Paineet muovien kierrättämiseksi ovat kasvaneet. Tämän konseptin tarkoitus on käynnistää muovinkierrätys yritysalueella, ja luoda yritysten välille yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tehdyn käytännön kokeilun avulla havainnollistettiin kierrätyksen toimivuutta, saatiin tietoa muovien määristä ja kerättiin yrityskäyttäjien palautetta Vuosaaren satamassa.

Tämä ratkaisu sopii…

• kaupungille, joka haluaa saada yritykset mukaan ilmastotalkoisiin.
• yritykselle, joka haluaa aloittaa tai kehittää yrityksen tuottamien jätteiden kierrättämistä.
• yritykselle, joka etsii uusia liiketoimintamahdollisuuksia kierrätyksen saralla.

Perustietoja

• Sijainti: Vuosaaren satama, Helsinki.
• Elinkaari: aktiivinen vaihe.
• Toteuttajat: Satu Pasanen/Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Juha Hakala/Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Saara Pellikka/Helsingin kaupunki
• Aikajänne: 3 kk – 1 vuosi.
• Konseptikehityksen aikana toteutettiin yritysten muovijätteiden yhteiskeräyskokeilu, ns. muovipilotti. Keräyksen kohteena oli yritysten pakkaus- ja logistiikkamuovit Vuosaaren satamassa. Pilotointi toteutettiin 16.11. – 31.12.2020 yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n kanssa.
• Kierrätysratkaisuita verrattiin nykytilaan taloudellisuuden ja CO2-päästöjen kautta.
• Konsepti painottaa muovien uusiokäyttöä.

Vuosaaren sataman ensimmäinen muovinkierrätyskonsepti

Kansalliset ja kansainväliset tavoitteet, kuten Suomen muovitiekartta ja EU:n muovistrategia, kirittävät muovinkierrättämistä. Konseptia lähdettiin rakentamaan Vuosaaren sataman yritysten kiinnostuksesta kierrättämiseen – eli ruohonjuuritasolta ylöspäin. Konseptin tarkoitus on ensisijaisesti käynnistää muovinkierrätys yritysalueella, ja toissijaisesti edistää kilpailevien yritysten välistä yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Konseptointityön aikana tehtiin pilotti, johon osallistui julkisia toimijoita, yrityksiä ja tutkimuslaitos. Tällaiset käytännön kokeilut edesauttavat tieteellisesti pätevän ja käytännönläheisen tiedon saamista, innostavat yrityksiä kokeilemaan uusia toimintatapoja sekä lisäävät dialogia kaupunkien ja sen alueen yritysten välillä.

Pilotoinnista faktaa konseptointiin

Konseptikehityksen aikana toteutettiin yritysten muovijätteiden yhteiskeräyskokeilu, ns. muovipilotti. Keräyksen kohteena oli yritysten pakkaus- ja logistiikkamuovit Vuosaaren satamassa. Pilotointi toteutettiin 16.11.–31.12.2020 yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n kanssa. Pilottiin osallistui seitsemän logistiikka-alan yritystä. Muovimateriaali kerättiin älyvaa’alla varustettuun jätepuristimeen, joka saatiin pilotin ajaksi testikäyttöön Europress Group Oy:ltä. 

Pilotin aikana kertyi erilaisia muoveja yhteensä 812 kg, pääosin polyeteeni (PE-LD) ja polypropeenia (PP), jotka toimitettiin uusiokäyttöön. Keräyskokeilun kannalta muovien puhtaus oli riittävä. Osallistujat vastasivat pilotin jälkeen kyselyyn, jossa kerättiin palautetta ja käyttäjäkokemuksia konseptikehitystä varten. Muovipilottiin ja yhteiskeräykseen osallistuminen koettiin pääasiallisesti helppona ja toimivana. Yritysten välinen yhteistyö nähtiin mahdollisena erityisesti jätehuollon ja muiden ympäristöpalveluiden osalta. 

Ratkaisumalleilla vertailutietoa talous- ja ympäristönäkökulmista

Taloudellista näkökulmaa havainnollistettiin ja arvioitiin Vuosaaren sataman sijainnin ja satamassa tehdyn pilotin avulla. Tälle yritysalueelle luotiin jätehuoltoa tai kierrätystä varten eri ratkaisumalleja, joista esitellään nykytilan lisäksi kaksi vaihtoehtoista ratkaisumallia, A ja B.

