Espoon Lukutorin infratyömaan päästövähennystoimien onnistumista arvioitiin hiilijalanjälkilaskennan avulla. Tehdyillä toimenpiteillä havaittiin saavutetun todella merkittäviä päästövähennyksiä: Lukutorin päästöt olivat noin neljäsosan tavanomaisesti toteutetun työmaan päästöistä. Työn avulla voidaan asettaa tavoitteita työmaan hiilijalanjäljen tehokkaalle vähentämiselle ja määrittää tarvittavat toimenpiteet. Se mahdollistaa myös päästöjen kokonaisvaltaisen tarkastelun ja auttaa tunnistamaan päästöjen kannalta merkittävimmät prosessit.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet töissä kunnan hankinta- tai rakennustoimessa.
• olet rakennusurakoitsija tai rakennusalan yrityksen edustaja ja etsit uusia, vähäpäästöisiä ratkaisuja.

Perustietoja

Toteuttaja: VTT
Urakoitsija: VRJ Rakennus Oy
Pilotti: Lukutori, Espoo
Aikataulu: 6–11/2020

Päästölaskennalla tietoa alueen hiilijalanjäljestä

Hiilijalanjäljellä (carbon footprint) kuvataan tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa. Se kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Kun nettokasvihuonekaasupäästöjä vähennetään, toiminnan hiilijalanjälki pienenee. Hiilineutraali yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä eli sen nettohiilijalanjälki on nolla. Jotta tietty toiminta voidaan todeta hiilineutraaliksi, on tarkasteltava sen koko elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä.

Päästölaskenta voidaan tehdä tuotanto- tai kulutusperusteisesti. Tuotantoperusteisella laskennalla tarkoitetaan tietyllä alueella tapahtuvien päästöjen huomioimista (tätä tapaa käytetään tyypillisesti esim. valtioiden päästölaskennassa). Kulutusperusteisessa laskennassa taas huomioidaan esimerkiksi tietyn yhteisön tai alueen tuottamien ja kuluttamien tuotteiden tai palveluiden valmistamisesta, kuljetuksesta ja hävityksestä aiheutuvat päästöt tietyn ajanjakson kuluessa. Yritysalueen päästöjen laskennassa kulutusperäinen laskentatapa on mielekkäämpi ja myös yleisesti käytetty. Myös tässä työssä toteutettiin käyttäen kulutusperäistä laskentatapaa.

Kohti päästötöntä työmaata hiilijalanjäljen laskennalla

Hiilineutraali työmaa -konsepti jakautuu viiteen vaiheeseen, joita ovat 1) tavoitteiden asetus, 2) nykyisten päästöjen laskenta, 3) päästövähennysmahdollisuuksien tunnistaminen, 4) päästövähennyssuunnitelman laatiminen sekä 5) vähennystoimien toteutus ja verifiointi.

Nykyisten päästöjen laskenta luo pohjan vaiheille 3 ja 4, joita voidaan pitää konseptin ytimenä: päästövähennysmahdollisuuksien tunnistaminen, toimenpiteiden toteuttaminen sekä seurantasuunnitelman laatiminen.

Vaiheessa 2 sovellettiin Greenhouse Gas Protocol -laskentaohjeistusta¹, joka on yksi tunnetuimmista ja yleisemmin käytetyistä laskentamenetelmistä. Laskennassa päästöt jaettiin kolmeen ”tasoon” (scope):

• Taso 1: Suorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena paikan päällä eli fyysisesti toimipisteissä.
• Taso 2: Ostoenergian päästöt: epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, syntyvät yrityksen käyttämän sähkön tuottamisesta, lämmityksestä ja viilennyksestä (jos sähkö tuotetaan muualla ja ostetaan yrityksen käyttöön).
• Taso 3: Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, syntyvät yrityksen toiminnoista. Epäsuorat päästöt ovat niin sanottuja ”ylävirran päästöjä” eli yrityksen tuotantoprosesseissaan tarvitsemien tuotteiden valmistuksessa syntyvät, ja/tai tuotteiden käytöstä ja loppusijoituksesta aiheutuvat päästöt.

Konseptin vaikutus yritysalueen hiilineutraalisuuteen ja resurssiviisauteen

Pilotointikohteessa päästövähennyslaskenta toteutettiin käyttäen edellä kuvattua hiilijalanjälkilaskentaa. Laskennassa huomioitiin seuraavat asiat:

• Työkoneiden polttoaineiden kulutus ja polttoaineiden valmistus
• Kuljetusten päästöt, ml. polttoaineiden valmistus
• Sähköntuotanto ja akut huomioitu sähköisten työkoneiden kohdalla
• Muualla työmaalla kulutetun sähköntuotanto.
• Työmaalla käytetyt materiaalit
  • Kuivabetoni
  • Kasvualusta
  • Kivet
  • Murske
  • Noppakivet.

Jotta saatiin käsitys Lukutorilla toteutettujen päästövähennystoimenpiteiden suhteellisesta merkityksestä, vertailtiin laskennassa kahta skenaariota: Lukutorin todellista tilannetta sekä kuviteltua vertailuskenaariota, jossa ei oltu tehty kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtääviä ratkaisuja. Vertailuskenaariossa kaikkien työkoneiden oletettiin käyvän fossiilisella dieselillä (sähköisten työkoneiden kulutus laskettiin vastaavien koneiden tehon ja käyttötuntien perusteella), käytetyn sähkön oletettiin vastaavan keskimääräistä suomalaista verkkosähköä ja kivimateriaalit oletettiin tuotetun Kiinassa.

Tulosten perusteella Lukutorin työmaalta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 90 tonnia CO_2ekv. kun taas vertailuskenaariossa päästöt olivat noin 360 tonnia. Vertailuskenaarion päästöt olivat siis noin nelinkertaiset verrattuna Lukutoriin. Suurimmat päästösäästöt Lukutorin tapauksessa aiheutuivat suomalaisten kivien käytöstä kiinalaisten sijaan. Toinen merkittävä päästövähennyslähde oli fossiilisilla polttoaineilla käyvien työkoneiden korvaaminen sähköisillä.

Koska Lukutorin työmaa oli suhteellisen pieni ja kestoltaan lyhyt (noin puoli vuotta), pilotissa ei toteutettu erikseen konseptin vaiheita 4 ja 5. Näissä vaiheissa arvioitaisiin mahdollisuuksia lisäpäästövähennyksiin, laadittaisiin suunnitelma ja seuranta niiden toteuttamiseksi sekä tehtäisiin loppuarvio tavoitteiden toteutumisesta. Konseptin toteutus antaa paitsi keinoja vähentää käynnissä olevan työmaan päästöjä, se tuottaa oppeja seuraavien työmaiden vähähiiliseen toteuttamiseen.

Tärkeimmät opit

• Päästöjä on tärkeää tarkastella kokonaisvaltaisesti.
• Päästövähennystavoitteiden ja -toimien kunnianhimoisuuteen olennaista kiinnittää huomiota.
• Ottamalla huomioon myös materiaalit, voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä.
• Materiaalihankintojen lisäksi työkoneiden sähköistäminen on keskeinen päästövähennystoimenpide.

Paineet muovien kierrättämiseksi ovat kasvaneet. Tämän konseptin tarkoitus on käynnistää muovinkierrätys yritysalueella, ja luoda yritysten välille yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tehdyn käytännön kokeilun avulla havainnollistettiin kierrätyksen toimivuutta, saatiin tietoa muovien määristä ja kerättiin yrityskäyttäjien palautetta Vuosaaren satamassa.

Tämä ratkaisu sopii…

• kaupungille, joka haluaa saada yritykset mukaan ilmastotalkoisiin.
• yritykselle, joka haluaa aloittaa tai kehittää yrityksen tuottamien jätteiden kierrättämistä.
• yritykselle, joka etsii uusia liiketoimintamahdollisuuksia kierrätyksen saralla.

Perustietoja

• Sijainti: Vuosaaren satama, Helsinki.
• Elinkaari: aktiivinen vaihe.
• Toteuttajat: Satu Pasanen/Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Juha Hakala/Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Saara Pellikka/Helsingin kaupunki
• Aikajänne: 3 kk – 1 vuosi.
• Konseptikehityksen aikana toteutettiin yritysten muovijätteiden yhteiskeräyskokeilu, ns. muovipilotti. Keräyksen kohteena oli yritysten pakkaus- ja logistiikkamuovit Vuosaaren satamassa. Pilotointi toteutettiin 16.11. – 31.12.2020 yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n kanssa.
• Kierrätysratkaisuita verrattiin nykytilaan taloudellisuuden ja CO2-päästöjen kautta.
• Konsepti painottaa muovien uusiokäyttöä.

Vuosaaren sataman ensimmäinen muovinkierrätyskonsepti

Kansalliset ja kansainväliset tavoitteet, kuten Suomen muovitiekartta ja EU:n muovistrategia, kirittävät muovinkierrättämistä. Konseptia lähdettiin rakentamaan Vuosaaren sataman yritysten kiinnostuksesta kierrättämiseen – eli ruohonjuuritasolta ylöspäin. Konseptin tarkoitus on ensisijaisesti käynnistää muovinkierrätys yritysalueella, ja toissijaisesti edistää kilpailevien yritysten välistä yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Konseptointityön aikana tehtiin pilotti, johon osallistui julkisia toimijoita, yrityksiä ja tutkimuslaitos. Tällaiset käytännön kokeilut edesauttavat tieteellisesti pätevän ja käytännönläheisen tiedon saamista, innostavat yrityksiä kokeilemaan uusia toimintatapoja sekä lisäävät dialogia kaupunkien ja sen alueen yritysten välillä.

