päästövähennystoimien onnistumista arvioitiin hiilijalanjälkilaskennan avulla. Tehdyillä toimenpiteillä havaittiin saavutetun todella merkittäviä päästövähennyksiä: Lukutorin päästöt olivat noin neljäsosan tavanomaisesti toteutetun työmaan päästöistä. Työn avulla voidaan asettaa tavoitteita työmaan hiilijalanjäljen tehokkaalle vähentämiselle ja määrittää tarvittavat toimenpiteet. Se mahdollistaa myös päästöjen kokonaisvaltaisen tarkastelun ja auttaa tunnistamaan päästöjen kannalta merkittävimmät prosessit.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet töissä kunnan hankinta- tai rakennustoimessa.
• olet rakennusurakoitsija tai rakennusalan yrityksen edustaja ja etsit uusia, vähäpäästöisiä ratkaisuja.

Perustietoja

Toteuttaja: VTT
Urakoitsija: VRJ Rakennus Oy
Pilotti: Lukutori, Espoo
Aikataulu: 6–11/2020

Päästölaskennalla tietoa alueen hiilijalanjäljestä

Hiilijalanjäljellä (carbon footprint) kuvataan tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa. Se kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Kun nettokasvihuonekaasupäästöjä vähennetään, toiminnan hiilijalanjälki pienenee. Hiilineutraali yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä eli sen nettohiilijalanjälki on nolla. Jotta tietty toiminta voidaan todeta hiilineutraaliksi, on tarkasteltava sen koko elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä.

Päästölaskenta voidaan tehdä tuotanto- tai kulutusperusteisesti. Tuotantoperusteisella laskennalla tarkoitetaan tietyllä alueella tapahtuvien päästöjen huomioimista (tätä tapaa käytetään tyypillisesti esim. valtioiden päästölaskennassa). Kulutusperusteisessa laskennassa taas huomioidaan esimerkiksi tietyn yhteisön tai alueen tuottamien ja kuluttamien tuotteiden tai palveluiden valmistamisesta, kuljetuksesta ja hävityksestä aiheutuvat päästöt tietyn ajanjakson kuluessa. Yritysalueen päästöjen laskennassa kulutusperäinen laskentatapa on mielekkäämpi ja myös yleisesti käytetty. Myös tässä työssä toteutettiin käyttäen kulutusperäistä laskentatapaa.

Kohti päästötöntä työmaata hiilijalanjäljen laskennalla

Hiilineutraali työmaa -konsepti jakautuu viiteen vaiheeseen, joita ovat 1) tavoitteiden asetus, 2) nykyisten päästöjen laskenta, 3) päästövähennysmahdollisuuksien tunnistaminen, 4) päästövähennyssuunnitelman laatiminen sekä 5) vähennystoimien toteutus ja verifiointi.

Nykyisten päästöjen laskenta luo pohjan vaiheille 3 ja 4, joita voidaan pitää konseptin ytimenä: päästövähennysmahdollisuuksien tunnistaminen, toimenpiteiden toteuttaminen sekä seurantasuunnitelman laatiminen.

Vaiheessa 2 sovellettiin Greenhouse Gas Protocol -laskentaohjeistusta¹, joka on yksi tunnetuimmista ja yleisemmin käytetyistä laskentamenetelmistä. Laskennassa päästöt jaettiin kolmeen ”tasoon” (scope):

• Taso 1: Suorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena paikan päällä eli fyysisesti toimipisteissä.
• Taso 2: Ostoenergian päästöt: epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, syntyvät yrityksen käyttämän sähkön tuottamisesta, lämmityksestä ja viilennyksestä (jos sähkö tuotetaan muualla ja ostetaan yrityksen käyttöön).
• Taso 3: Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, syntyvät yrityksen toiminnoista. Epäsuorat päästöt ovat niin sanottuja ”ylävirran päästöjä” eli yrityksen tuotantoprosesseissaan tarvitsemien tuotteiden valmistuksessa syntyvät, ja/tai tuotteiden käytöstä ja loppusijoituksesta aiheutuvat päästöt.

Konseptin vaikutus yritysalueen hiilineutraalisuuteen ja resurssiviisauteen

Pilotointikohteessa päästövähennyslaskenta toteutettiin käyttäen edellä kuvattua hiilijalanjälkilaskentaa. Laskennassa huomioitiin seuraavat asiat:

• Työkoneiden polttoaineiden kulutus ja polttoaineiden valmistus
• Kuljetusten päästöt, ml. polttoaineiden valmistus
• Sähköntuotanto ja akut huomioitu sähköisten työkoneiden kohdalla
• Muualla työmaalla kulutetun sähköntuotanto.
• Työmaalla käytetyt materiaalit
  • Kuivabetoni
  • Kasvualusta
  • Kivet
  • Murske
  • Noppakivet.

Jotta saatiin käsitys Lukutorilla toteutettujen päästövähennystoimenpiteiden suhteellisesta merkityksestä, vertailtiin laskennassa kahta skenaariota: Lukutorin todellista tilannetta sekä kuviteltua vertailuskenaariota, jossa ei oltu tehty kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtääviä ratkaisuja. Vertailuskenaariossa kaikkien työkoneiden oletettiin käyvän fossiilisella dieselillä (sähköisten työkoneiden kulutus laskettiin vastaavien koneiden tehon ja käyttötuntien perusteella), käytetyn sähkön oletettiin vastaavan keskimääräistä suomalaista verkkosähköä ja kivimateriaalit oletettiin tuotetun Kiinassa.

Tulosten perusteella Lukutorin työmaalta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 90 tonnia CO_2ekv. kun taas vertailuskenaariossa päästöt olivat noin 360 tonnia. Vertailuskenaarion päästöt olivat siis noin nelinkertaiset verrattuna Lukutoriin. Suurimmat päästösäästöt Lukutorin tapauksessa aiheutuivat suomalaisten kivien käytöstä kiinalaisten sijaan. Toinen merkittävä päästövähennyslähde oli fossiilisilla polttoaineilla käyvien työkoneiden korvaaminen sähköisillä.

Koska Lukutorin työmaa oli suhteellisen pieni ja kestoltaan lyhyt (noin puoli vuotta), pilotissa ei toteutettu erikseen konseptin vaiheita 4 ja 5. Näissä vaiheissa arvioitaisiin mahdollisuuksia lisäpäästövähennyksiin, laadittaisiin suunnitelma ja seuranta niiden toteuttamiseksi sekä tehtäisiin loppuarvio tavoitteiden toteutumisesta. Konseptin toteutus antaa paitsi keinoja vähentää käynnissä olevan työmaan päästöjä, se tuottaa oppeja seuraavien työmaiden vähähiiliseen toteuttamiseen.

Tärkeimmät opit

• Päästöjä on tärkeää tarkastella kokonaisvaltaisesti.
• Päästövähennystavoitteiden ja -toimien kunnianhimoisuuteen olennaista kiinnittää huomiota.
• Ottamalla huomioon myös materiaalit, voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä.
• Materiaalihankintojen lisäksi työkoneiden sähköistäminen on keskeinen päästövähennystoimenpide.

Paineet muovien kierrättämiseksi ovat kasvaneet. Tämän konseptin tarkoitus on käynnistää muovinkierrätys yritysalueella, ja luoda yritysten välille yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tehdyn käytännön kokeilun avulla havainnollistettiin kierrätyksen toimivuutta, saatiin tietoa muovien määristä ja kerättiin yrityskäyttäjien palautetta Vuosaaren satamassa.

Tämä ratkaisu sopii…

• kaupungille, joka haluaa saada yritykset mukaan ilmastotalkoisiin.
• yritykselle, joka haluaa aloittaa tai kehittää yrityksen tuottamien jätteiden kierrättämistä.
• yritykselle, joka etsii uusia liiketoimintamahdollisuuksia kierrätyksen saralla.

Perustietoja

• Sijainti: Vuosaaren satama, Helsinki.
• Elinkaari: aktiivinen vaihe.
• Toteuttajat: Satu Pasanen/Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Juha Hakala/Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Saara Pellikka/Helsingin kaupunki
• Aikajänne: 3 kk – 1 vuosi.
• Konseptikehityksen aikana toteutettiin yritysten muovijätteiden yhteiskeräyskokeilu, ns. muovipilotti. Keräyksen kohteena oli yritysten pakkaus- ja logistiikkamuovit Vuosaaren satamassa. Pilotointi toteutettiin 16.11. – 31.12.2020 yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n kanssa.
• Kierrätysratkaisuita verrattiin nykytilaan taloudellisuuden ja CO2-päästöjen kautta.
• Konsepti painottaa muovien uusiokäyttöä.