Nykytilanteessa (REF) eli referenssissä muovijakeita ei kierrätetä vaan kaikki kerätty jätemuovi ohjataan energiahyötykäyttöön (polttoon). 

Ratkaisumallissa A ei ole syntypaikkalajittelua vaan kaikki muovijäte kerätään yhteen ja toimitetaan sellaisenaan kierrätysyritykselle.

Ratkaisumallissa B muovia syntypaikkalajitellaan eli kerätään ainoastaan PE-LD- ja PP-muovijakeet yhteiskeräyksenä

Tulosten mukaan nykytilanne (REF) on edullisin, jos muovijätettä syntyy vain 6,5 tonnia vuodessa, mutta tämä vaihtoehto muuttuu kalleimmaksi jätteen määrän lisääntyessä. Kierrätystä tukevat ratkaisumallit A ja B tulevat kannattavaksi, kun alueen jätemäärä 1,5–2-kertaistuu. Hiilidioksidipäästöt ovat ratkaisumalleissa A ja B huomattavasti pienemmät kuin nykytilanteessa (REF). Ratkaisumalleissa A ja B muovijätteen määrän lisääntyminen aiheuttaa päästöjen kasvua selkeästi vähemmän kuin referenssinä toimivassa nykytilanteessa.

Konseptista käytäntöön

Konsepti perustuu ratkaisumalliin B, jossa sataman yritysten yhteiskerätyt PE-LD- ja PP-jakeet toimitetaan mekaaniseen kierrätykseen. Kyseisille jakeille on jo olemassa teollinen kierrätysmahdollisuus. Kehittyessään konsepti tähtää ratkaisumalliin A, jossa muovijätettä voidaan monipuolisemmin ottaa vastaan ja sitä voidaan ohjata sekä uusiokäyttöön että hyötykäyttöön petrokemianteollisuuteen. Ratkaisumalli A:n käyttöönotto edellyttää yhteistyötä sopivan kierrätys- tai lajitteluyrityksen kanssa, joka sijaitsee lähialueella. Kummassakin ratkaisumallissa satamassa syntyvää muovijätevirtaa täydennetään lähialueelta tulevalla virralla, mikä lisää ratkaisujen paikallista vaikuttavuutta. Konseptissa tähdätään siihen, että alueella syntyneet muovijätteet palautuvat muokattuina takaisin alueella käytettäviin tuotteisiin (esim. pakkauskalvot tai säkit) tai ne voitaisiin hyödyntää osana alueella olevien koneiden käyttämiä tuotteita kuten polttoaineita.

Pilotin palautekyselyssä kaikki vastaajat katsoivat, että muovien yhteiskeräys voisi jäädä pysyväksi osaksi sataman toimintaa. Muovin yhteiskeräyksen toimintamallia on helppo mukauttaa ja monistaa sopivaksi erityyppisille yritysalueille. Kansallisessa mittakaavassa tämäntyyppinen yritysalueen tai -alueiden toiminta tarjoaa mahdollisuuden huomattaviin päästövähennyksiin.

Tärkeimmät opit

• Muovinkierrätys kiinnostaa yrityksiä, ja ne haluavat toimia entistä ympäristövastuullisemmin.
• Pilotoinnin avulla saadaan tieteellisesti pätevää, käytännönläheistä tietoa kohdealueen jätemääristä ja yritysten kierrätystarpeista sekä -käytännöistä.
• Kilpailevat yritykset voivat tehdä yhteistyötä ja saada samalla ympäristö- ja taloudellisia etuja.
• Kaupungit saavat alueensa yritykset mukaan ilmastotavoitteisiin käynnistämällä päästövähennyksiin ja resurssiviisauteen tähtääviä uusia kokeiluja, joista yritykset hyötyvät lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.

Ratkaisumallissa etsittiin keinoja työkoneiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi rahtisatamatoiminnassa käyttäen esimerkkinä Helsingin Vuosaaren satamaa. Keskeisiä teemoja olivat työkoneiden vähähiiliset käyttövoimat, eri toimijoiden vaikutusmahdollisuudet sekä tiekartta työkonetoiminnan päästövähennyksille.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet kiinnostunut työkoneiden hiilidioksidipäästöjen vähennyskeinoista ja -mahdollisuuksista erityisesti rahtisatamien kontekstissa.
• kehität satamatyökoneiden tai satamien vähähiilisyyttä.
• haluat edistää yrityksen tai yritysalueen työkonetoimintaa vähähiilisemmäksi.