Pilotoinnista faktaa konseptointiin

Konseptikehityksen aikana toteutettiin yritysten muovijätteiden yhteiskeräyskokeilu, ns. muovipilotti. Keräyksen kohteena oli yritysten pakkaus- ja logistiikkamuovit Vuosaaren satamassa. Pilotointi toteutettiin 16.11.–31.12.2020 yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n kanssa. Pilottiin osallistui seitsemän logistiikka-alan yritystä. Muovimateriaali kerättiin älyvaa’alla varustettuun jätepuristimeen, joka saatiin pilotin ajaksi testikäyttöön Europress Group Oy:ltä. 

Pilotin aikana kertyi erilaisia muoveja yhteensä 812 kg, pääosin polyeteeni (PE-LD) ja polypropeenia (PP), jotka toimitettiin uusiokäyttöön. Keräyskokeilun kannalta muovien puhtaus oli riittävä. Osallistujat vastasivat pilotin jälkeen kyselyyn, jossa kerättiin palautetta ja käyttäjäkokemuksia konseptikehitystä varten. Muovipilottiin ja yhteiskeräykseen osallistuminen koettiin pääasiallisesti helppona ja toimivana. Yritysten välinen yhteistyö nähtiin mahdollisena erityisesti jätehuollon ja muiden ympäristöpalveluiden osalta. 

Ratkaisumalleilla vertailutietoa talous- ja ympäristönäkökulmista

Taloudellista näkökulmaa havainnollistettiin ja arvioitiin Vuosaaren sataman sijainnin ja satamassa tehdyn pilotin avulla. Tälle yritysalueelle luotiin jätehuoltoa tai kierrätystä varten eri ratkaisumalleja, joista esitellään nykytilan lisäksi kaksi vaihtoehtoista ratkaisumallia, A ja B.

Nykytilanteessa (REF) eli referenssissä muovijakeita ei kierrätetä vaan kaikki kerätty jätemuovi ohjataan energiahyötykäyttöön (polttoon). 

Ratkaisumallissa A ei ole syntypaikkalajittelua vaan kaikki muovijäte kerätään yhteen ja toimitetaan sellaisenaan kierrätysyritykselle.

Ratkaisumallissa B muovia syntypaikkalajitellaan eli kerätään ainoastaan PE-LD- ja PP-muovijakeet yhteiskeräyksenä

Tulosten mukaan nykytilanne (REF) on edullisin, jos muovijätettä syntyy vain 6,5 tonnia vuodessa, mutta tämä vaihtoehto muuttuu kalleimmaksi jätteen määrän lisääntyessä. Kierrätystä tukevat ratkaisumallit A ja B tulevat kannattavaksi, kun alueen jätemäärä 1,5–2-kertaistuu. Hiilidioksidipäästöt ovat ratkaisumalleissa A ja B huomattavasti pienemmät kuin nykytilanteessa (REF). Ratkaisumalleissa A ja B muovijätteen määrän lisääntyminen aiheuttaa päästöjen kasvua selkeästi vähemmän kuin referenssinä toimivassa nykytilanteessa.

Konseptista käytäntöön

Konsepti perustuu ratkaisumalliin B, jossa sataman yritysten yhteiskerätyt PE-LD- ja PP-jakeet toimitetaan mekaaniseen kierrätykseen. Kyseisille jakeille on jo olemassa teollinen kierrätysmahdollisuus. Kehittyessään konsepti tähtää ratkaisumalliin A, jossa muovijätettä voidaan monipuolisemmin ottaa vastaan ja sitä voidaan ohjata sekä uusiokäyttöön että hyötykäyttöön petrokemianteollisuuteen. Ratkaisumalli A:n käyttöönotto edellyttää yhteistyötä sopivan kierrätys- tai lajitteluyrityksen kanssa, joka sijaitsee lähialueella. Kummassakin ratkaisumallissa satamassa syntyvää muovijätevirtaa täydennetään lähialueelta tulevalla virralla, mikä lisää ratkaisujen paikallista vaikuttavuutta. Konseptissa tähdätään siihen, että alueella syntyneet muovijätteet palautuvat muokattuina takaisin alueella käytettäviin tuotteisiin (esim. pakkauskalvot tai säkit) tai ne voitaisiin hyödyntää osana alueella olevien koneiden käyttämiä tuotteita kuten polttoaineita.

Pilotin palautekyselyssä kaikki vastaajat katsoivat, että muovien yhteiskeräys voisi jäädä pysyväksi osaksi sataman toimintaa. Muovin yhteiskeräyksen toimintamallia on helppo mukauttaa ja monistaa sopivaksi erityyppisille yritysalueille. Kansallisessa mittakaavassa tämäntyyppinen yritysalueen tai -alueiden toiminta tarjoaa mahdollisuuden huomattaviin päästövähennyksiin.

Tärkeimmät opit

• Muovinkierrätys kiinnostaa yrityksiä, ja ne haluavat toimia entistä ympäristövastuullisemmin.
• Pilotoinnin avulla saadaan tieteellisesti pätevää, käytännönläheistä tietoa kohdealueen jätemääristä ja yritysten kierrätystarpeista sekä -käytännöistä.
• Kilpailevat yritykset voivat tehdä yhteistyötä ja saada samalla ympäristö- ja taloudellisia etuja.
• Kaupungit saavat alueensa yritykset mukaan ilmastotavoitteisiin käynnistämällä päästövähennyksiin ja resurssiviisauteen tähtääviä uusia kokeiluja, joista yritykset hyötyvät lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.

Oppaassa esitellään toimenpiteitä, joilla yritysalueet voivat siirtyä hiilineutraaliin liiketoimintaan. Vantaan Porttipuiston ja Hakkilan yritysalueet olivat kohdealueina oppaassa, joka keskittyi hiilineutraaliin sähköön, lämmitykseen ja liikenteeseen. Lisäksi oppaassa kiinnitetään huomiota ulkovalaistuksen parantamiseen ja vähähiilistämiseen yritysalueilla.

Tämä ratkaisu sopii…

• kaupungille, jolla on tavoite olla hiilineutraali, ja etsii tapoja, joilla yritykset osallistuvat tavoitteen saavuttamiseen.
• kaupungille, joka haluaa tietää, miten yritysalueiden hiilineutraalisuus voidaan toteuttaa.

Perustietoja

• Sijainti: Porttipuisto ja Hakkila Itä-Vantaalla
• Elinkaari: suunnitteluvaihe
• Toteuttajat: Vantaan kaupunki, AFRY Oy, SteraLux Oy
• Aikajänne: 2019–2021

Hyötyä hiilineutraalista yritysalueesta

Vantaan Porttipuiston ja Hakkilan yritysalueilla liikekiinteistöt kuuluvat tällä hetkellä kauttaaltaan kaukolämpöverkkoon. Alueiden rakennuskanta on yhteensä reilusti yli puoli miljoonaa neliömetriä, joten energiantuotannon aiheuttama hiilijalanjälki on suuri. Kaikki yritysalueiden kiinteistöt kuuluvat yksityisille omistajille, joten kaupunki ei voi suoraan päättää uusien energiamuotojen käyttöönotosta. Tästä syystä oppaassa käydään läpi erilaisia ohjauskeinoja yritysalueiden hiilineutraalisuuteen siten, että yritykset voisivat saada siirtymästä myös liiketoiminnallista hyötyä. 

Vantaan Energia kehittää vähähiilistä, jopa hiilineutraalia, kaukolämpöverkkoa. Tässä osansa on jätevoimalaitoksen laajennuksella vuonna 2022, mikä mahdollistaa kivihiilestä luopumisen. Toisaalta yhtiö tarjoaa myös UusiolämpöBIO- sekä Uusiolämpö100-vaihtoehtoja. Näillä vaihtoehdoilla yritysalueiden hiilijalanjälkeä voidaan pienentää huomattavasti. 

Kannustetaan uusiin energiavaihtoehtoihin

Vantaan Energian toimenpiteet vähentävät suoraan yrityksien päästöjä, kun kaukolämmön päästökerroin pienenee. Yrityksillä on jo nyt mahdollisuus valita hiilineutraali kaukolämpövaihtoehto lisähintaan. Jatkossa kannustin paranee, sillä lisämaksu poistuu.

Kaupungin keskeinen rooli on toimia yritysten energianeuvonantajana. Kaupungin tulee tiedottaa investoinneista ja rakennushankkeista, mutta myös sujuvoittaa luvanvaraisia toimenpiteitä yritysalueilla. Samalla kaupungin on syytä kannustaa yrityksiä tekemään energiakatselmuksia ja vauhdittaa siten yritys- ja yritysaluekohtaisten energiatehokkuustoimenpiteiden laatimista. Liikennepuolella kaupungin vastuulla on parantaa erityisesti työmatkaliikenteen sujuvuutta. Vähälle huomiolle jäänyt liikennevalojen sujuvoittaminen pienentäisi matka-aikaa ja leikkaisi päästöjä. Kaupungin tulee myös ponnistella, jotta liikennetietoja voitaisiin optimoida yritysalueilla mahdollisimman sujuvan liikenteen saavuttamiseksi. Samalla tulee mahdollistaa uusiutuvien polttoaineiden saatavuus yritysalueilla: kaasu- ja latausinfraa tulee lisätä yritysten saataville.