Vuosaaren sataman ensimmäinen muovinkierrätyskonsepti

Kansalliset ja kansainväliset tavoitteet, kuten Suomen muovitiekartta ja EU:n muovistrategia, kirittävät muovinkierrättämistä. Konseptia lähdettiin rakentamaan Vuosaaren sataman yritysten kiinnostuksesta kierrättämiseen – eli ruohonjuuritasolta ylöspäin. Konseptin tarkoitus on ensisijaisesti käynnistää muovinkierrätys yritysalueella, ja toissijaisesti edistää kilpailevien yritysten välistä yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Konseptointityön aikana tehtiin pilotti, johon osallistui julkisia toimijoita, yrityksiä ja tutkimuslaitos. Tällaiset käytännön kokeilut edesauttavat tieteellisesti pätevän ja käytännönläheisen tiedon saamista, innostavat yrityksiä kokeilemaan uusia toimintatapoja sekä lisäävät dialogia kaupunkien ja sen alueen yritysten välillä.

Pilotoinnista faktaa konseptointiin

Konseptikehityksen aikana toteutettiin yritysten muovijätteiden yhteiskeräyskokeilu, ns. muovipilotti. Keräyksen kohteena oli yritysten pakkaus- ja logistiikkamuovit Vuosaaren satamassa. Pilotointi toteutettiin 16.11.–31.12.2020 yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n kanssa. Pilottiin osallistui seitsemän logistiikka-alan yritystä. Muovimateriaali kerättiin älyvaa’alla varustettuun jätepuristimeen, joka saatiin pilotin ajaksi testikäyttöön Europress Group Oy:ltä. 

Pilotin aikana kertyi erilaisia muoveja yhteensä 812 kg, pääosin polyeteeni (PE-LD) ja polypropeenia (PP), jotka toimitettiin uusiokäyttöön. Keräyskokeilun kannalta muovien puhtaus oli riittävä. Osallistujat vastasivat pilotin jälkeen kyselyyn, jossa kerättiin palautetta ja käyttäjäkokemuksia konseptikehitystä varten. Muovipilottiin ja yhteiskeräykseen osallistuminen koettiin pääasiallisesti helppona ja toimivana. Yritysten välinen yhteistyö nähtiin mahdollisena erityisesti jätehuollon ja muiden ympäristöpalveluiden osalta. 

Ratkaisumalleilla vertailutietoa talous- ja ympäristönäkökulmista

Taloudellista näkökulmaa havainnollistettiin ja arvioitiin Vuosaaren sataman sijainnin ja satamassa tehdyn pilotin avulla. Tälle yritysalueelle luotiin jätehuoltoa tai kierrätystä varten eri ratkaisumalleja, joista esitellään nykytilan lisäksi kaksi vaihtoehtoista ratkaisumallia, A ja B.

Nykytilanteessa (REF) eli referenssissä muovijakeita ei kierrätetä vaan kaikki kerätty jätemuovi ohjataan energiahyötykäyttöön (polttoon). 

Ratkaisumallissa A ei ole syntypaikkalajittelua vaan kaikki muovijäte kerätään yhteen ja toimitetaan sellaisenaan kierrätysyritykselle.

Ratkaisumallissa B muovia syntypaikkalajitellaan eli kerätään ainoastaan PE-LD- ja PP-muovijakeet yhteiskeräyksenä

Tulosten mukaan nykytilanne (REF) on edullisin, jos muovijätettä syntyy vain 6,5 tonnia vuodessa, mutta tämä vaihtoehto muuttuu kalleimmaksi jätteen määrän lisääntyessä. Kierrätystä tukevat ratkaisumallit A ja B tulevat kannattavaksi, kun alueen jätemäärä 1,5–2-kertaistuu. Hiilidioksidipäästöt ovat ratkaisumalleissa A ja B huomattavasti pienemmät kuin nykytilanteessa (REF). Ratkaisumalleissa A ja B muovijätteen määrän lisääntyminen aiheuttaa päästöjen kasvua selkeästi vähemmän kuin referenssinä toimivassa nykytilanteessa.

Konseptista käytäntöön

Konsepti perustuu ratkaisumalliin B, jossa sataman yritysten yhteiskerätyt PE-LD- ja PP-jakeet toimitetaan mekaaniseen kierrätykseen. Kyseisille jakeille on jo olemassa teollinen kierrätysmahdollisuus. Kehittyessään konsepti tähtää ratkaisumalliin A, jossa muovijätettä voidaan monipuolisemmin ottaa vastaan ja sitä voidaan ohjata sekä uusiokäyttöön että hyötykäyttöön petrokemianteollisuuteen. Ratkaisumalli A:n käyttöönotto edellyttää yhteistyötä sopivan kierrätys- tai lajitteluyrityksen kanssa, joka sijaitsee lähialueella. Kummassakin ratkaisumallissa satamassa syntyvää muovijätevirtaa täydennetään lähialueelta tulevalla virralla, mikä lisää ratkaisujen paikallista vaikuttavuutta. Konseptissa tähdätään siihen, että alueella syntyneet muovijätteet palautuvat muokattuina takaisin alueella käytettäviin tuotteisiin (esim. pakkauskalvot tai säkit) tai ne voitaisiin hyödyntää osana alueella olevien koneiden käyttämiä tuotteita kuten polttoaineita.

Pilotin palautekyselyssä kaikki vastaajat katsoivat, että muovien yhteiskeräys voisi jäädä pysyväksi osaksi sataman toimintaa. Muovin yhteiskeräyksen toimintamallia on helppo mukauttaa ja monistaa sopivaksi erityyppisille yritysalueille. Kansallisessa mittakaavassa tämäntyyppinen yritysalueen tai -alueiden toiminta tarjoaa mahdollisuuden huomattaviin päästövähennyksiin.

Tärkeimmät opit

• Muovinkierrätys kiinnostaa yrityksiä, ja ne haluavat toimia entistä ympäristövastuullisemmin.
• Pilotoinnin avulla saadaan tieteellisesti pätevää, käytännönläheistä tietoa kohdealueen jätemääristä ja yritysten kierrätystarpeista sekä -käytännöistä.
• Kilpailevat yritykset voivat tehdä yhteistyötä ja saada samalla ympäristö- ja taloudellisia etuja.
• Kaupungit saavat alueensa yritykset mukaan ilmastotavoitteisiin käynnistämällä päästövähennyksiin ja resurssiviisauteen tähtääviä uusia kokeiluja, joista yritykset hyötyvät lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.

Syksyllä 2020 julkaistiin vapaaehtoinen Päästötön työmaa green deal -sopimus, jossa tavoitteena on vähentää hankintayksiköiden työmailla syntyviä päästöjä pitkäjänteisesti. Tähän mennessä sopimuksen ovat allekirjoittaneet kuusi suurta julkista hankkijaa. Konseptin oppeja voi soveltaa green dealiin kuulumattakin, mutta yhteistyössä muiden kanssa tulokset ovat vaikuttavampia ja yrityksille ennakoitavampia.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit green dealiin liittyneen organisaation rakennuttajana tai asiantuntijana rakennushankkeissa ja etsit lisätietoja ympäristökriteereistä.
• toimit muun kuin green dealiin liittyneen organisaation asiantuntijana ja haet esimerkkejä tai lisätietoa ympäristökriteereistä.
• toimit urakoitsijana ja pohdit soveltuvia käytäntöjä päästöttömän työmaan toteutukseen.
• päästöttömien työmaiden kaluston seuranta ja todentaminen mietityttää.

Perustietoja

• Toteuttajat: KEINO-kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Turun kaupunki, Senaatti-kiinteistöt, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Uusia julkisen sektorin toimijoita kannustetaan liittymään sopimukseen laajalla rintamalla.
• Aikajänne: 2020–2030

Päästöttömän työmaan green deal aloitti pitkäjänteisen yhteiskehityksen kohti rakennustyömaiden päästövähennyksiä

Ympäristöministeriön ja julkisten hankintaorganisaatioiden välinen sopimus on osaltaan mahdollistamassa Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hankinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävään osuuteen työmailla syntyvistä päästöistä ja tukea hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista. Green deal-sopimus keskittyy työmaakoneiden ja kuljetusten päästöluokkavaatimuksiin sekä vähäpäästöisten käyttövoimien edistämiseen. Sopimuksella vaikutetaan muun muassa vähäpäästöisten työkoneiden osuuden lisäämiseen, uusien toimintamallien ja työkalujen käyttöönottoon niin työmailla kuin hankintaprosesseissa.