Perustietoja

• Sijainti: Itä-Helsinki, Vuosaaren satama
• Aikajänne: 2019–2021
• Toteuttajat: Konseptin toteuttamisesta vastasi Saara Pellikka Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista tiiviissä yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Helsingin Satama Oy:n ja seuraavien avainyritysten kanssa: Finnsteve Oy Ab, Steveco Oy, Multi-Link Terminals Ltd Oy, Oy M. Rauanheimo Ab / Oy Adolf Lahti Yxpila Ab, Container-Depot Ltd Oy / Arctic Container Oy, SA-TU Logistics Oy, Nurminen Logistics Oyj, Alfons Håkans, Konecranes Finland, Kalmar / Cargotec, Royal Terberg Group ja Göteborgin satama (referenssikohde).

Yrityshaastattelut nostivat esille tahtotilaa ja kehityskohteita

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut haastatteli Vuosaaren sataman yrityksiä vuodenvaihteessa 2019–2020 kartoittaakseen alueen kehitystarpeita työkoneiden päästövähennyksille. Keskeisenä tuloksena oli, että yritykset haluavat vähentää kalustopäästöjä, mutta uusilta ratkaisuilta edellytetään kustannustehokkuutta ja hyvää operoitavuutta satamaympäristössä. Mahdollisina keinoina tunnistettiin etenkin biopolttoaineet ja työkoneiden sähköistyminen. Haastattelujen pohjalta laadittiin yhteenveto, jossa ehdotettiin mm. seuraavia kehitystoimenpiteitä:

1. Kasvatetaan yritysten ymmärrystä satamatoimintaan soveltuvista uusista käyttövoimista ja päästövähennysratkaisuista (ml. päästö- ja kustannustehokkuus).
2. Kartoitetaan, millaisilla ohjauskeinoilla Helsingin Satama Oy voisi kannustaa alueella toimivia yrityksiä uusien käyttövoimien käyttöön, ja selvitetään infrastruktuurin kapasiteetti sekä muutostarpeet laajan mittakaavan käyttövoimamuutokselle.

Raportti valaisee, miten työkoneiden päästötavoitteet saavutetaan

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n laatimassa selvitystyössä (Selvitys ja tiekartta Vuosaaren sataman työkoneliikenteen päästövähennyksille) haarukoitiin toimia sataman työkoneiden CO₂-päästöjen vähentämiseksi 60 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Työn perusteella vähennystoimet tulisi keskittää lukkeihin ja terminaalitraktoreihin, sillä nämä konetyypit kattoivat arviolta yli kolme neljäsosaa alueen työkonepäästöistä.

Päästötavoitteisiin ei näyttäisi olevan mahdollista yltää joko ilman lukkien jonkinasteista sähköistymistä tai uusiutuvan moottoripolttoöljyn käyttöä. Sähköistäminen osoittautui kustannustehokkaaksi ratkaisuksi paljon energiaa kuluttavissa ja korkean käyttöasteen työkoneissa, kuten lukeissa. Satama-alueen sähköverkko näyttäisi riittävän akkusähköisten lukkien ja terminaalitraktorien operoinnille. Sataman 33 lukin yhtäaikaiseen operointiin tarvittaisiin karkeasti 9 kpl 600 kW tehoista pikalatausasemaa, mikä tarkoittaisi n. 3–5 miljoonan euron investointia.

Helsingin Satama Oy:n kannustinkeinoiksi tunnistettiin mm. uusiutuvan polttoaineen aiheuttaman lisäkustannuksen kompensointi, sähkötyökoneiden käyttöasteeseen perustuvan alennuksen tarjoaminen sekä sähkötyökoneiden ja latausinfran vuokraaminen operaattoreille testikäyttöön. Keskeisenä tuotoksena esitettiin tiekartta päästövähennyksille vuosille 2021–2035.

Työkoneiden hiilitiekartan keskiössä on uusien teknologioiden pilotointi

Vuosaaren sataman työkonelogistiikan hiilitiekartta luo polkua kohti markkinaehtoista vähähiilisten ratkaisujen käyttöä satamassa. Keskeisenä toimena ehdotetaan pilotointihankkeen käynnistämistä, jolla mm. madalletaan satamaoperaattoreiden kynnystä siirtyä täyssähköisiin työkoneisiin sekä ottaa käyttöön uusiutuvaa moottoripolttoöljyä, ja sitä kautta oppia uusien teknologioiden käyttöä ja operointia. Hankkeen aikana pilotoitaisiin operaattoreiden toimesta muutamia kappaleita keskeisimpiä akkusähköisiä työkoneita, kuten lukit ja terminaalitraktorit sekä demonstroitaisiin uusiutuvan moottoripolttoöljyn käyttöä eri ikäluokan työkoneissa. Polku vähähiilisyyteen tapahtuisi kolmessa vaiheessa:

1. Pilotoinnin esisuunnitteluvaihe vuosina 2021–2022
2. Uusien teknologioiden pilotointi vuosina 2022–2027
3. Vaiheittainen siirtymä kohti markkinaehtoista toimintaa 2027–2035

Tiekartan on laatinut Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy osana Vuosaaren sataman työkoneliikenteen päästövähennyksille tehtyä selvitys- ja tiekarttatyötä.

Työkonekannan päästölaskenta haltuun laskentamallin ja koulutusvideon avulla

Excel-pohjaisen laskentamallin avulla voi laskea työkoneiden hiilidioksidipäästöt ja kokonaiskäyttökustannukset sekä vertailla päästövähennysten kustannustehokkuutta eri käyttövoimavaihtoehdoilla (€/tCO₂). Malli huomioi niin työkoneiden suorat laskennalliset päästöt (TTW, tank-to-wheel) kuin elinkaaripäästöt (WTW, well-to-wheel). Malli soveltuu etenkin satamatyökoneita omistaville ahtausyrityksille, mutta sitä voi soveltaa myös muun tyyppiseen työkonekalustoon edellyttäen lähtötietojen lisäämistä. Mallissa on kaksi osaa:

• Geneerinen malli, joka laskee yksittäisen vuoden päästöt ja kustannukset
• Skenaariomalli, joka sisältää geneerisen mallin ja laskee lisäksi päästöille aikasarjan vuosille 2019–2035

Laskentamallin ja perehdytysvideon on tehnyt Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy osana Vuosaaren sataman työkoneliikenteen päästövähennyksille tehtyä selvitys- ja tiekarttatyötä.

Koulutusvideo työkoneiden päästö- ja kustannuslaskentamallin käytöstä:

Tärkeimmät opit

• Satamaympäristö asettaa työkoneiden päästövähennyksille niin omia erityisvaatimuksia kuin mahdollisuuksia.

• Sopivimmat päästövähennysratkaisut löydetään optimoimalla ne muun muassa koneen käyttötarpeen, käytännön toimivuuden kuin päästö- ja kustannustehokkuuden näkökulmasta.

• Pilotointi mahdollistaisi toimivimpien teknologioiden, operointitapojen ja palvelumallien löytämisen satamaympäristöä ajatellen, ja loisi siten polkua kohti uusien vähähiilisten ratkaisujen markkinaehtoista käyttöönottoa.

Työssä kehitettiin toimintamallia, jossa Turun telakan alueella rakentuvan risteilijän materiaali-, resurssi- ja tietovirrat kohtaavat optimaalisesti Blue Industry Parkin alueella. Toimintamallin avulla voidaan saavuttaa resurssiviisaus ja hiilineutraalius koko toimitusketjussa

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit Turun telakan toimitusketjussa.
• toimit valmistavan teollisuuden toimitusketjussa.
• haluat tehostaa oman toimitusketjun toimintaa.

Perustietoja

• Verkoston toimijoidet sijainti: Suomi, Pohjois-Eurooppa, Turun telakan verkosto.
• Verkoston elinkaari: käynnissä, Turussa on rakennettu laivoja 1737 lähtien.
• Toteuttajat: Turku Science Park Oy ja Blue Industry Park Oy.
• Aikajänne: jatkuvaa toimintaa.
• Toimittajaverkostossa 400 yritystä.
• Meriteollisuusverkostossa Lounais-Suomessa 8 000 työntekijää ja toimihenkilöä.
• Meriteollisuusverkoston liikevaihto 2,3 mrd. € (2019).

Tavoitteena tehostaa meriteollisuusverkoston toimintaa

Konseptissa tunnistettiin, miten meriteollisuusverkoston toimintaa voitaisiin tehostaa ja luotiin toimintamalli näiden parannusten laatimiseen ja käyttöönottoon. Tavoitteena oli optimoida Blue Industry Parkin (BIP) ja Turun telakan alueella kohtaavien materiaali-, resurssi- ja tietovirtojen kohtaaminen. Työn aikana kartoitettiin, millaisia toimintatapoja meriteollisuusverkoston yritysten kannattaa käyttää, jotta verkoston toiminta olisi mahdollisimman resurssiviisasta ja hiilineutraalia. Lopuksi määriteltiin, millainen ohjaamisjärjestelmä tukee resurssiviisasta ja hiilineutraalia toimintaa.