Tärkeimmät opit

• Jokainen yritysalue on erilainen, mutta ne hyötyvät kaupungin avusta.
• Kaupungin ei kannata yrittää pakottaa yrityksiä hiilineutraaliuteen, vaan asettaa kannustimia.
• Säästöt ovat yrityksille kaikkein keskeisin syy osallistua hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseen.

Syksyllä 2020 julkaistiin vapaaehtoinen Päästötön työmaa green deal -sopimus, jossa tavoitteena on vähentää hankintayksiköiden työmailla syntyviä päästöjä pitkäjänteisesti. Tähän mennessä sopimuksen ovat allekirjoittaneet kuusi suurta julkista hankkijaa. Konseptin oppeja voi soveltaa green dealiin kuulumattakin, mutta yhteistyössä muiden kanssa tulokset ovat vaikuttavampia ja yrityksille ennakoitavampia.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit green dealiin liittyneen organisaation rakennuttajana tai asiantuntijana rakennushankkeissa ja etsit lisätietoja ympäristökriteereistä.
• toimit muun kuin green dealiin liittyneen organisaation asiantuntijana ja haet esimerkkejä tai lisätietoa ympäristökriteereistä.
• toimit urakoitsijana ja pohdit soveltuvia käytäntöjä päästöttömän työmaan toteutukseen.
• päästöttömien työmaiden kaluston seuranta ja todentaminen mietityttää.

Perustietoja

• Toteuttajat: KEINO-kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Turun kaupunki, Senaatti-kiinteistöt, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Uusia julkisen sektorin toimijoita kannustetaan liittymään sopimukseen laajalla rintamalla.
• Aikajänne: 2020–2030

Päästöttömän työmaan green deal aloitti pitkäjänteisen yhteiskehityksen kohti rakennustyömaiden päästövähennyksiä

Ympäristöministeriön ja julkisten hankintaorganisaatioiden välinen sopimus on osaltaan mahdollistamassa Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hankinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävään osuuteen työmailla syntyvistä päästöistä ja tukea hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista. Green deal-sopimus keskittyy työmaakoneiden ja kuljetusten päästöluokkavaatimuksiin sekä vähäpäästöisten käyttövoimien edistämiseen. Sopimuksella vaikutetaan muun muassa vähäpäästöisten työkoneiden osuuden lisäämiseen, uusien toimintamallien ja työkalujen käyttöönottoon niin työmailla kuin hankintaprosesseissa.

Konsepti tukee sopimuksen toteutusta ja auttaa myös muita organisaatioita päästövähennyksissä

Päästöttömän työmaan konsepti on laadittu osana Päästöttömien työmaiden green deal-sopimusta ja HNRY-hanketta. Konsepti tukee green dealin toimeenpanoa, mutta soveltuu myös muiden toimijoiden käyttöön.

Konsepti on yleiskuvaus periaatteista ja toimintatavoista, joilla pyritään vähentämään työmaiden päästöjä. Konsepti tähtää työmaiden hiilidioksidipäästöjen, haitallisten pakokaasupäästöjen sekä melun vähentämiseen. Konsepti ei käsittele esimerkiksi rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä tai rakentamisen elinkaaripäästöjä.

Päästöttömien työmaiden konseptia voidaan käyttää soveltuvin osin esimerkiksi seuraavissa hankintayksiköiden omissa ja kilpailuttamilla työmailla ja urakoissa:

• Omat kunnossapidon työt,
• Omat rakentamisen työt (infra ja talonrakentaminen),
• Kilpailutetut kunnossapidon työt ja urakat.

Tarkemmat rajaukset on määritelty osana organisaatioiden omia strategioita ja esimerkiksi päästöttömän työmaan green dealiin liittyneiden hankintayksiköiden toimeenpanosuunnitelmia.

Päästötön työmaa -konsepti tukee vuonna 2020 solmittua vapaaehtoista päästöttömien työmaiden green deal -sopimusta. Sopimuksen ulkopuoliset hankintayksiköt voivat hyödyntää konseptin työkaluja työmaidensa päästövähennyksiin.

Konseptissa esitetään kolmen tyyppisiä ympäristövaatimuksia:

1. Green deal -sopimuksesta seuraavat konekaluston vähimmäisvaatimukset, 
2. Menetelmät vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämiseen (sähkö, biokaasu, vety), 
3. Muut ympäristövaatimukset, kuten ympäristöjärjestelmät ja urakkakohtainen ympäristösuunnitelma. 

Lisäksi konseptissa on esimerkiksi suosituksia työkoneiden käyttäjien perehdyttämiseen vähäpäästöisiin työtapoihin.

Markkinavuoropuhelulla ja konseptia soveltamalla päästään hyviin tuloksiin

Konsepti ei sisällä suoria suosituksia käyttöönotettaviksi ympäristökriteereiksi ja jokaisen organisaation on sovitettava sen sisältö omiin tavoitteisiin ja markkinaympäristöön soveltuvaksi.

Green deal -sopimuksen sekä päästöttömän työmaan konseptin kehittämiseen saatiin kokemusperäistä tietoa Helsingin ja Espoon kaupunkien vähäpäästöisiltä pilottityömailla. Piloteista kerätyt tiedot ovat auttaneet kehittämään muun muassa hankintakriteereitä, seurantaa, kalustoluetteloa sekä markkinavuoropuhelua. Toimijat, jotka haluavat edistää päästöttömien työmaiden osaamista, voivat soveltaa konseptin ympäristövaatimuksia sekä toimintatapoja mahdollisissa piloteissa sekä urakoissaan.

Päästöttömän työmaan green deal -sopimukseen liittyneet organisaatiot käyvät vuosittain yhteisiä markkinavuoropuheluita, jossa tarkemmat vaatimukset rajauksineen käydään läpi. Liittymällä Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen green deal -sopimukseen hankintayksikkö pääsee osaksi tätä yhteistä kehitystyötä.

Tärkeimmät opit

• Tavoitteet ovat ensimmäinen askel kohti toteutusvaihetta ja vasta alku pitkäjänteiselle kehitystyölle.

• Lopullisten ympäristökriteerien määrittelyyn vaaditaan vuoropuhelua ja yhteistyötä yritysten kanssa. Erilaisia poikkeustapauksia ja joustoja voidaan tarvittaessa tehdä, jotta vaatimukset ovat toteutettavia ja tarkoituksenmukaisia.

• Konseptin oppeja voi soveltaa green dealiin kuulumattakin, mutta yhteistyössä muiden kanssa tulokset ovat vaikuttavampia ja yrityksille ennakoitavampia.

• Kaupungit/kunnat/organisaatiot voivat poimia omiin hankintoihinsa ja työmaaurakoihin parhaiten sopivia käytäntöjä konseptista.
  

Julkaisut

Päästötön työmaa-konsepti versio 1.0
Yhteistä päästötön työmaa -konseptia sekä hankintakriteereitä jatkokehitetään sopimuksen etenevien tavoitteiden mukaisesti.  Liittyneet toimijat myös kouluttavat omia tilaajiaan ja muita keskeisiä kohderyhmiä yhteisen Päästötön työmaa -konseptin ja yhteisten hankintakriteereiden soveltamisessa.

Ratkaisumallissa etsittiin keinoja työkoneiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi rahtisatamatoiminnassa käyttäen esimerkkinä Helsingin Vuosaaren satamaa. Keskeisiä teemoja olivat työkoneiden vähähiiliset käyttövoimat, eri toimijoiden vaikutusmahdollisuudet sekä tiekartta työkonetoiminnan päästövähennyksille.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet kiinnostunut työkoneiden hiilidioksidipäästöjen vähennyskeinoista ja -mahdollisuuksista erityisesti rahtisatamien kontekstissa.
• kehität satamatyökoneiden tai satamien vähähiilisyyttä.
• haluat edistää yrityksen tai yritysalueen työkonetoimintaa vähähiilisemmäksi.

Perustietoja

• Sijainti: Itä-Helsinki, Vuosaaren satama
• Aikajänne: 2019–2021
• Toteuttajat: Konseptin toteuttamisesta vastasi Saara Pellikka Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista tiiviissä yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Helsingin Satama Oy:n ja seuraavien avainyritysten kanssa: Finnsteve Oy Ab, Steveco Oy, Multi-Link Terminals Ltd Oy, Oy M. Rauanheimo Ab / Oy Adolf Lahti Yxpila Ab, Container-Depot Ltd Oy / Arctic Container Oy, SA-TU Logistics Oy, Nurminen Logistics Oyj, Alfons Håkans, Konecranes Finland, Kalmar / Cargotec, Royal Terberg Group ja Göteborgin satama (referenssikohde).

Yrityshaastattelut nostivat esille tahtotilaa ja kehityskohteita

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut haastatteli Vuosaaren sataman yrityksiä vuodenvaihteessa 2019–2020 kartoittaakseen alueen kehitystarpeita työkoneiden päästövähennyksille. Keskeisenä tuloksena oli, että yritykset haluavat vähentää kalustopäästöjä, mutta uusilta ratkaisuilta edellytetään kustannustehokkuutta ja hyvää operoitavuutta satamaympäristössä. Mahdollisina keinoina tunnistettiin etenkin biopolttoaineet ja työkoneiden sähköistyminen. Haastattelujen pohjalta laadittiin yhteenveto, jossa ehdotettiin mm. seuraavia kehitystoimenpiteitä:

1. Kasvatetaan yritysten ymmärrystä satamatoimintaan soveltuvista uusista käyttövoimista ja päästövähennysratkaisuista (ml. päästö- ja kustannustehokkuus).
2. Kartoitetaan, millaisilla ohjauskeinoilla Helsingin Satama Oy voisi kannustaa alueella toimivia yrityksiä uusien käyttövoimien käyttöön, ja selvitetään infrastruktuurin kapasiteetti sekä muutostarpeet laajan mittakaavan käyttövoimamuutokselle.