Konsepti tukee sopimuksen toteutusta ja auttaa myös muita organisaatioita päästövähennyksissä

Päästöttömän työmaan konsepti on laadittu osana Päästöttömien työmaiden green deal-sopimusta ja HNRY-hanketta. Konsepti tukee green dealin toimeenpanoa, mutta soveltuu myös muiden toimijoiden käyttöön.

Konsepti on yleiskuvaus periaatteista ja toimintatavoista, joilla pyritään vähentämään työmaiden päästöjä. Konsepti tähtää työmaiden hiilidioksidipäästöjen, haitallisten pakokaasupäästöjen sekä melun vähentämiseen. Konsepti ei käsittele esimerkiksi rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä tai rakentamisen elinkaaripäästöjä.

Päästöttömien työmaiden konseptia voidaan käyttää soveltuvin osin esimerkiksi seuraavissa hankintayksiköiden omissa ja kilpailuttamilla työmailla ja urakoissa:

• Omat kunnossapidon työt,
• Omat rakentamisen työt (infra ja talonrakentaminen),
• Kilpailutetut kunnossapidon työt ja urakat.

Tarkemmat rajaukset on määritelty osana organisaatioiden omia strategioita ja esimerkiksi päästöttömän työmaan green dealiin liittyneiden hankintayksiköiden toimeenpanosuunnitelmia.

Päästötön työmaa -konsepti tukee vuonna 2020 solmittua vapaaehtoista päästöttömien työmaiden green deal -sopimusta. Sopimuksen ulkopuoliset hankintayksiköt voivat hyödyntää konseptin työkaluja työmaidensa päästövähennyksiin.

Konseptissa esitetään kolmen tyyppisiä ympäristövaatimuksia:

1. Green deal -sopimuksesta seuraavat konekaluston vähimmäisvaatimukset, 
2. Menetelmät vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämiseen (sähkö, biokaasu, vety), 
3. Muut ympäristövaatimukset, kuten ympäristöjärjestelmät ja urakkakohtainen ympäristösuunnitelma. 

Lisäksi konseptissa on esimerkiksi suosituksia työkoneiden käyttäjien perehdyttämiseen vähäpäästöisiin työtapoihin.

Markkinavuoropuhelulla ja konseptia soveltamalla päästään hyviin tuloksiin

Konsepti ei sisällä suoria suosituksia käyttöönotettaviksi ympäristökriteereiksi ja jokaisen organisaation on sovitettava sen sisältö omiin tavoitteisiin ja markkinaympäristöön soveltuvaksi.

Green deal -sopimuksen sekä päästöttömän työmaan konseptin kehittämiseen saatiin kokemusperäistä tietoa Helsingin ja Espoon kaupunkien vähäpäästöisiltä pilottityömailla. Piloteista kerätyt tiedot ovat auttaneet kehittämään muun muassa hankintakriteereitä, seurantaa, kalustoluetteloa sekä markkinavuoropuhelua. Toimijat, jotka haluavat edistää päästöttömien työmaiden osaamista, voivat soveltaa konseptin ympäristövaatimuksia sekä toimintatapoja mahdollisissa piloteissa sekä urakoissaan.

Päästöttömän työmaan green deal -sopimukseen liittyneet organisaatiot käyvät vuosittain yhteisiä markkinavuoropuheluita, jossa tarkemmat vaatimukset rajauksineen käydään läpi. Liittymällä Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen green deal -sopimukseen hankintayksikkö pääsee osaksi tätä yhteistä kehitystyötä.

Tärkeimmät opit

• Tavoitteet ovat ensimmäinen askel kohti toteutusvaihetta ja vasta alku pitkäjänteiselle kehitystyölle.

• Lopullisten ympäristökriteerien määrittelyyn vaaditaan vuoropuhelua ja yhteistyötä yritysten kanssa. Erilaisia poikkeustapauksia ja joustoja voidaan tarvittaessa tehdä, jotta vaatimukset ovat toteutettavia ja tarkoituksenmukaisia.

• Konseptin oppeja voi soveltaa green dealiin kuulumattakin, mutta yhteistyössä muiden kanssa tulokset ovat vaikuttavampia ja yrityksille ennakoitavampia.

• Kaupungit/kunnat/organisaatiot voivat poimia omiin hankintoihinsa ja työmaaurakoihin parhaiten sopivia käytäntöjä konseptista.
  

Julkaisut

Päästötön työmaa-konsepti versio 1.0
Yhteistä päästötön työmaa -konseptia sekä hankintakriteereitä jatkokehitetään sopimuksen etenevien tavoitteiden mukaisesti.  Liittyneet toimijat myös kouluttavat omia tilaajiaan ja muita keskeisiä kohderyhmiä yhteisen Päästötön työmaa -konseptin ja yhteisten hankintakriteereiden soveltamisessa.

Virtuaalinen yritysalue on modulaarinen palvelualusta, joka rakennetaan fyysisen yritysalueen yhteyteen parantamaan toimijoiden kommunikaatiota ja tuottamaan alueen yrityksille mahdollisuuksia toimia yhteistyössä edistääkseen liiketoimintaansa ja parantaakseen alueensa hiilineutraalisuutta ja resurssiviisautta.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet kiinnostunut kehittämään tulevaisuuden luovia ratkaisuja yritysalueille.
• haluat kehittää yritysalueen yhteisiä toimintoja, jakamispalveluita, resurssienhallintaa, parempaa kommunikaatiota tai liiketoimintaa yritysalueesi sisällä.
• haluat tutkia uudenlaista näkökulmaa liiketoimintaympäristöihin.

Perustietoja

• Konsepti on toteutettu tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta. Käytännön sovellukset vaativat yritysalue- ja yhteistyökumppanikohtaisen arvioinnin ja toteutuksen.
• Osassa virtuaalisen yritysalueen ratkaisuista on jo olemassa käytännön toteutuksia. Osaa teemoista tutkitaan ja arvioidaan mahdollisuustasolla.
• Konseptin toteuttajat:
  • Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen
  • VTT, Satu Pasanen ja Maria Antikainen
  • HNRY-hankkeen ratkaisufoorumien asiantuntijat ja osallistujat
  • Konseptia on pilotoitu käytäntöön VTT Bioruukin Mika Härkösen ja Taneli Fabritiuksen kanssa

Jaettavissa olevista resursseista ja yhtenevistä tarpeista resurssiviisas kokonaisratkaisu

Virtuaalisen yritysalueen resurssiviisaus perustuu resurssien jakamiseen ja mahdollisimman korkean käyttöasteen saavuttamiseen. Sitä kautta kokonaisresurssien tarve vähenee, ympäristökuorma laskee, toiminta tehostuu ja kannattavuus kasvaa. Virtuaalinen yritysalue on alusta, joka yhdistää toisiaan lähellä sijaitsevia yrityksiä tarjoamalla heille erilaisia palveluja ja ottamalla läpinäkyvästi vastuun yrityksiä yhdistävien velvoitteiden toteuttamisesta. Samalla se antaa alueen toimijoille volyymietuja neuvottelussa palveluiden hintatasosta.

Virtuaalinen yritysalue mahdollistaa:

• tilojen hallintaan, huoltoon ja ylläpitoon liittyvät ratkaisut
• yhteiskäyttöön ja jakamiseen liittyvät palvelut
• energian keräyksen ja käytön ratkaisut yritysaluetasolla
• varasto- ja kuljetuslogistiikan yhteisratkaisut
• materiaalien ja sivuvirtojen hallinnan ratkaisut
• muiden palvelujen tarjonnan
• henkilöstön hyvinvoinnin edistämisen ratkaisut
• liiketoimintamahdollisuudet sekä alueen yrityksille, niille palveluja tuottaville yrityksille sekä alustan ylläpitäjälle
• tuote- ja palvelukehityksen alustan
• virtuaaliset vierailijapalvelut
• paremmat yhteydet ja kommunikaation yritysalueella
• tiedon keräyksen, käsittelyn ja ympäristövaikutusten mittaamisen
• kohdennetun aluesuunnittelun.

Mitä tarvitaan virtuaalisen yritysalueen luomiseksi?

Toteutuakseen virtuaalinen yritysalue tarvitsee tahon, joka vastaa sen rakentamisesta, toteutuksesta ja toiminnasta. Ympäristönkuormituksen vähentämisen lisäksi toiminnasta pitää löytyä taloudellinen kannattavuusnäkökulma. Ensisijaisesti alusta tarvitsee teknisen toteutusmallin, joka mahdollistaa toimintojen lisäämisen, poistamisen ja muokkaamisen joustavasti alueen kehityksen ja tarpeiden mukaisesti.