Logistiikkakeskus tukee parhaiten resurssiviisasta ja hiilineutraalia toimintaa

Konseptissa määriteltiin mitä toimintoja kannattaa sijoittaa BIP-alueelle, jotta meriteollisuusverkoston toiminta olisi mahdollisimman tehokasta ja tukisi resurssiviisasta toimintaa. Painotettuina kärkeen toiminnallisuuksista nousivat tuotantotilat sekä logistiikkakeskus.

Tuotantotilojen tarve vaihtele eri toimijoiden välillä pienestä pajasta aina isompaan tuotantotilaan. Rakennettavien tilojen tulee olla myös muuntojoustavia, jotta ne vastaavat vaihtelevaan kysyntään mahdollisimman hyvin. Esikoonti ja modulointi vähentäisivat myös logistiikan kuormaa liikennemäärien ja pakkausmateriaalin osalta. Liikennemäärät vähenevät, kun kuljetetaan isompia kokonaisuuksia kerralla ja erilliset osa-/komponenttitoimitukset vähenevät alueen sisällä.

Kierrätys vähentää materiaalihukkaa

Pakkausmateriaalien osalta kuljetuspakkausten kierrätys ja standardisointi alueen sisällä toisivat selkeitä etuja. Jos materiaalien paketoinnissa käytettäisiin standardisoituja menetelmiä, jotka olisivat kierrätettävissä, logistiikan operointi selkeytyisi ja pakkausmateriaalikuorma vähenisi alueella.

Keskitetyn kierrätyskeskuksen rakentaminen BIP:n sisälle palvelisi alueen yrityksiä ja osaltaan varmistaisi hukkamateriaalien kierrätyksen. Kierrätyskeskus toimisi BIP:n ja telakan välisellä alueella, jolloin se palvelisi tehokkaimmin kaikkia osapuolia.

Toiminnallisuuksien sijoittelun osalta tulee ottaa huomioon myös liikenne telakan suuntaan. Logistiikkakeskuksen sijainnin tulisi olla joko tuotantotilojen yhteydessä tai niiden välittömässä läheisyydessä, jotta vältytään ylimääräiseltä kuljetukselta.

Tieto luo luottamusta

Yhteistoiminnan ja resurssiviisauden edistämiseksi tarvitaan mitattua tietoa. Konseptiin liittyen määriteltiin viisi tärkeitä mittaria:

1. Saapuvan materiaalin toimitusvarmuus
   • DIFOT ( Delivered In Full and On Time)
2. Kohdekohtaisen materiaalipaketin toimitusvarmuus
   • DIFOT ( Delivered In Full and On Time)
3. Kohdekohtaisen suunnitelman etenemä
   • Karkeasuunnittelun ajoitus ja tarkkuus
   • Hienosuunnittelun ajoitus ja tarkkuus
   • Suunnitelman sisällön toteutus
4. Poikkeamaseuranta
   • Työpakettikohtainen seuranta
   • Toimitusrivikohtainen seuranta
5. Kuljetusmäärien seuranta
   • Syöttölogistiikan seuranta
   • Paluulogistiikan seuranta à materiaalihukan seuranta, ylimäärä/jäte
   • 3R toimintamalli (Reduce, Reuse, Recycle)

Tärkeimmät opit

• Materiaaliviisaus: keskitetyllä materiaalihallinnolla voidaan vähentää materiaalihukkaa.
• Resurssiviisaus: minimoidaan ylimääräisen materiaalin tarve tarkemmalla suunnittelulla.
• Informaatioviisaus: digitaalisen alustan tuottama informaatiovirta mahdollistaa toimitusketjun johtamisen ja kehittämisen.

Hiilineutraalin ja resurssiviisaan yritysalueen toteutumisessa tulee huomioida alueen suunnittelun lisäksi sen rakentaminen ja jokapäiväinen toiminta. Blue Industry Park on Turun telakan viereen vähitellen rakentuva alue, johon syntyy valmistavan teollisuuden ja palvelutoimijoiden toimiva ekosysteemi. Tarvitaankin jokaisen alueella toimivan yrityksen osaamista ja tahtoa, jotta resurssiviisaus ja hiilineutraalius toteutuvat.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit Turun telakan toimitusketjussa.
• toimit valmistavan teollisuuden toimitusketjussa.
• haluat tehostaa oman toimitusketjun toimintaa.
• suunnittelet hiilineutraalia ja resurssiviisasta teollisuusaluetta.
• toimit urakoitsijana tai rakennuttajana hiilineutraaliksi ja resurssiviisaaksi tähtäävällä yritysalueella.
• olet julkinen toimija, esim. kaavoittaja, ja haluat tietää miten hiilineutraalius ja resurssiviisaus toteutetaan.