Raportti valaisee, miten työkoneiden päästötavoitteet saavutetaan

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n laatimassa selvitystyössä (Selvitys ja tiekartta Vuosaaren sataman työkoneliikenteen päästövähennyksille) haarukoitiin toimia sataman työkoneiden CO₂-päästöjen vähentämiseksi 60 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Työn perusteella vähennystoimet tulisi keskittää lukkeihin ja terminaalitraktoreihin, sillä nämä konetyypit kattoivat arviolta yli kolme neljäsosaa alueen työkonepäästöistä.

Päästötavoitteisiin ei näyttäisi olevan mahdollista yltää joko ilman lukkien jonkinasteista sähköistymistä tai uusiutuvan moottoripolttoöljyn käyttöä. Sähköistäminen osoittautui kustannustehokkaaksi ratkaisuksi paljon energiaa kuluttavissa ja korkean käyttöasteen työkoneissa, kuten lukeissa. Satama-alueen sähköverkko näyttäisi riittävän akkusähköisten lukkien ja terminaalitraktorien operoinnille. Sataman 33 lukin yhtäaikaiseen operointiin tarvittaisiin karkeasti 9 kpl 600 kW tehoista pikalatausasemaa, mikä tarkoittaisi n. 3–5 miljoonan euron investointia.

Helsingin Satama Oy:n kannustinkeinoiksi tunnistettiin mm. uusiutuvan polttoaineen aiheuttaman lisäkustannuksen kompensointi, sähkötyökoneiden käyttöasteeseen perustuvan alennuksen tarjoaminen sekä sähkötyökoneiden ja latausinfran vuokraaminen operaattoreille testikäyttöön. Keskeisenä tuotoksena esitettiin tiekartta päästövähennyksille vuosille 2021–2035.

Työkoneiden hiilitiekartan keskiössä on uusien teknologioiden pilotointi

Vuosaaren sataman työkonelogistiikan hiilitiekartta luo polkua kohti markkinaehtoista vähähiilisten ratkaisujen käyttöä satamassa. Keskeisenä toimena ehdotetaan pilotointihankkeen käynnistämistä, jolla mm. madalletaan satamaoperaattoreiden kynnystä siirtyä täyssähköisiin työkoneisiin sekä ottaa käyttöön uusiutuvaa moottoripolttoöljyä, ja sitä kautta oppia uusien teknologioiden käyttöä ja operointia. Hankkeen aikana pilotoitaisiin operaattoreiden toimesta muutamia kappaleita keskeisimpiä akkusähköisiä työkoneita, kuten lukit ja terminaalitraktorit sekä demonstroitaisiin uusiutuvan moottoripolttoöljyn käyttöä eri ikäluokan työkoneissa. Polku vähähiilisyyteen tapahtuisi kolmessa vaiheessa:

1. Pilotoinnin esisuunnitteluvaihe vuosina 2021–2022
2. Uusien teknologioiden pilotointi vuosina 2022–2027
3. Vaiheittainen siirtymä kohti markkinaehtoista toimintaa 2027–2035

Tiekartan on laatinut Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy osana Vuosaaren sataman työkoneliikenteen päästövähennyksille tehtyä selvitys- ja tiekarttatyötä.

Työkonekannan päästölaskenta haltuun laskentamallin ja koulutusvideon avulla

Excel-pohjaisen laskentamallin avulla voi laskea työkoneiden hiilidioksidipäästöt ja kokonaiskäyttökustannukset sekä vertailla päästövähennysten kustannustehokkuutta eri käyttövoimavaihtoehdoilla (€/tCO₂). Malli huomioi niin työkoneiden suorat laskennalliset päästöt (TTW, tank-to-wheel) kuin elinkaaripäästöt (WTW, well-to-wheel). Malli soveltuu etenkin satamatyökoneita omistaville ahtausyrityksille, mutta sitä voi soveltaa myös muun tyyppiseen työkonekalustoon edellyttäen lähtötietojen lisäämistä. Mallissa on kaksi osaa:

• Geneerinen malli, joka laskee yksittäisen vuoden päästöt ja kustannukset
• Skenaariomalli, joka sisältää geneerisen mallin ja laskee lisäksi päästöille aikasarjan vuosille 2019–2035

Laskentamallin ja perehdytysvideon on tehnyt Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy osana Vuosaaren sataman työkoneliikenteen päästövähennyksille tehtyä selvitys- ja tiekarttatyötä.

Koulutusvideo työkoneiden päästö- ja kustannuslaskentamallin käytöstä:

Tärkeimmät opit

• Satamaympäristö asettaa työkoneiden päästövähennyksille niin omia erityisvaatimuksia kuin mahdollisuuksia.

• Sopivimmat päästövähennysratkaisut löydetään optimoimalla ne muun muassa koneen käyttötarpeen, käytännön toimivuuden kuin päästö- ja kustannustehokkuuden näkökulmasta.

• Pilotointi mahdollistaisi toimivimpien teknologioiden, operointitapojen ja palvelumallien löytämisen satamaympäristöä ajatellen, ja loisi siten polkua kohti uusien vähähiilisten ratkaisujen markkinaehtoista käyttöönottoa.

Rakennustyömaat aiheuttavat sekä merkittäviä hiilidioksidipäästöjä että haitallisia paikallispäästöjä. Kulosaaren puistotie oli yksi Helsingin päästöttömän infratyömaan pilottikohteista, joissa tavoiteltiin työmaalla syntyvien päästöjen vähentämistä. Työmaalla toimi neljä täyssähköistä työkonetta ja muussa kalustossa käytettiin uusiutuvaa HVO-dieseliä.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit infraurakoiden rakennuttajana.
• olet infrarakentamisen yrittäjä/urakoitsija.
• haluat vähentää organisaatiosi työmaiden päästöjä.

Perustietoja

• Sijainti: Helsinki, Kulosaari – Kulosaaren puistotie uudistettiin pyöräkaduksi, osaksi Itäbaanaa, joka on yksi pyöräilyn valtaväylistä keskustaan
• Aikajänne: 12/2019 (markkinavuoropuhelu) – 4/2021 (urakka valmis)
• Toteuttajat: Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala, rakennuttamispalvelu & ympäristöpalvelu, urakoitsijana VM Suomalainen Oy

Hiilineutraali Helsinki edellyttää myös työmaiden päästöjen suitsimista

Rakennustyömailla käytettävien työkoneiden ja rakentamisen raskaiden kuljetusten päästöt muodostavat merkittävän osan kaupunkien ja kuntien hiilidioksidipäästöistä sekä tuottavat myös ilmanlaatua heikentäviä ja terveydelle haitallisia paikallispäästöjä, pölyä ja melua. Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä työmaiden aiheuttamat haitat korostuvat.

Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan ole onnistunut riittävällä tasolla puuttumaan työmaiden aiheuttamiin ilmasto- ja terveysvaikutuksiin eivätkä työkoneiden aiheuttamat CO₂-päästöt kuulu sääntelyn piiriin. Tämä ongelma on tunnistettu Helsingissä ja yhtenä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman tavoitteena onkin vähentää työmailla syntyviä hiilidioksidipäästöjä mm. pilotoimalla päästöttömien työkoneiden käyttöä kaupungin infraurakoissa.

Helsingin kaupunki on osallistunut aktiivisesti myös kansainväliseen yhteistyöhön päästöttömien työmaiden edistämiseksi. Eurooppalaiset kaupungit ovat vaihtaneet tietoja ja kokemuksia mm. Euroopan komission rahoittaman Big Buyers Initiativen Zero-Emission Construction Sites -työryhmässä ja EIT Climate-KIC:n rahoittamassa E-ZEMCONS -hankkeessa.

Markkinavuoropuhelulla varmistettiin onnistunut kilpailutus

Helsingin kaupunki käynnisti päästöttömän infratyömaan markkinavuoropuhelun ja hankintakriteerien valmistelun joulukuussa 2019. Sidosryhmien yhteistä markkinavuoropuhelutilaisuutta seurasi kahdenväliset keskustelut useiden infra-alan urakoitsijoiden kanssa. Markkinalta saatiinkin arvokasta tietoa mm. kaluston nykytilasta ja sähkökäyttöisten työkoneiden saatavuudesta sekä vahvistus ehdotettujen vähimmäisvaatimusten käytölle.

Kevään 2020 aikana viimeisteltiin kilpailutuksessa käytettävät kriteerit sekä päästöttömän työmaan pilotille että vähäpäästöiselle infratyömaalle laajempaan käyttöön. Kulosaaren Puistotien pilotin tarjouspyyntö julkaistiin toukokuussa 2020.

Urakka-asiakirjojen kehitystyötä tehtiin rinnakkain päästöttömät työmaat green deal -sopimuksen valmistelun kanssa. Helsingin infraurakoissa käytetyt vaatimukset ovat kunnianhimoisempia kuin green deal -sopimus tällä hetkellä edellyttää. Sopimus määritteleekin yhteisen minimitason ja kaupungit voivat halutessaan kiristää kriteerejä myös nopeampaan tahtiin.