Virtuaalista yritysalustaa tuskin kannattaa rakentaa yrityksen tämän hetken tarpeista käsin, vaan tulee arvioida tulevaisuuden tarpeita sekä mahdollisia muutoksia, joita kehitys tuo yritysten liiketoiminnalle. Muutokset yrityksen roolissa alustalla ja kehitys toimintamalleissa tulee ottaa huomioon alustan arkkitehtuurissa siten, että alusta ei toimintaperiaatteiltaan rajoita yritysten kehitystä vaan tukee ja mahdollistaa sitä.

Kehityskaari ja mahdollisuudet ovat virtuaalisella yritysalueella moninaiset. Ei ole todennäköistä, että monellakaan alueella lähdetään heti tavoittelemaan laajaa kattavuutta vaan todennäköisempää on, että yritysalueella lähdetään ratkaisemaan tiettyjä keskeisiä yhteisiä haasteita tai tavoitteita alustan kautta, ja toiminnot alustalla laajenevat sen elinkaaren myötä.

Case-esimerkki: VTT Bioruukin virtuaalinen yritysalue – aktiivinen tutkimus, yhteistyö ja liiketoiminta-alusta

VTT Bioruukki on Espoossa sijaitseva VTT:n biopohjaisten tuotteiden ja kiertotalousratkaisujen pilotointikeskus. Se on osa Espoon Cleantech Gardenia, johon on tulevien vuosien aikana suunnitteilla mittava lisärakennusprojekti, joka kokoaa yhteen tieteeseen, koulutukseen ja tutkimukseen liittyviä toimijoita. Keskeisinä toimijoina alueen kehittämisessä ovat Espoon kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia sekä NCC. Tavoitteena on varmistaa alueen rakentuminen monipuoliseksi ympäristöksi, joka luo puitteet paitsi viihtyisälle asumiselle, myös menestyksekkäälle yritystoiminnalle. Alueen arvioidaan valmistuvan 2030-luvulla ja sinne muuttavan jopa 9000–12000 asukasta, kun taas työpaikkojen arvioidaan nousevan noin kahteen tuhanteen.

Useita mahdollisia yhteistyön tasoja virtuaalisella yritysalueella

Koulutus – VTT tekee koulutus- ja projektiyhteistyötä oppilaitosten kanssa. Virtuaalisen yritysalueen kautta voidaan saavuttaa ja hyödyntää molempien toimijoiden verkostoja, kohdennetusti jakaa sekä kalustoja että osaamista ja muodostaa konsortioita yhteisiin hankkeisiin.

Pilotointi – Virtuaalinen yritysalue voi toimia käytännön kokeilualustana ja väylänä käytännön ratkaisujen tuomiseksi sekä alustan toimijoille että loppuasiakkaille.

Teknologian kaupallistaminen – Virtuaalinen yritysalue voi luoda väylän varhaisen vaiheen rahoituksen, toisaalta kansainvälisten ja kotimaisten osaajien löytymiselle. Alustalla voivat toimia myös ammattitaitoiset kaupallistamisen asiantuntijat. Se voi muodostaa virtuaalisen ideahautomon ja kaupallistamisalustan ja tarjota sekä vipuvoimaa että yhteistyötä alustalla toimivilta suuremmilta yrityksiltä.

Vierailijapalvelut – Virtuaalinen yritysalue mahdollistaa sekä virtuaalisesti toteutettavat vierailut, että paikalle saapuville vieraille toteutettavat virtuaaliesittelyt, AR esittelyt, paremman saavutettavuuden ja paikan kiinnostavimpiin yksityiskohtiin tutustumisen pilotoinnin toimintojen häiriytymättä tai liikesalaisuuksien vaarantumatta.

Muut palvelut – Catering, majoitus, kulttuuri, urheilu, opastus, käännöstyö, muut asiantuntijapalvelut

Resurssien jakoalusta – VTT on sisäisessä hankkeessaan pilotoinut ”industrial sharing platformia”, jonka taustalla on ajatus, että yrityksille tarjotaan alusta, jossa ne voivat jakaa ja löytää tarpeisiinsa erilaisia laitteita, koneita ja henkilöresursseja. Kun yrityksillä tarve, älykäs järjestelmä voi tarjota lähialueelta, tässä tapauksessa virtuaalisen yritysalueen sisäisesti.

Ympäristö- ja infrastruktuuripalvelut – Fyysisellä yritysalueella on paljon erilaisia toimintoja, joissa laajemmalla toimijoiden yhteistyöllä on mahdollista saada tarpeeksi ostovolyymiä neuvottelemaan hyvät keskitetyt palvelut.

Alueen asukkaat – Yritysalue yhdistettynä sekä asuin- että työssäkäyntialueeseen, osana joukkoliikenteen solmukohtaa voi itsessään toimia tutkimusalustana monenlaisille palveluille, teknologioille sekä tuotteille. Lisäksi lähialueen asukkaille voi olla tarve tiedottaa erilaista tapahtumista tai toimintahäiriöistä, joilla voi olla vaikutusta lähiympäristöön.

Tärkeimmät opit

• Virtuaalisen yritysalueen resurssiviisaus perustuu resurssien jakamiseen ja mahdollisimman korkean käyttöasteen saavuttamiseen ja sitä kautta kokonaisresurssien tarpeen vähentämiseen, ympäristökuorman laskemiseen, toiminnan tehokkuuden ja kannattavuuden kasvuun.
• Virtuaalisen yritysalueen konsepti on modulaarinen, eli virtuaalisella yritysalueella voi olla eri kerroksia tai toimintokokonaisuuksia sen mukaisesti, mitä käytännön tarpeita yritysalueella sijaitsevilla yrityksillä on.
• Koska virtuaalinen yritysalue on toistaiseksi vielä suunnittelun asteella, olisi hyödyllistä lähteä tutkimaan sitä tavalla, jossa periaatteita päästään tutkimaan ja kehittämään käytännössä. Tähän yhteistyöhön tarvitaan lisäksi yritysalueen yrityksiä sekä mahdollisesti tutkimuslaitoksia.
• Virtuaalisen yritysalustan erityinen toteutusedellytys on, että se tuottaa toimijoilleen lisäarvoa, josta löytyy myös kannattavaa liiketoimintaa yrityksille, jotka alustoja luovat ja ylläpitävät.

Lähteet:

HNRY- Liikenteen ja logistiikan ratkaisufoorumi 14.11.2019 asiantuntijaesitykset, materiaalit ja työpajamateriaalit
Virtuaalisen yritysalueen ratkaisufoorumi 24.11.2020, esitykset, materiaalit, keskustelu.
VTT Bioruukki pilotointi 25.2.2021, mukana VTTn puolesta olivat Mika Härkönen, Taneli Fabritius, Maria Antikainen ja Satu Pasanen
Kommentointi 5G ratkaisufoorumien osallistujat 8.-16.3.2021

Toimintamallit ja työskentelytavat ovat merkittävässä roolissa yrityksen ympäristöjalanjäljen muodostumisessa. Tämä konsepti tarkastelee erilaisia tapoja, joilla simulaatioympäristöt mahdollistavat työkoneiden uudenlaista koulutusta, käyttötapojen kehittämistä sekä ympäristövaikutusten madaltamista.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• yrityksessäsi käytetään työkoneita tai tuotetaan logistiikkaratkaisuja.
• olet kiinnostunut simulaatioympäristöistä ja niiden käytöstä oppimistarkoitukseen.
• työhösi kuuluu koulutuksen suunnittelua tai olet kiinnostunut kehittämään toimintatapoja.

Perustietoja

• Simulaatiokoulutus soveltuu kaikille yrityksille, joissa käytetään työkoneita ja kehitetään logistisia ratkaisuja.
• Simulaatiokoulutus virtuaaliympäristössä tuo resurssitehokkaita ja ympäristön kestävyyttä edistäviä ratkaisuja yritysten ja työelämän koulutus- ja kehitystarpeisiin.
• Simulaation perustuvia koulutusratkaisuja on jo saatavilla ja on odotettavissa, että ne tulevat kehittymään lähivuosina.
• Konseptin toteuttajat:
  • Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen
  • HNRY-hankkeen liikenteen ja logistiikan ratkaisufoorumit
  • Käytännön sovellukset on arvioitu yhteistyössä ADE Oy:n kanssa.

Uusia resurssiviisaita toimintatapoja edistämään päästövähennyksiä

On keskeistä löytää sellaisia toiminnallisia tapoja, joiden muuttamisella voidaan vähentää päästöjä ja toimia resurssiviisaammin. Yksittäiset päästövähennykset yhden työntekijän toiminnassa saattavat olla pieniä, mutta systemaattisella muutoksella kerrannaisvaikutukset yritysalueiden näkökulmasta nousevat merkittäviksi.