Perustietoja

• Sijainti: Pernon kaupunginosa, Turku. Turun telakan vieressä.
• Yritysalueen elinkaari: suunnitteluvaihe
• Toteuttaja: Blue Industry Park Oy.
• Aikajänne: 2021 alkaen 5–10 vuotta.
• Meriteollisuusverkostossa Lounais-Suomessa 11 000 työntekijää ja toimihenkilöä
• Turun telakan tilauskirjan arvo Q1/2021 6,5 mrd. €, risteilijätoimituksia 2026 saakka.

Kohti kestävää tulevaisuutta

Blue Industry Park on muutosta johtavien yritysten ja tutkimusorganisaatioiden tiivis ja monimuotoinen yhteisö, jossa kasvumahdollisuuksilla ei ole rajoja. Alueen tarjoamat skaalautuvat tilat ja yhteiset resurssit vähentävät epäolennaisia investointeja ja mahdollistavat oman yritystoiminnan kehittämisen vastuullisesti ja liiketaloudellisesti kestävällä tavalla. Yhteisössä vastataan tuotannon modulaarisuuden ja kiertotalouden megatrendeihin laajemmin kuin missään aiemmin.

Uudet teknologiat ja yhteistyö ovat onnistumisen edellytykset

Konseptioppaassa ei anneta valmiita ratkaisuja tulevaisuutta varten, vaan rohkaistaan ja kannustetaan kaikkia osapuolia tuomaan oma osaamisensa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Onnistumisen kannalta on tärkeää, että jokaisessa vaiheessa ja ratkaisussa hyödynnetään parasta ja kestävintä saatavilla olevaa tekniikkaa ja toimintamalleja.

Oppaassa on käyty läpi suunnittelun ja maarakentamisen sekä rakennusten ja toiminnan ratkaisumalleja. Näiden lisäksi tarkastellaan liikkumisen teemaa.

Blue Industry Parkiin muodostuvan ekosysteemikokonaisuuteen liittyvät myös palveluyritykset kuten työterveyshuolto, lounasravintolat sekä vierailukeskus. Energiaratkaisujen osalta uusiutuvat energiamuodot ovat luonnollisesti etusijalla, ja hiilineutraalius saavutetaan yhdistämällä useita eri ratkaisuja toimivaksi kokonaisuudeksi.

Tutkimusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa

Alueella toimiville yrityksille on arvokasta, että Turussa on neljä korkeakoulua, joilla on meriteollisuuteen ja merilogistiikkaan liittyvää tutkimusta. Blue Industry Park mahdollistaa hedelmällisen yhteistyön tutkimusprojekteissa sekä osaavan työvoiman saannin tulevaisuudessakin.

Alueen suunnittelun ja rakentamisen kannalta Turun korkeakouluissa on laaja-alaisesti useita osaamisaloja kuten energiatekniikka, rakennustekniikka, kiertotalous, unohtamatta kauppatieteitä ja tuotantotaloutta.

Tärkeimmät opit

• Sijainti suhteessa olemassa oleviin liikenneyhteyksiin ja pääasiakkaisiin on oleellisen tärkeä kuljetusten päästöjen minimoimiseksi.
• Alueen rakentamisen yhteydessä optimoidaan maamassojen käyttö seudullisesti ja rakentuvalla alueella, jotta vältetään turhia kuljetuksia ja kustannuksia.
• Uusiutuvan energian tuotto ja siirto sekä varastointiratkaisujen huomiointi jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää.
• Tilojen muuntojoustavuus ja modulaarisuus nostavat tilojen käyttöastetta ja kustannustehokkuutta.
• Työkoneiden ja laitteiden yhteiskäyttöratkaisut helpottavat uusien ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöönottoa ja vähentävät tarvittavien laitteiden määrää alueella.
• Toimivan yhteistyön ja synergiaa hyödyntävän alueen syntyminen vaatii veturiyhtiön, jolla on selkeä rooli.