Kulosaaren puistotien työmaa päästöttömyyden koekenttänä

Heinäkuussa 2020 käynnistynyt Kulosaaren puistotien muutos pyöräilykaduksi oli pilottiurakka, jossa konkreettisin keinoin vähennettiin työmaalla syntyvien hiilidioksidipäästöjen sekä terveydelle haitallisten lähipäästöjen määrää. Työmaalla käytettiin neljää täyssähköistä työkonetta (kolme 4,2 t pyöräkuormaajaa ja yksi minikaivuri) ja muussa kalustossa käytettiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta uusiutuvaa HVO-dieseliä.

Muita hyväksyttäviä fossiilittomia polttoaineita olivat biokaasu, vety, etanoli sekä uusiutuva polttoöljy. Työkoneet olivat vähintään Stage IV -tasoa ja kuljetuskalusto EURO VI -päästöluokan mukaista. Pienkoneiden (teho ≤ 4 kW) tuli olla ensisijaisesti sähkökäyttöisiä. Työmaalla käytettävän sähkön tuli olla tuotettu uusiutuvilla energialähteillä ja työmaan lämmitystarpeet oli toteutettava kaukolämmöllä, fossiilivapailla biopolttoaineilla tai vihreällä sähköllä. Lisäksi urakoitsijalta edellytettiin ympäristösertifikaattia. Sähköisten työkoneiden käyttöön kannustettiin antamalla kokonaistaloudellisen edullisuuden laatupisteitä (hinnan osuus 70% ja laadun osuus 30%) korkeintaan viidestä sähköisestä työkoneesta. 

Urakassa käytettävän kaluston luetteloa päivitettiin sitä mukaa, kun uusia koneita tuli työmaalle. Polttoaineen ja työmaalla käytetyn sähkön kulutuksesta raportoitiin kuukausittain työmaakokousten yhteydessä. Seurantaa ja raportointia kehitettiin yhteistyössä tilaajan ja urakoitsijan kanssa. 

Hyvät kokemukset kannustavat jatkamaan työtä

Kun suurin osa Kulosaaren pilottiurakan konetyöstä oli takana, suoritti HNRY-hanke urakoitsijalta saatujen polttoaineen ja sähkön kulutustietojen sekä kaluston käyttötuntien perusteella karkean laskelman urakan päästöistä verrattuna oletettuun ”tavanomaisesti toteutettuun” urakkaan. Laskelman mukaan päästöttömän työmaan ratkaisujen ansiosta urakan päästöt olivat noin 42 % tavanomaisesti toteutetun urakan päästöistä ja saavutettu päästösäästö oli yli 106 t CO₂e, joka vastaa reilun kymmenen suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä.

Fossiilivapaita ja vähäpäästöisiä työmaita on toteutettu Helsingissä jo useissa infrarakentamisen hankkeissa. Onnistuneiden kokeilujen jälkeen kesästä 2020 alkaen kaikki Helsingin kaupungin kilpailutetut infrarakennustyömaat on toteutettu vähäpäästöisinä. Kokemukset ovat olleet pääasiassa positiivisia, eikä vähäpäästöisyyden vaatimusten ole havaittu juurikaan vaikuttavan urakoitsijoiden tarjoushalukkuuteen tai tarjoushintoihin. Vuoden 2021 aikana Helsinki aikoo jalkauttaa päästöttömien työmaiden toimintatavat green deal -sopimuksen mukaisesti kaikkiin infra-, talo- ja kunnossapidon urakoihinsa.

Tärkeimmät opit

• Toimivien ja sopivan kunnianhimoisten hankintakriteerien laatimisessa keskeistä on sidosryhmien osallistaminen ja aktiivinen markkinavuoropuhelu.
• Helsingin kaupungin tahtotila päästöjen vähentämiseksi jaetaan infra-alan yrityksissä ja tavoitteiden toivotaan näkyvän tilaajan vaatimuksissa.
• Kannattaa hyödyntää erilaisia yhteistyöfoorumeja sekä rohkeasti jakaa oppeja ja kokemuksia muiden kanssa.
• Avoin mieli palkitsee – kokeilemalla oppii ja kehityksen nopeus voi yllättää.

Yritysalueella sijaitsevat toimijat voivat rahtilogistiikkaratkaisujaan yhdistämällä ja keskittämällä keventää ympäristökuormitusta . Lisäksi sen avulla on mahdollista saada toiminnallisia hyötyjä, kuten suuremman volyymin edut kilpailutuksessa, kevyemmän työkuorman kokonaisratkaisun johdosta ja tehokkaamman toimintamallin yritysalueen yhteisenä ratkaisuna.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet kiinnostunut tavoista madaltaa yrityksesi tavaralogistiikan päästöjä.
• yrityksesi sijaitsee alueella, jossa on paljon muita yrityksiä, joilla on yhteneväisiä tavaralogistiikkatarpeita kanssanne.
• edustat rahdinkuljetuksen ja tavaralogistiikkaan keskittyvää yritystä ja haluat tarjota asiakkaillesi hiilikuormaa keventäviä ratkaisuja.

Perustietoja

• Rahdinkuljetusyhteistyö soveltuu yrityksille, jotka sijaitsevat maantieteellisesti toisiaan lähellä ja joilla on yhtenevät tarpeet rahdinkuljetuksen suhteen.
• Soveltuu toteutettavaksi yritysalueilla, jotka ovat elinkaarensa suhteen joko suunnitteilla, rakenteilla, kehitys- tai aktiivisessa toimintavaiheessa.
• Rahdinkuljetusyhteistyön konsepti on toteutettu tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta. Sen käytännön sovellukset vaativat yritysalue- ja yhteistyökumppanikohtaisen arvioinnin ja toteutuksen.
• Konseptin toteuttajat:
  • Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen
  • HNRY-hankkeen liikenteen ja logistiikan ratkaisufoorumit
  • Käytännön sovellukset on arvioitu yhteistyössä Post Nord Oy:n kanssa.

Rahdinkuljetusyhteistyö haastaa rahtiliikenteen valtavirtaisen toimintamallin

Rahdin kuljetus lavatavaran, kappaletavaran ja pakettiliikenteen osalta toimii Suomessa yleisimmin niin, että kuljetusliikkeet noutavat päivittäin lähtevät tavarat lähimpään terminaaliin, josta ne ajetaan illan ja yön aikana vastaanottajaa lähimpään terminaaliin runkokuormana ja jaetaan sieltä vastaanottajille.

Runkokuormat ovat monesti täyttöasteeltaan korkeita ja siksi ympäristövaikutuksiltaan ja hinnoittelultaan suhteellisen pitkälle optimoituja. Enemmän päästöjä syntyy rahdin noudosta ja jakelusta.

Rahdinkuljetuksen mahdollisuuksia parantaa hiilineutraalisuuttaan ja resurssiviisauttaan on kaksi: 1) kaluston päästöjen vähentäminen ja 2) toiminnan optimoiminen, mikä toteutuu sekä kaluston käyttöasteen että ajettujen kokonaiskilometrien perusteella. Yritysalueen rahtiyhteistyön konsepti on kehitetty haastamaan yleisesti lava-, kappale- ja pakettitavaran käytössä oleva malli, jossa jokainen yritys kilpailuttaa itsenäisesti omat rahdinkuljetusratkaisunsa. Haaste lähtee ostajien yhteistyön rakentamisesta, jolla tähdätään toiminnan optimoimiseen, käyttöasteen nostamiseen ja ajettujen kilometrien vähentämiseen.

Lähtevän rahdin osalta optimointi on selkeää – mallia pitää kuitenkin arvioida järjestelmätasolla

Lähtevän rahdin osalta yhteistyön ydinajatuksena on, että yritysalueella sijaitsevat yritykset neuvottelevat keskitetyn sopimuksen yhden kuljetusliikkeen kanssa, joka käy keskitetysti noutamassa alueelta rahdin siten, että se saa optimoitua kaluston täyttöasteen. Tämä vähentää päivätasolla raskasta jakelu- ja kuorma-autoliikennettä yritysalueella ja vaikuttaa suoraan vähentävästi päästöihin. Yritysalueen yritykset voivat myös tutkia alueen keskitetyn logistiikkapisteen/-terminaalin etuja ja sen soveltuvuutta alueen yritysten toimintaan. Tämä mahdollistaa lähtevän ja saapuvan tavaraliikenteen ohjaamiseen yhteen kohteeseen yritysalueella ja kuorma-autoliikenteen minimoimisen alueen sisäisesti. Tämä ”first mile” -ajattelun osaoptimointi on kohtuullisen helposti toteutettavissa, mutta tilanne vaatii laajempaa tarkastelua sekä yritysalueen kokonaistasolla, että paikkakunnan tasolla, jotta yhden alueen tai kuljetusliikkeen toiminnan osaoptimoinnilla ei aiheuteta negatiivisia vaikutuksia järjestelmätasolla.

Rahtiyhteistyön haastavammat osiot kaipaavat ratkaisuja käytännön toteutuksissa

Yritysalueelle saapuvan rahdin osalta konsepti on monitahoisempi, koska alueelle kohdistuu paljon lähetyksiä, jotka tulevat eri lähettäjiltä heidän käyttämiensä kuljetusliikkeiden jakeluna. Kuljetusliikkeet pyrkivät yhdistämään näitä, mutta se on käytännössä haastavaa lastausjärjestyksen, palveluvaatimusten sekä aikataulujen takia. Lähtevän ja saapuvan rahdin kuljetusten optimoimisella samoille kuljetuksille voi kuitenkin olla merkittävä vaikutus ajettujen kilometrien määrässä, mutta se vaatii esimerkiksi kuljetusliikkeiden välisen yhteistyön ja palveluvaatimusten kehittämistä.