Hiilineutraalisuus ja resurssiviisaus kulkevat käsi kädessä työturvallisuuden kanssa. Niiden mukainen toiminta voidaankin tuoda osaksi ammattipätevyyksiä, jolloin ne ovat osa vaadittavaa toimintamallia; tekemistä opitaan ajattelemaan ja kehittämään myös ympäristökriteerien kautta.

Tämän konseptin tarkoituksena on vähentää työkoneiden käyttämää energiaa minimoimalla kaikki toiminnallinen energianhukka, virtaviivaistaa käytänteitä, lyhentää siirtymiä, optimoida kuormia ja varastokapasiteetin käyttöä. Nämä tavoitteet ovat yrityksille yleisiä ja yhteisiä toiminnan tehokkuuden näkökulmasta. Konsepti tarkastelee sitä, miten simulaatioiden kautta toteutettava koulutus virtuaalisissa ympäristöissä voi tukea näitä tavoitteita.

Virtuaaliset ympäristöt mahdollistavat tulevaisuuden resurssiviisaan oppimisen

Virtuaaliset ympäristöt ovat kehittyneet kuluneiden vuosien aikana ja on odotettavissa, että kehitys jatkuu edelleen. Niiden käyttö ja kehitetyt sovellukset koulutustarkoituksiin ovat myös lisääntyneet. Suuri osa koulutuksesta toteutetaan oppilaitoksissa, mutta koulutus on jatkuvasti läsnä oleva toiminto myös yritysalueilla. Osaamisen arviointi ja koulutus ovat merkittävässä roolissa uuden henkilökunnan rekrytoinnissa ja työhön sijoittamisessa sekä olemassa olevan henkilökunnan taitojen ylläpidossa ja lisäkoulutuksessa.

Simulaatioympäristössä toteutettava koulutus on ympäristövaikutuksiltaan huomattavissa määrin kevyempää kuin aidossa ympäristössä tapahtuva. Se mahdollistaa sekä taitojen arvioinnin että uusien taitojen harjoittelun ja hiomisen koulutettavan tarpeiden mukaisesti ilman merkittävää ympäristökuormaa.

Työkoneiden käyttötapoja voidaan parantaa simulaatiokoulutuksella virtuaalisessa ympäristössä

Työkoneiden osalta on jo olemassa virtuaalisen koulutuksen ratkaisuja, jotka keskittyvät esimerkiksi koneiden kuljettamiseen, niiden turvalliseen käyttöön ja käyttöönottotoimenpiteisiin. Näillä ratkaisuilla on yhteys myös yritysalueen hiilineutraalisuuteen ja resurssiviisauteen, mistä johtuen onkin kiinnostavaa, miten päästöjen vähentämisen ja resurssiviisaan toimintamallin näkökulmaa voidaan simulaation avulla tapahtuvalla koulutuksella edistää. Teemana ja tarkastelualueena ovat ensisijaisesti työkoneet ja niiden käyttötavat yritysalueilla, mutta vastaavia periaatteita soveltaa myös muihin yritysalueen toimintoihin. Resurssiviisaita toimintamalleja voidaan kehittää mm. koulutuksen järjestämisen ympäristöjalanjäljen osalta, osaamisen arvioinnissa, uuden henkilökunnan koulutuksessa ja taitojen sertifioinnissa, henkilöstön jatkokoulutuksessa ja ammattipätevyyksien ylläpidossa, työkoneiden polttoaineen/energiakäytön kulutuksen minimoimiseen sekä yritysalueen työ- ja materiaalivirtojen suunnitteluun ja optimoimiseen.

Miten simulaatiokoulutus käytännössä toteutetaan?

Käytämme simulaatiokoulutuksessa esimerkkinä ADE Oy:n kehittämää virtuaalista koulutuskeskusta (virtual training center), joka voi sijaita joko yrityksen tiloissa, yritysalueen yhteisratkaisuna, paikallisen ammatillisen koulutuskeskuksen tai muun palveluntarjoajan tiloissa. Virtuaalinen koulutuskeskus on modulaarinen kokonaisuus, joka sisältää laitteiston, ohjelmiston, virtuaalilasit ja koulutettavan taidon tarvittavat erikoisapuvälineet. Se on jatkuvassa yhteydessä valvomoon, josta tuotetaan sekä tekninen tuki että taitojen sertifioinnin valvonta ja hyväksyminen.

Virtuaalisessa ympäristössä on harjoitteluympäristö, jonka monipuolisia harjoituksia voi käyttää siinä määrin kuin omat tarpeet vaativat. Lisäksi siellä sijaitsee testiympäristö, jossa toteutettavat suoritteet arvioidaan. Virtuaalinen koulutuskeskus toteutetaan palveluna, jonka kuukausikustannus on sadoista euroista ylöspäin riippuen koulutettavien moduulien määrästä. Tällä hetkellä virtuaaliympäristöjä ja simulaation kautta toteutettavaa koulutusta on jo saatavissa esimerkiksi erilaisiin nostureihin, ajoneuvoihin, paloturvallisuuteen, logistiikan käyttöturvallisuuteen, rakennustyömailla tapahtuviin toimintoihin ja asiakaspalvelutilanteisiin.

Katso tarkempi esittely virtuaalisesta koulutuskeskuksesta:

Tärkeimmät opit

• Virtuaaliset ympäristöt ovat helposti ja kustannustehokkaasti otettavissa käyttöön koulutuksessa. Niiden tarjonta ja sisällöt lisääntyvät jatkuvasti.

• Virtuaalinen koulutuskeskus tarjoaa resurssiviisaan tavan uuden henkilöstön perehdyttämiselle, olemassa olevan henkilöstön lisä- ja jatkokoulutustarpeille ja ammattipätevyyksien ylläpitämiselle.

• Virtuaaliset ratkaisut ja ympäristöt mahdollistavat yksittäisten henkilöiden kouluttamisen lisäksi laajempia virtuaalisen oppimisen kokonaisuuksia, jossa yritysalueen tai sen osien malli voidaan luoda virtuaaliympäristöön ja sen avulla voidaan päästä suunnittelemaan toimintatapojen muutosta, nähdä miten se käytännössä kannattaa toteuttaa ja miten se vaikuttaa kokonaistoimintaan.

• Virtuaalinen ympäristö antaa mahdollisuuden toteuttaa ja simuloida esimerkiksi rakennustyömaan edistyminen, rakentamisen aikainen ympäristöjalanjälki ja suunnitella rakennustyön toteuttaminen mahdollisimman resurssiviisaaksi ennakolta.

Jotta yritysalueen hiilineutraalisuus- ja resurssiviisaustavoitteita voidaan seurata tehokkaasti, pitää päästölaskentamalleja ja seurantatyökaluja jatkuvasti kehittää ja soveltaa. Yritysalueilla saavutetut päästövähennykset ovat merkittäviä myös kaupunkien ilmastotavoitteiden kannalta, sillä ilman yrityksiä näitä päämääriä ei voida saavuttaa.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• etsit yleistietoa yritysalueiden ja työmaiden hiilineutraalius- ja resurssiviisaustavoitteiden mittaroinnista ja laskennasta.

Perustietoja

• Sijainti: Päästöttömät työmaapilottiurakat Espoossa ja Helsingissä, Vuosaaren satama, Blue Industry Park Turussa, Vantaan energiatehokkuusesimerkki
• Toteuttajat: HNRY-hankkeen osallistujat

Yritysalueiden päästövähennykset ovat tärkeitä kaupunkien ilmastotavoitteille

Kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja hiilineutraalisuus pyritään saavuttamaan vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalisuus kaupungin tavoitteena tarkoittaa, että alueen sisällä tuotetut päästöt saadaan vähenemään tietylle tasolle (esim. 80 prosenttia vuoden 1990 päästöihin verrattuna) ja jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan.

Resurssiviisauden osalta kaupungeilla on myös pidemmän aikavälin tavoitteita, jotka pohjautuvat EU:n tavoitteisiin (v. 2040 mennessä). Resurssiviisauden edistäminen edellyttää toimijoiden välistä tiivistä vuorovaikutusta ja kehittämistyötä mm. materiaalien hallinnassa ja logistiikassa. Vuosaaren satamassa tutkittiin mahdollisuuksia työkoneiden resurssiviisaaseen ja energiatehokkaaseen käyttöön. Myös materiaalien lajittelussa ja kiertotalouden tehostamisessa on runsaasti potentiaalia, kuten ns. muovipilotti on osoittanut.