Saapuvan rahdin jakelu yritysalueelle yhden kuljetusliikkeen toimesta voi mahdollistua kuljetusliikkeiden välisellä yhteistyöllä, mikäli valittu alueelle rahtia kuljettava yhtiö ottaa huolehtiakseen alueelle saapuvan rahdin myös muiden kuljetusliikkeiden terminaalista. Kuljetusliikkeiden näkökulmasta asian edistämistä voi haastaa myös kilpailulainsäädäntö ja sen määritykset siitä, millaista tietoa saa jakaa. Yksi mahdollisuus voi olla erillinen yritysalueen rahdin noudoista ja jakeluista vastaava ”in-house” -toimija tai yritys, joka on erikoistunut tuottamaan ilmastoystävällisiä nouto- ja jakelupalveluita.

Rahtiyhteistyöratkaisuilla merkittävä vaikutus yritysalueen päästöihin ja viihtyisyyteen

Yritysalueen rahtiyhteistyön konseptin tavoitteena on säästää energiaa/polttoainetta, toteuttaa rahdinkuljetus mahdollisimman pienellä kokonaiskilometrimäärällä sekä vähentää yritysalueella kulkevaa raskaiden ajoneuvojen määrää, mikä tekee yritysalueesta viihtyisämmän sekä turvallisemman ja vähentää myös melua alueella.

Konseptin tehokkuutta voidaan mitata jakeluautojen täyttöasteen ja päivittäin ajettujen kilometrien kautta. Lisäksi voidaan selvittää, paljonko polttoainekäyttöisillä ajoneuvoilla jaettua rahtia voidaan järkevästi siirtää sähkö- tai lihasvoimakäyttöisillä ajoneuvoilla jaettavaksi. Yhteistyö mahdollistaa myös pienemmille yrityksille pääsyn suuremman kokonaisvolyymin ostajaksi ja siten paremman neuvotteluaseman kuljetusliikkeen suhteen.

Rahtiyhteistyössä hyödynnetään synergiaetuja, eli yritysten yhteneväisiä tarpeita, ja sovelletaan sitä kiertotalouden jakamisperiaatteisiin siten, että jaettavana ja optimoitavana resurssina on tavarankuljetuskapasiteetti ja tavoitteena on yksittäisten kuljetusautojen täyttöasteen maksimointi ja sitä kautta yksittäisen lähetyksen ilmasto- ja kustannusvaikutuksen pienentyminen.

Tärkeimmät opit

• Käytännön sovelluksia, jotka perustuvat tähän ideaan, voi tutkia esimerkiksi messulogistiikan kautta, johon valitaan yleisesti yksi yhteistyökumppani tuottamaan yhden alueen kaikki palvelut.
• Rahtiyhteistyön ajatukseen perustuva toimintamallin kehittely voi olla toimiva myös kaupunkien omassa logistiikassa ja työmaalogistiikassa, kun kaupunkialueilla halutaan vähentää raskasta liikennettä.
• Palvelulupaus asiakkaalle on keskeinen teema rahdinkuljetuksessa. Tämän lisäksi muut rahdinkuljettajan vastuukysymykset tulee ratkaista myös yhteishankintamallissa.
• Tilannetta pitää tarkastella yritysaluekohtaisen tarkastelun lisäksi paikallisesti, ettei yhden yritysalueen tai kuljetusliikkeen pyrkimys optimointiin aiheuta yritysalueen ulkopuolella tai toisten kuljetusliikkeiden osalta heikentynyttä täyttöastetta ja lisää ajettuja kilometrejä.

Lähteet:

HNRY- Liikenteen ja logistiikan ratkaisufoorumi 14.11.2019 asiantuntijaesitykset, materiaalit ja työpajamateriaalit

Pilotointi/käytännön soveltuvuusarviointi logistiikkaratkaisujen tuottajan näkökulmasta toteutettu PostNord Kimmo Hyttinen 18.12.2020 ja Sonja Heikkilä 14.1.2021

Lisätiedot: Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen esersi@utu.fi

Virtuaalinen yritysalue on modulaarinen palvelualusta, joka rakennetaan fyysisen yritysalueen yhteyteen parantamaan toimijoiden kommunikaatiota ja tuottamaan alueen yrityksille mahdollisuuksia toimia yhteistyössä edistääkseen liiketoimintaansa ja parantaakseen alueensa hiilineutraalisuutta ja resurssiviisautta.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet kiinnostunut kehittämään tulevaisuuden luovia ratkaisuja yritysalueille.
• haluat kehittää yritysalueen yhteisiä toimintoja, jakamispalveluita, resurssienhallintaa, parempaa kommunikaatiota tai liiketoimintaa yritysalueesi sisällä.
• haluat tutkia uudenlaista näkökulmaa liiketoimintaympäristöihin.

Perustietoja

• Konsepti on toteutettu tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta. Käytännön sovellukset vaativat yritysalue- ja yhteistyökumppanikohtaisen arvioinnin ja toteutuksen.
• Osassa virtuaalisen yritysalueen ratkaisuista on jo olemassa käytännön toteutuksia. Osaa teemoista tutkitaan ja arvioidaan mahdollisuustasolla.
• Konseptin toteuttajat:
  • Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen
  • VTT, Satu Pasanen ja Maria Antikainen
  • HNRY-hankkeen ratkaisufoorumien asiantuntijat ja osallistujat
  • Konseptia on pilotoitu käytäntöön VTT Bioruukin Mika Härkösen ja Taneli Fabritiuksen kanssa

Jaettavissa olevista resursseista ja yhtenevistä tarpeista resurssiviisas kokonaisratkaisu

Virtuaalisen yritysalueen resurssiviisaus perustuu resurssien jakamiseen ja mahdollisimman korkean käyttöasteen saavuttamiseen. Sitä kautta kokonaisresurssien tarve vähenee, ympäristökuorma laskee, toiminta tehostuu ja kannattavuus kasvaa. Virtuaalinen yritysalue on alusta, joka yhdistää toisiaan lähellä sijaitsevia yrityksiä tarjoamalla heille erilaisia palveluja ja ottamalla läpinäkyvästi vastuun yrityksiä yhdistävien velvoitteiden toteuttamisesta. Samalla se antaa alueen toimijoille volyymietuja neuvottelussa palveluiden hintatasosta.

Virtuaalinen yritysalue mahdollistaa:

• tilojen hallintaan, huoltoon ja ylläpitoon liittyvät ratkaisut
• yhteiskäyttöön ja jakamiseen liittyvät palvelut
• energian keräyksen ja käytön ratkaisut yritysaluetasolla
• varasto- ja kuljetuslogistiikan yhteisratkaisut
• materiaalien ja sivuvirtojen hallinnan ratkaisut
• muiden palvelujen tarjonnan
• henkilöstön hyvinvoinnin edistämisen ratkaisut
• liiketoimintamahdollisuudet sekä alueen yrityksille, niille palveluja tuottaville yrityksille sekä alustan ylläpitäjälle
• tuote- ja palvelukehityksen alustan
• virtuaaliset vierailijapalvelut
• paremmat yhteydet ja kommunikaation yritysalueella
• tiedon keräyksen, käsittelyn ja ympäristövaikutusten mittaamisen
• kohdennetun aluesuunnittelun.

Mitä tarvitaan virtuaalisen yritysalueen luomiseksi?

Toteutuakseen virtuaalinen yritysalue tarvitsee tahon, joka vastaa sen rakentamisesta, toteutuksesta ja toiminnasta. Ympäristönkuormituksen vähentämisen lisäksi toiminnasta pitää löytyä taloudellinen kannattavuusnäkökulma. Ensisijaisesti alusta tarvitsee teknisen toteutusmallin, joka mahdollistaa toimintojen lisäämisen, poistamisen ja muokkaamisen joustavasti alueen kehityksen ja tarpeiden mukaisesti.

Virtuaalista yritysalustaa tuskin kannattaa rakentaa yrityksen tämän hetken tarpeista käsin, vaan tulee arvioida tulevaisuuden tarpeita sekä mahdollisia muutoksia, joita kehitys tuo yritysten liiketoiminnalle. Muutokset yrityksen roolissa alustalla ja kehitys toimintamalleissa tulee ottaa huomioon alustan arkkitehtuurissa siten, että alusta ei toimintaperiaatteiltaan rajoita yritysten kehitystä vaan tukee ja mahdollistaa sitä.

Kehityskaari ja mahdollisuudet ovat virtuaalisella yritysalueella moninaiset. Ei ole todennäköistä, että monellakaan alueella lähdetään heti tavoittelemaan laajaa kattavuutta vaan todennäköisempää on, että yritysalueella lähdetään ratkaisemaan tiettyjä keskeisiä yhteisiä haasteita tai tavoitteita alustan kautta, ja toiminnot alustalla laajenevat sen elinkaaren myötä.

Case-esimerkki: VTT Bioruukin virtuaalinen yritysalue – aktiivinen tutkimus, yhteistyö ja liiketoiminta-alusta

VTT Bioruukki on Espoossa sijaitseva VTT:n biopohjaisten tuotteiden ja kiertotalousratkaisujen pilotointikeskus. Se on osa Espoon Cleantech Gardenia, johon on tulevien vuosien aikana suunnitteilla mittava lisärakennusprojekti, joka kokoaa yhteen tieteeseen, koulutukseen ja tutkimukseen liittyviä toimijoita. Keskeisinä toimijoina alueen kehittämisessä ovat Espoon kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia sekä NCC. Tavoitteena on varmistaa alueen rakentuminen monipuoliseksi ympäristöksi, joka luo puitteet paitsi viihtyisälle asumiselle, myös menestyksekkäälle yritystoiminnalle. Alueen arvioidaan valmistuvan 2030-luvulla ja sinne muuttavan jopa 9000–12000 asukasta, kun taas työpaikkojen arvioidaan nousevan noin kahteen tuhanteen.

Useita mahdollisia yhteistyön tasoja virtuaalisella yritysalueella

Koulutus – VTT tekee koulutus- ja projektiyhteistyötä oppilaitosten kanssa. Virtuaalisen yritysalueen kautta voidaan saavuttaa ja hyödyntää molempien toimijoiden verkostoja, kohdennetusti jakaa sekä kalustoja että osaamista ja muodostaa konsortioita yhteisiin hankkeisiin.

Pilotointi – Virtuaalinen yritysalue voi toimia käytännön kokeilualustana ja väylänä käytännön ratkaisujen tuomiseksi sekä alustan toimijoille että loppuasiakkaille.

Teknologian kaupallistaminen – Virtuaalinen yritysalue voi luoda väylän varhaisen vaiheen rahoituksen, toisaalta kansainvälisten ja kotimaisten osaajien löytymiselle. Alustalla voivat toimia myös ammattitaitoiset kaupallistamisen asiantuntijat. Se voi muodostaa virtuaalisen ideahautomon ja kaupallistamisalustan ja tarjota sekä vipuvoimaa että yhteistyötä alustalla toimivilta suuremmilta yrityksiltä.

Vierailijapalvelut – Virtuaalinen yritysalue mahdollistaa sekä virtuaalisesti toteutettavat vierailut, että paikalle saapuville vieraille toteutettavat virtuaaliesittelyt, AR esittelyt, paremman saavutettavuuden ja paikan kiinnostavimpiin yksityiskohtiin tutustumisen pilotoinnin toimintojen häiriytymättä tai liikesalaisuuksien vaarantumatta.

Muut palvelut – Catering, majoitus, kulttuuri, urheilu, opastus, käännöstyö, muut asiantuntijapalvelut

Resurssien jakoalusta – VTT on sisäisessä hankkeessaan pilotoinut ”industrial sharing platformia”, jonka taustalla on ajatus, että yrityksille tarjotaan alusta, jossa ne voivat jakaa ja löytää tarpeisiinsa erilaisia laitteita, koneita ja henkilöresursseja. Kun yrityksillä tarve, älykäs järjestelmä voi tarjota lähialueelta, tässä tapauksessa virtuaalisen yritysalueen sisäisesti.

Ympäristö- ja infrastruktuuripalvelut – Fyysisellä yritysalueella on paljon erilaisia toimintoja, joissa laajemmalla toimijoiden yhteistyöllä on mahdollista saada tarpeeksi ostovolyymiä neuvottelemaan hyvät keskitetyt palvelut.

Alueen asukkaat – Yritysalue yhdistettynä sekä asuin- että työssäkäyntialueeseen, osana joukkoliikenteen solmukohtaa voi itsessään toimia tutkimusalustana monenlaisille palveluille, teknologioille sekä tuotteille. Lisäksi lähialueen asukkaille voi olla tarve tiedottaa erilaista tapahtumista tai toimintahäiriöistä, joilla voi olla vaikutusta lähiympäristöön.

Tärkeimmät opit

• Virtuaalisen yritysalueen resurssiviisaus perustuu resurssien jakamiseen ja mahdollisimman korkean käyttöasteen saavuttamiseen ja sitä kautta kokonaisresurssien tarpeen vähentämiseen, ympäristökuorman laskemiseen, toiminnan tehokkuuden ja kannattavuuden kasvuun.
• Virtuaalisen yritysalueen konsepti on modulaarinen, eli virtuaalisella yritysalueella voi olla eri kerroksia tai toimintokokonaisuuksia sen mukaisesti, mitä käytännön tarpeita yritysalueella sijaitsevilla yrityksillä on.
• Koska virtuaalinen yritysalue on toistaiseksi vielä suunnittelun asteella, olisi hyödyllistä lähteä tutkimaan sitä tavalla, jossa periaatteita päästään tutkimaan ja kehittämään käytännössä. Tähän yhteistyöhön tarvitaan lisäksi yritysalueen yrityksiä sekä mahdollisesti tutkimuslaitoksia.
• Virtuaalisen yritysalustan erityinen toteutusedellytys on, että se tuottaa toimijoilleen lisäarvoa, josta löytyy myös kannattavaa liiketoimintaa yrityksille, jotka alustoja luovat ja ylläpitävät.

Lähteet:

HNRY- Liikenteen ja logistiikan ratkaisufoorumi 14.11.2019 asiantuntijaesitykset, materiaalit ja työpajamateriaalit
Virtuaalisen yritysalueen ratkaisufoorumi 24.11.2020, esitykset, materiaalit, keskustelu.
VTT Bioruukki pilotointi 25.2.2021, mukana VTTn puolesta olivat Mika Härkönen, Taneli Fabritius, Maria Antikainen ja Satu Pasanen
Kommentointi 5G ratkaisufoorumien osallistujat 8.-16.3.2021

Vaikuttavuussijoittamisella on keskeinen rooli kestävien ratkaisujen valtavirtaistumisessa. Sitä tarkastellaan sekä sijoittajien, yritysten että yritysalueiden näkökulmista. Nostamme esiin käytännön esimerkkejä siitä, mitä vaikuttavuussijoittaminen sekä vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen tällä hetkellä tarkoittavat ja miten niitä toteutetaan nyt ja tulevaisuudessa.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• etsit tapoja, joilla yrityksenne voi uudistaa strategiaansa.
• etsit tietoa siitä, millaisia asioita sijoituksissa tullaan tulevaisuudessa arvioimaan.
• etsit inspiroivia käytännön esimerkkejä siitä, miten positiivinen vaikuttavuus luo kannattavaa liiketoimintaa.

Perustietoja

• Vaikuttavuussijoittamisen konsepti on luotu ensisijaisesti tuomaan tietoa yrityksille ja sitä kautta yritysalueille.
• Yritysten toiminnassa vaikuttavuussijoituksia voi hakea sekä toiminnallisiin että tuotteisiin/palveluihin liittyviin kehityskohteisiin. Yritysalueen näkökulmasta vaikuttavuussijoittaminen voi soveltua infrastruktuuriin liittyviin kohteisiin, joilla pystytään osoittamaan selkeää vaikuttavuutta ja tuottavuutta.
• Konseptin toteuttajat:
  • Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen
  • HNRY-hankkeen Vihreän yritysrahoituksen ratkaisufoorumit
  • Käytännön sovellukset on arvioitu yhteistyössä StepOne Tech Oy:n, Upright Oy:n, Nordic FoodTech VC:n, Metsä Groupin ja Pääomasijoittajien kanssa.

Vastuullinen ei sijoita ongelmaan – vaikuttava sijoittaa ratkaisuun

Vaikutusten arvioinnin merkitys on vahvistunut sijoituspäätöksissä koko 2000-luvun, ja viimeisten vuosien aikana muutos on vain kiihtynyt. Tähän mennessä kehitystä on kuvattu pääasiallisesti vastuullisen sijoittamisen ja vaikuttavuussijoittamisen kautta.

Vastuullinen sijoittaminen huomioi sijoituspäätöksissään sijoituksen kohteen ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen sekä hallintotapaan (ESG, Environmental, Social, Governance) liittyvät yksityiskohdat sekä toimenpiteet ja vaatii, että näiden olevan kunnossa sen tason mukaisesti, joka liittyy lakiin ja käsityksiin yrityksen toiminnan vaikutuksista sekä ympäristölle tai ihmisille. Vastuullinen sijoittaja ei sijoita kohteisiin tai toimialoille, jotka perustuvat kestämättömään toiminta-ajatukseen tai edistävät haitallisia käytäntöjä. Vastuullinen sijoittaminen välttelee sijoituskohteita, joilla on negatiivisia vaikutuksia.

Vaikuttavuussijoittamisessa sijoituspäätöstä arvioitaessa ensimmäinen kriteeri on se, että sijoituksia halutaan tehdä vain ja nimenomaisesti toimintaan, jolla luodaan hyötyjä joko ympäristölle tai yhteiskunnalle. Vaikuttava sijoittaminen siis lähtee positiivisen vaikutuksen tuottamisen tavoitteesta. Positiivisen vaikuttavuuden tulee myös olla mitattavissa tai muuten selkeästi osoitettavissa, minkä lisäksi sijoituksella tulee olla taloudellinen tuottotavoite.

Vaikuttavuussijoittaminen voi kehittyessään johtaa systeemiseen muutokseen kohti kestävämpää yhteiskuntaa

Vaikuttavuussijoittaminen on ollut viime vuosina selkeästi kasvava sijoittamisen muoto ja IFC:n (International Finance Corporation) arvion mukaan markkinoiden kasvupotentiaali on valtava. On arvioitu, että vaikuttavuussijoittaminen voi laajentuessaan johtaa systeemiseen muutokseen kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Toisesta näkökulmasta ilmaistuna kestävän yhteiskunnan edellytys on se, että taloudelliset mahdollistajat ohjaavat sijoituksensa toimintoihin, jotka ratkaisevat ongelmia ja rakentavat kestävää yhteiskuntaa.