Päästölaskennan rajauksista ja perusteista

Valtio ja kunnat tekevät päästölaskentaa tuotanto-/alueperusteisesti. Tavoite on rajattu sisältämään alueen rajojen sisällä tapahtuvat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1) sekä ostetun energian tuotannon päästöt (Scope 2). Yksittäisen yrityksen hiilineutraaliuden tavoittelussa laskenta voi keskittyä suoriin khk-päästöihin (Scope 1) eli polttoaineiden käyttöön energiantuotannossa ja ajoneuvoissa sekä epäsuoriin khk-päästöihin (Scope 2), kuten ostosähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöihin. Loput päästöt kompensoidaan (Scope 4).

Yritysalueen tasolla laskenta on mielekkäintä tehdä kulutusperusteisella laskennalla, jossa huomioidaan yritysalueen tuottamien ja kuluttamien tuotteiden ja palveluiden valmistamisesta, kuljetuksesta ja hävittämisestä aiheutuvat päästöt tietyn ajanjakson kuluessa (Scope 3). Esimerkki kulutusperusteisesta laskennasta on esitetty Lukutorin päästöttömän työmaan konseptissa.

Päästötön työmaa – laskennan rajaus ja työkalut

 toiminta tapahtuu. Kunnossapidon työmaat eivät ole yhtä selvärajaisia. Materiaalit, polttoaineet ja ostosähkö tulevat pääsääntöisesti rajojen ulkopuolelta. Työmaan päästölaskennan rajaus perustuu päästöjen kannalta merkittävimpien prosessien tunnistamiseen. 

Espoon Lukutorin pilotissa tunnistettiin, että valtaosa päästöistä syntyi muista kuin suorista päästöistä. Kulutusperusteisessa laskennassa huomioitiin myös päästöt työkoneiden polttoaineiden käytöstä ja valmistuksesta, sähköisissä työkoneissa käytettyjen akkujen ja sähkön tuotannosta, työmaasähkön tuotannosta sekä työmaalla käytettyjen materiaalien tuotannosta ja kuljetuksista. 

Helsingin Kulosaaren pilottityömaalla laskennassa huomioitiin työkoneiden käyttämien polttoaineiden tuotannosta (ml. biopolttoaine) aiheutuneet päästöt sekä työkoneissa ja työmaalla käytetyn sähkön tuotannon päästöt. 

Päästölaskentaan tarvittavien tietojen seuraa on tähän asti vaikeuttanyt, ettei vakiintunutta seurantamenetelmää ei ole ollut käytössä. Päästöttömien työmaiden green deal -sopimuksen osapuolet kehittävät seurantatyökalua, joka otetaan käyttöön vuoden 2022 loppuun mennessä. Seurantatyökalun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon tarvitaan myös urakoitsijoiden ja koneiden käyttäjien perehdytystä, jotta kerättävä aineisto on laadukasta.

Tietoa ja työkaluja yritysalueen ilmastotavoitteiden mittarointiin ja seurantaan

Kattava kokonaiskuva yritysalueen resurssiviisauteen ja hiilineutraaliuteen vaikuttavista tekijöistä on koostettu Turun Blue Industry Parkin oppaaseen. Mittakaavalla on merkitystä, sillä yritysalueen laajuiset tai useamman yrityksen käytössä olevan kiinteistön energiatehokkuusinvestoinnit ja energiantuotanto tuovat merkittäviä päästövähennyksiä. Alueesta voi muodostua jopa ilmastopositiivinen.

Yrityskohtaisesti räätälöityä sparrausta sisältävässä koulutuspilotissa tuotettiin koulutusmateriaalia avoimeen käyttöön. Koulutuksen avulla voidaan parantaa yritysten tiedollisia valmiuksia päästölähteiden tunnistamiseen, laskentaan ja ilmastotoimenpiteiden tekemiseen.

Päästöttömien työmaiden päästölaskenta ja vertailu ”tavanomaisen” työmaan päästöihin toteutettiin Espoossa ja Helsingissä. Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen  green dealin avulla saadaan yhtenäinen linja ja seurantatyökalut hankintayksiköiden käyttöön. 

Kuntien päästöjen inventoinnissa noudatetaan yhteisiä ohjeita, mutta yksittäisten organisaatioiden ja yritysten päästölaskennan rajaukset ja esimerkiksi epäsuorien päästöjen laskentamenetelmät voivat vaihdella niin, että tulosten vertailtavuus heikkenee. Yhtenäistämiselle on tarvetta ja siksi hankkeissa kerrytettyä tietoa tulee jalkauttaa laajempaan käyttöön.

Tärkeimmät opit

• Yritysalueen tasolla laskenta on mielekkäintä tehdä kulutusperusteisella laskennalla.
• Keskeistä on laskennan menetelmän ja rajausperusteiden läpinäkyvyys.
• Menetelmien yhtenäistämiselle on tarvetta ja siksi hankkeissa kerrytettyä tietoa laskennan menetelmistä ja työkaluista tulee aktiivisesti jalkauttaa laajempaan käyttöön.

Työssä kehitettiin toimintamallia, jossa Turun telakan alueella rakentuvan risteilijän materiaali-, resurssi- ja tietovirrat kohtaavat optimaalisesti Blue Industry Parkin alueella. Toimintamallin avulla voidaan saavuttaa resurssiviisaus ja hiilineutraalius koko toimitusketjussa

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit Turun telakan toimitusketjussa.
• toimit valmistavan teollisuuden toimitusketjussa.
• haluat tehostaa oman toimitusketjun toimintaa.

Perustietoja

• Verkoston toimijoidet sijainti: Suomi, Pohjois-Eurooppa, Turun telakan verkosto.
• Verkoston elinkaari: käynnissä, Turussa on rakennettu laivoja 1737 lähtien.
• Toteuttajat: Turku Science Park Oy ja Blue Industry Park Oy.
• Aikajänne: jatkuvaa toimintaa.
• Toimittajaverkostossa 400 yritystä.
• Meriteollisuusverkostossa Lounais-Suomessa 8 000 työntekijää ja toimihenkilöä.
• Meriteollisuusverkoston liikevaihto 2,3 mrd. € (2019).

Tavoitteena tehostaa meriteollisuusverkoston toimintaa

Konseptissa tunnistettiin, miten meriteollisuusverkoston toimintaa voitaisiin tehostaa ja luotiin toimintamalli näiden parannusten laatimiseen ja käyttöönottoon. Tavoitteena oli optimoida Blue Industry Parkin (BIP) ja Turun telakan alueella kohtaavien materiaali-, resurssi- ja tietovirtojen kohtaaminen. Työn aikana kartoitettiin, millaisia toimintatapoja meriteollisuusverkoston yritysten kannattaa käyttää, jotta verkoston toiminta olisi mahdollisimman resurssiviisasta ja hiilineutraalia. Lopuksi määriteltiin, millainen ohjaamisjärjestelmä tukee resurssiviisasta ja hiilineutraalia toimintaa.

Logistiikkakeskus tukee parhaiten resurssiviisasta ja hiilineutraalia toimintaa

Konseptissa määriteltiin mitä toimintoja kannattaa sijoittaa BIP-alueelle, jotta meriteollisuusverkoston toiminta olisi mahdollisimman tehokasta ja tukisi resurssiviisasta toimintaa. Painotettuina kärkeen toiminnallisuuksista nousivat tuotantotilat sekä logistiikkakeskus.

Tuotantotilojen tarve vaihtele eri toimijoiden välillä pienestä pajasta aina isompaan tuotantotilaan. Rakennettavien tilojen tulee olla myös muuntojoustavia, jotta ne vastaavat vaihtelevaan kysyntään mahdollisimman hyvin. Esikoonti ja modulointi vähentäisivat myös logistiikan kuormaa liikennemäärien ja pakkausmateriaalin osalta. Liikennemäärät vähenevät, kun kuljetetaan isompia kokonaisuuksia kerralla ja erilliset osa-/komponenttitoimitukset vähenevät alueen sisällä.

Kierrätys vähentää materiaalihukkaa

Pakkausmateriaalien osalta kuljetuspakkausten kierrätys ja standardisointi alueen sisällä toisivat selkeitä etuja. Jos materiaalien paketoinnissa käytettäisiin standardisoituja menetelmiä, jotka olisivat kierrätettävissä, logistiikan operointi selkeytyisi ja pakkausmateriaalikuorma vähenisi alueella.

Keskitetyn kierrätyskeskuksen rakentaminen BIP:n sisälle palvelisi alueen yrityksiä ja osaltaan varmistaisi hukkamateriaalien kierrätyksen. Kierrätyskeskus toimisi BIP:n ja telakan välisellä alueella, jolloin se palvelisi tehokkaimmin kaikkia osapuolia.

Toiminnallisuuksien sijoittelun osalta tulee ottaa huomioon myös liikenne telakan suuntaan. Logistiikkakeskuksen sijainnin tulisi olla joko tuotantotilojen yhteydessä tai niiden välittömässä läheisyydessä, jotta vältytään ylimääräiseltä kuljetukselta.

Tieto luo luottamusta

Yhteistoiminnan ja resurssiviisauden edistämiseksi tarvitaan mitattua tietoa. Konseptiin liittyen määriteltiin viisi tärkeitä mittaria:

1. Saapuvan materiaalin toimitusvarmuus
   • DIFOT ( Delivered In Full and On Time)
2. Kohdekohtaisen materiaalipaketin toimitusvarmuus
   • DIFOT ( Delivered In Full and On Time)
3. Kohdekohtaisen suunnitelman etenemä
   • Karkeasuunnittelun ajoitus ja tarkkuus
   • Hienosuunnittelun ajoitus ja tarkkuus
   • Suunnitelman sisällön toteutus
4. Poikkeamaseuranta
   • Työpakettikohtainen seuranta
   • Toimitusrivikohtainen seuranta
5. Kuljetusmäärien seuranta
   • Syöttölogistiikan seuranta
   • Paluulogistiikan seuranta à materiaalihukan seuranta, ylimäärä/jäte
   • 3R toimintamalli (Reduce, Reuse, Recycle)

Tärkeimmät opit

• Materiaaliviisaus: keskitetyllä materiaalihallinnolla voidaan vähentää materiaalihukkaa.
• Resurssiviisaus: minimoidaan ylimääräisen materiaalin tarve tarkemmalla suunnittelulla.
• Informaatioviisaus: digitaalisen alustan tuottama informaatiovirta mahdollistaa toimitusketjun johtamisen ja kehittämisen.

Hiilineutraalin ja resurssiviisaan yritysalueen toteutumisessa tulee huomioida alueen suunnittelun lisäksi sen rakentaminen ja jokapäiväinen toiminta. Blue Industry Park on Turun telakan viereen vähitellen rakentuva alue, johon syntyy valmistavan teollisuuden ja palvelutoimijoiden toimiva ekosysteemi. Tarvitaankin jokaisen alueella toimivan yrityksen osaamista ja tahtoa, jotta resurssiviisaus ja hiilineutraalius toteutuvat.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit Turun telakan toimitusketjussa.
• toimit valmistavan teollisuuden toimitusketjussa.
• haluat tehostaa oman toimitusketjun toimintaa.
• suunnittelet hiilineutraalia ja resurssiviisasta teollisuusaluetta.
• toimit urakoitsijana tai rakennuttajana hiilineutraaliksi ja resurssiviisaaksi tähtäävällä yritysalueella.
• olet julkinen toimija, esim. kaavoittaja, ja haluat tietää miten hiilineutraalius ja resurssiviisaus toteutetaan.

Perustietoja

• Sijainti: Pernon kaupunginosa, Turku. Turun telakan vieressä.
• Yritysalueen elinkaari: suunnitteluvaihe
• Toteuttaja: Blue Industry Park Oy.
• Aikajänne: 2021 alkaen 5–10 vuotta.
• Meriteollisuusverkostossa Lounais-Suomessa 11 000 työntekijää ja toimihenkilöä
• Turun telakan tilauskirjan arvo Q1/2021 6,5 mrd. €, risteilijätoimituksia 2026 saakka.

Kohti kestävää tulevaisuutta

Blue Industry Park on muutosta johtavien yritysten ja tutkimusorganisaatioiden tiivis ja monimuotoinen yhteisö, jossa kasvumahdollisuuksilla ei ole rajoja. Alueen tarjoamat skaalautuvat tilat ja yhteiset resurssit vähentävät epäolennaisia investointeja ja mahdollistavat oman yritystoiminnan kehittämisen vastuullisesti ja liiketaloudellisesti kestävällä tavalla. Yhteisössä vastataan tuotannon modulaarisuuden ja kiertotalouden megatrendeihin laajemmin kuin missään aiemmin.

Uudet teknologiat ja yhteistyö ovat onnistumisen edellytykset

Konseptioppaassa ei anneta valmiita ratkaisuja tulevaisuutta varten, vaan rohkaistaan ja kannustetaan kaikkia osapuolia tuomaan oma osaamisensa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Onnistumisen kannalta on tärkeää, että jokaisessa vaiheessa ja ratkaisussa hyödynnetään parasta ja kestävintä saatavilla olevaa tekniikkaa ja toimintamalleja.

Oppaassa on käyty läpi suunnittelun ja maarakentamisen sekä rakennusten ja toiminnan ratkaisumalleja. Näiden lisäksi tarkastellaan liikkumisen teemaa.

Blue Industry Parkiin muodostuvan ekosysteemikokonaisuuteen liittyvät myös palveluyritykset kuten työterveyshuolto, lounasravintolat sekä vierailukeskus. Energiaratkaisujen osalta uusiutuvat energiamuodot ovat luonnollisesti etusijalla, ja hiilineutraalius saavutetaan yhdistämällä useita eri ratkaisuja toimivaksi kokonaisuudeksi.

Tutkimusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa

Alueella toimiville yrityksille on arvokasta, että Turussa on neljä korkeakoulua, joilla on meriteollisuuteen ja merilogistiikkaan liittyvää tutkimusta. Blue Industry Park mahdollistaa hedelmällisen yhteistyön tutkimusprojekteissa sekä osaavan työvoiman saannin tulevaisuudessakin.

Alueen suunnittelun ja rakentamisen kannalta Turun korkeakouluissa on laaja-alaisesti useita osaamisaloja kuten energiatekniikka, rakennustekniikka, kiertotalous, unohtamatta kauppatieteitä ja tuotantotaloutta.

Tärkeimmät opit

• Sijainti suhteessa olemassa oleviin liikenneyhteyksiin ja pääasiakkaisiin on oleellisen tärkeä kuljetusten päästöjen minimoimiseksi.
• Alueen rakentamisen yhteydessä optimoidaan maamassojen käyttö seudullisesti ja rakentuvalla alueella, jotta vältetään turhia kuljetuksia ja kustannuksia.
• Uusiutuvan energian tuotto ja siirto sekä varastointiratkaisujen huomiointi jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää.
• Tilojen muuntojoustavuus ja modulaarisuus nostavat tilojen käyttöastetta ja kustannustehokkuutta.
• Työkoneiden ja laitteiden yhteiskäyttöratkaisut helpottavat uusien ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöönottoa ja vähentävät tarvittavien laitteiden määrää alueella.
• Toimivan yhteistyön ja synergiaa hyödyntävän alueen syntyminen vaatii veturiyhtiön, jolla on selkeä rooli.

Kaupunkien ilmastotavoitteet edellyttävät ripeitä päästövähennyksiä myös rakennustyömaiden ja kunnossapidon koneiden osalta. Kestävien hankintojen kehittäminen kaupungin sisällä on monivaiheinen prosessi, johon tarvitaan koordinaatiota, tiedon lisäämistä ja yhteistyötä toimialan sisällä sekä kumppanikaupunkien välillä.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• kaupungissasi ollaan kehittämässä päästöttömiä työmaita ja liittymässä green dealiin.
• haluat tietää, miten työkoneiden päästöt liittyvät kaupunkien ilmastotavoitteisiin ja ilmansuojeluun.
• vastaat organisaation hankinnoista, teet urakkahankintoja kaupunkiympäristötoimialalla tai koordinoit kestäviin hankintoihin tai työmaihin liittyvää hanketta.

Perustietoja

• Sijainti: Turku
• Toteuttajat: Turun kaupunki, kaupunkiympäristötoimiala ja konsernihallinto, Motiva, Valonia
• Aikajänne 5/2019–5/2021

Työmaapäästöjen vähentäminen on tärkeää ilmastotavoitteiden kannalta

Kaupunkien talonrakennus- ja infratyömailla sekä kunnossapidossa käytetään raskaita työkoneita, joiden tuottamiin hiukkas- ja kasvihuonekaasupäästöihin tavoitellaan merkittäviä vähennyksiä. Turun kaupungin ilmastoraportin (2018) mukaan työkoneet ja teollisuus tuottivat noin 8 prosenttia kaupungin vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Prosenttiosuus on kasvanut ja jatkaa suhteellista kasvuaan edelleen, koska muut merkittävimmät päästölähteet, energia ja liikenne, ovat kääntyneet laskuun. 

Turun kaupungin kunnianhimoinen ilmastotavoite, hiilineutraalius vuoteen 2029 mennessä, edellyttää nopeita ja systemaattisia ratkaisuja. Päästöttömät työmaat − kestävien hankintojen green deal -sopimukseen liittyvä yhteistyö muiden kaupunkien ja Motivan kanssa on tarjonnut tukea ja raamit tavoitteen jalkauttamiseen kaupungin toimialoille sekä hankintakriteerien kehittämiseen. 

Oppia Oslosta ja suunnittelu käyntiin

HNRY-hankkeessa päästöttömiä työmaita on benchmarkattu Oslossa, joka on erityisesti sähkökäyttöisiin koneisiin painottuvien työmaiden edelläkävijä. Oslon työmaavierailuilta saatiin käytännön tietoa siitä, mitä reunaehtoja ja mahdollisuuksia kaupunkikeskustaan sijoittuvan työmaan sähköistäminen sisältää. Esimerkiksi koneiden lataamisen tarvittavan sähkön saaminen työmaalle on helpompaa, kun sähköverkko löytyy läheltä ja on siirtokapasiteetiltaan riittävä. 

Uusien toimintatapojen käyttöönotto vaatii aikaa ja suunnittelua

Työmailla pyritään nyt siirtymään ripeästi energiatehokkuuden ja fossiilittoman energian aikakaudelle. Työmaapäästöjen vähentäminen edellyttää sitä, että totuttuja käytäntöjä muutetaan samanaikaisesti monella taholla niin kaupunkien sisällä kuin rakennus- ja konealan sidosryhmien toiminnassa. 

Hankkeen muissa osatoteutuksissa on jo pilotoitu sähköisiä työkoneita sekä päästöttömän työmaan kriteerejä, mutta Turussa on tehty ensin ns. pohjatyöt kuntoon ja hankintakriteerit tulevat käyttöön hankkeen toimiajan jälkeen. 

Case Turku – prosessikuvauksesta apua etenemiseen muille kaupungeille

Turun kaupungin prosessi benchmarkkauksesta HNRY-hankkeen kaupunkien ja Motivan yhteistyön kautta ensimmäiseen päästöttömän työmaan periaatteita soveltavaan markkinavuoropuheluun on kiinnostava esimerkki muille vastaavan kokoluokan kaupungeille, joiden urakkamuodot edustavat samaa tyyppiä.

Tärkeimmät opit

• Kaupungit ja urakkarakenteet ovat erilaisia – eteneminen on yksilöllistä. 
• Sitoutuminen yksistään eri riitä vaan tarvitaan paljon työtä pysyvään käytännön muutokseen. 
• Yhteistyössä on voimaa ja esimerkeistä etua karikoiden välttämiseen. 
• Muutoksen on oltava oikeudenmukainen ja reilu kohderyhmille. 
• Edelläkävijöiden esimerkit päästöttömissä työmaissa kiinnostavat muita kaupunkeja, ulkomaita myöten. 

Yritysalueilla on usein paljon kattopinta-alaa ja päällystettyä maata, jolloin ilmastonmuutoksen haitat kuten tulvat ja lämpöaallot korostuvat. Turun Blue Industry Parkissa hulevesien ja tulvien hallinta on erityisen tärkeää, mutta luontopohjaiset ratkaisut ilmastonmuutokseen varautumisessa lisäävät myös hiilinieluja, viihtyisyyttä ja luonnonarvoja.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• suunnittelet hiilineutraalia yritysaluetta.
• kaipaat keinoja, joilla estetään ilmastonmuutoksen haittoja ja/tai biodiversiteettikatoa.
• olet kiinnostunut kiertotalouden mukaisista ratkaisuista viheralueiden hoidossa.

Perustietoja

• Sijainti: Blue Industry Park, Turku
• Yritysalueen elinkaari: Kaavoitusvaihe, infrarakennusvaihe
• Toteuttajat: Turun kaupunki ja Turun AMK:n Kiertotalous 2.0 -opiskelijat

Kaupunkisuunnittelussa turvataan kilpailukyky ja varaudutaan muutoksiin

Turun kaupunkistrategiassa keskeisenä tavoitteena on kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja aktiivisuuden lisäksi elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistäminen kestävällä tavalla. Kilpailukyvyn perustana on, että elinkeinoelämä on vireää ja yritykset haluavat toimia kaupungissa. Tarjotessaan yrityksille kilpailukykyisen ja yritysystävällisen toimintaympäristön kaupunki houkuttelee myös kansainvälisiä osaajia ja organisaatioita. Yritysten palveluiden ja innovaatioita tukevien verkostojen vahvistaminen edesauttaa myös kiertotalouden kehittymistä sekä uusien työpaikkojen syntymistä.

Kaupungin toimintaympäristö muuttuu ilmastonmuutoksen, digitalisaation sekä positiivisen rakennemuutoksen vuoksi. Kaupunkikehittämisen onkin pysyttävä muutoksen edellä. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää, että energiatehokkuus ja resurssiviisaus huomioidaan kaikessa suunnittelussa ja toiminnassa. Myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeää, ja sen merkitys korostuu tulevaisuuden muutoksiin sopeutumisessa ja vaikutusten hillinnässä. Kaupunki on sitoutunut vähentämään rehevöittävien ravinnevalumien kuormitusta ja laivaliikenteen ja veneilyn päästöjä sekä parantamaan öljyntorjuntavalmiutta.

Hiilineutraali ja resurssiviisas Turku kehittää yritysten toimintaympäristöä

Turku tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä ja resurssiviisautta vuoteen 2040 mennessä. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen riippuu myös yrityksistä, sillä arvion mukaan Turussa kaupunki voi omien toimintatapojensa muutoksella saavuttaa noin puolet tarvittavista päästövähennyksistä, ja loput ovat yritysten ja asukkaiden kontolla.

Kaupunki voi yritysalueiden suunnitteluvaiheessa luoda yrityksille suotuisan toimintaympäristön, jossa on edellytykset hiilineutraaliin ja resurssiviisaaseen toimintaan. Kaupunki pyrkii kehittämään toimivaa kaupunkirakennetta sekä kestäviä ja sujuvia liikenneratkaisuja logistiikan ja henkilöstöliikenteen tarpeisiin huomioiden yritysalueen sisäiset ratkaisut ja alueen kytkeytymisen ympäröivään kaupunkiin liikenteen, energian ja palveluiden osalta.

Energian käyttö ja tuotanto lämmitystä, viilennystä ja sähköä varten aiheuttaa noin puolet Turun päästöistä (vuonna 2020). Energiajärjestelmän uudistamisen ansiosta yrityksillä on mahdollisuus käyttää fossiilivapaata, uusiutuviin lähteisiin perustuvaa kaukolämpöä. Sujuvat aurinkoenergian lupaprosessit ja älykkäiden energiaratkaisujen jatkuva kehittäminen edistävät hiilineutraalia energiatuotantoa ja kiertotaloutta.

Hiilinielujen turvaaminen alkaa jo yritysalueen suunnittelupöydältä

Uuden yritysalueen perustamisvaiheessa tapahtuvat muutokset kuten puuston kaataminen, kallioiden louhinta ja maansiirtotyöt vaikuttavat alueen ravinnekiertoon, hiilitaseeseen ja vesitalouteen. Kaavoitusvaiheen luontoselvityksissä tunnistetaan säästettävät arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt, mutta valtaosa alueen hiilinieluista ja -varastoista raivataan rakentamisen alta pois. Yritysalueen hiilitaseen kannalta tästä seuraa negatiivinen lähtötilanne.

Kaavoitusvaihe onkin avainasemassa, kun rakennetaan hiilineutraalia ja resurssiviisasta yritysaluetta. Luontopohjaisia ratkaisuja, puustoa ja viheralueita käytetään mm. hulevesien hallintaan ja lämpösaarekkeiden vähentämiseen. Kiertotalouden periaatteilla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä viheralueiden hoidossa. Tietyt luontopohjaiset ratkaisut eivät vaadi maa-alueiden jättämistä rakentamisen ulkopuolelle, vaan ratkaisuja voidaan toteuttaa niin, että alueen tehokkuus ja osa luonnonarvoista säilyvät. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja viihtyisyys nostavat myös alueen arvoa käyttäjien ja vierailijoiden silmissä.

Tärkeimmät opit

• Hiilinielujen turvaaminen on tärkeää jo yritysalueen suunnitteluvaiheessa.
• Siniviherkerroin on kaavoittajalle soveltuva työkalu luontopohjaisten ratkaisujen suunnitteluun.
• Myös tiiviin rakentamisen alueilla voidaan luontopohjaisilla ratkaisuilla ja viheralueiden hoidolla turvata luonnon monimuotoisuutta.