GIIN (Global Impact Investing Network) arvioi vaikuttavuussijoittamisen markkinoiden olevan noin 715 miljardia euroa vuonna 2020. YK:n tekemän arvion mukaan kestävän kehitysten tavoitteiden saavuttamiseen vaaditaan globaalisti yli 2000 miljardia dollaria vuoteen 2030 mennessä. Tämän katsotaan olevan mahdotonta toteuttaa ilman yksityisten ja institutionaalisten sijoittajien osallistumista. Myös vaikuttavien sijoitusten pitää olla myös taloudellisesti kannattavia ja johtaa uusiin sijoituksiin.

Sijoittajien lisäksi tämä nostaa esiin myös mahdollisuudet yrityksille. Sijoitukset tehdään pääasiassa yrityksiin, jotka ratkaisevat ongelmia taloudellisesti kannattavasti. Tämä luo mahdollisuuksia erityisesti innovatiivisille yrityksille, joiden strategiassa keskitytään ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen, olemassa olevan järjestelmän haastamiseen ja muokkaamiseen sekä haitallisia vaikutuksia aiheuttavien toiminta- ja tuotantomallien sekä markkinoiden disruptoimiseen.

Upright tuo läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta yritysten ja niiden arvoketjujen vaikutuksiin

Kestävyyden arviointi ja mittaaminen yrityksissä ja sijoituksissa on kokonaisuus ja markkina, jossa on paljon kehitettävää niin läpinäkyvyyden, periaatteiden, työkalujen kuin standardienkin osalta. Globaalisti erilaisia työkaluja vaikutusten arviointiin on luomassa noin 200 toimijaa, joista suurin osa on varsin alkuvaiheessa. Niin yritykset, sijoittajat kuin yksityisetkin ihmiset kaipaavat luotettavaa ja läpinäkyvää tietoa päätöstensä tueksi.

Upright Oy on suomalainen yritys, joka tuo yritysten kokonaisvaikuttavuuden arvioinnin ja mittauksen osaksi liiketoiminnan vaikutusten arviointia. Yrityksen tavoitteena on tehdä yritysten vaikutuksista läpinäkyviä, jotta eri sidosryhmät voivat tehdä faktoihin perustuvia päätöksiä harkitessaan minkä yritysten kanssa ne toimivat. Tavoitteena on tuottaa avointa dataa, joka on vertailukelpoista niin yritysten, rahastojen kuin teollisuudenalojenkin välillä ja mahdollistaa tarkastelun, joka pureutuu yritysten arvonluonnin mekanismien vaikutuksiin strategisella tasolla. Samalla se ohjaa toimijat tarkastelemaan ja kehittämään toimintansa perusteita niiden joutuessa perustelemaan toimintaansa sidosryhmilleen avoimesti sen tuottamien systeemisten nettovaikutusten kautta. https://netimpactreport.com/ esittelee tarkemmin sekä Uprightin näkemyksen vaikutusten laskentaan, yrityksen toimintaperiaatteet ja matemaattisen laskentamallin, joka perustuu nettovaikutuksen arviointiin.

Vaikuttavuussijoittaminen sekä vaikutusten arviointi sijoitusrahaston, yrityksen ja yritysalueen näkökulmasta

NFT.VC on rahasto, joka sijoittaa start up -yrityksiin. Vaikuttavuuden mittarien määritteleminen on yrityksen alkuvaiheessa kuitenkin hyvin haastavaa ja tulee ajankohtaiseksi vasta myöhemmin yritysten päästessä tuotekehityksessään pidemmälle. Luotettavaan mittaamiseen ja arviointiin tarvitaan lähivuosina sekä standardien että laskentamenetelmien kehitystä ja yhdenmukaistamista. Osana sijoituspäätöksen tekemistä arvioidaan kuitenkin aina voimakkaasti yrityksen vaikuttavuuspotentiaalia sen perusteella, minkälaista muutosta ne voivat ruokaketjuun tuottaa.

StepOne Tech Oy panosti vuosia eFlexFuel-teknologian kehittämiseen ilman ulkopuolista rahoitusta. Sijoittajan etsimisessä sille oli kriittistä, ettei rahoitusta toteuteta ainoastaan tuotto-odotus edellä, vaan sijoittajan tuli jakaa yrityksen näkemys pitkän aikavälin kestävästä vaikuttavuudesta, ja teknologiaa kehitetään positiivinen vaikuttavuus tärkeimpänä kriteerinä.

Metsä Groupin investointipäätös Kemin biotuotetehtaan rakentamiseksi on esimerkki sijoituksesta, jonka yhteydessä sijoituksen vaikuttavuutta – sekä positiivista että mahdollista negatiivista – on tutkittu ja analysoitu laajasti ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Se nostaa esille yritysalueen vaikuttavuuden arvioinnin paitsi osana sijoituspäätöstä, myös yrityksen vastuullisuustavoitteiden saavuttamista, oman arvoketjunsa vaikuttavuutta sekä yhteiskunnallista ja ympäristöön kohentuvaa vaikuttavuutta.

Tärkeimmät opit

• Sijoittaminen ja kohteiden rahoittaminen on aina vaikuttavaa – sillä on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia sekä kohteeseensa, sen välittömään ympäristöön ja ympäröivään maailmaan laajemminkin. Keskeistä on se, ylittävätkö toiminnan positiiviset vaikutukset sen negatiiviset vaikutukset.
• Vaikuttavuus, sen arviointi ja mittaaminen ovat keskeinen teema vaikuttavuussijoittamisessa. Vaikuttavuussijoituksen saadakseen yrityksen tulee pystyä arvioimaan ja perustelemaan arvionsa toimenpiteen vaikuttavuudesta sekä ympäristölle että yhteiskunnalle.
• Vaikuttavuuden tunnistaminen ja osoittaminen omassa toiminnassa on aina ensisijaisesti yrityksen vastuulla. Tämä koskee sekä sijoittajien etsimistä sekä jatkossa voimistuvissa määrin myös yrityksen yhteistyökumppaneita ja asiakkaita.

Lähteet

HNRY Vaikuttavuussijoittamisen ratkaisufoorumi 14.1.2020 esitykset ja materiaalit sekä ryhmäkeskustelut

Konseptin pilotointi ja käytännön esimerkit, haastattelut:
Jonne Kuittinen, pääomasijoittajat, 11.3.2021
Mika Kukkurainen, NFT VC, 12.3.2021
Tuomo Isokivijärvi, StepOne Tech Oy, 5.3.2021
Kaija Pehu-Lehtonen, Metsä Group 22.3.2021
Toni Laitinen, Upright Oy, 18.3.2021

Lisätiedot Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen esersi@utu.fi

Toimintamallit ja työskentelytavat ovat merkittävässä roolissa yrityksen ympäristöjalanjäljen muodostumisessa. Tämä konsepti tarkastelee erilaisia tapoja, joilla simulaatioympäristöt mahdollistavat työkoneiden uudenlaista koulutusta, käyttötapojen kehittämistä sekä ympäristövaikutusten madaltamista.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• yrityksessäsi käytetään työkoneita tai tuotetaan logistiikkaratkaisuja.
• olet kiinnostunut simulaatioympäristöistä ja niiden käytöstä oppimistarkoitukseen.
• työhösi kuuluu koulutuksen suunnittelua tai olet kiinnostunut kehittämään toimintatapoja.

Perustietoja

• Simulaatiokoulutus soveltuu kaikille yrityksille, joissa käytetään työkoneita ja kehitetään logistisia ratkaisuja.
• Simulaatiokoulutus virtuaaliympäristössä tuo resurssitehokkaita ja ympäristön kestävyyttä edistäviä ratkaisuja yritysten ja työelämän koulutus- ja kehitystarpeisiin.
• Simulaation perustuvia koulutusratkaisuja on jo saatavilla ja on odotettavissa, että ne tulevat kehittymään lähivuosina.
• Konseptin toteuttajat:
  • Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen
  • HNRY-hankkeen liikenteen ja logistiikan ratkaisufoorumit
  • Käytännön sovellukset on arvioitu yhteistyössä ADE Oy:n kanssa.

Uusia resurssiviisaita toimintatapoja edistämään päästövähennyksiä

On keskeistä löytää sellaisia toiminnallisia tapoja, joiden muuttamisella voidaan vähentää päästöjä ja toimia resurssiviisaammin. Yksittäiset päästövähennykset yhden työntekijän toiminnassa saattavat olla pieniä, mutta systemaattisella muutoksella kerrannaisvaikutukset yritysalueiden näkökulmasta nousevat merkittäviksi.

Hiilineutraalisuus ja resurssiviisaus kulkevat käsi kädessä työturvallisuuden kanssa. Niiden mukainen toiminta voidaankin tuoda osaksi ammattipätevyyksiä, jolloin ne ovat osa vaadittavaa toimintamallia; tekemistä opitaan ajattelemaan ja kehittämään myös ympäristökriteerien kautta.

Tämän konseptin tarkoituksena on vähentää työkoneiden käyttämää energiaa minimoimalla kaikki toiminnallinen energianhukka, virtaviivaistaa käytänteitä, lyhentää siirtymiä, optimoida kuormia ja varastokapasiteetin käyttöä. Nämä tavoitteet ovat yrityksille yleisiä ja yhteisiä toiminnan tehokkuuden näkökulmasta. Konsepti tarkastelee sitä, miten simulaatioiden kautta toteutettava koulutus virtuaalisissa ympäristöissä voi tukea näitä tavoitteita.

Virtuaaliset ympäristöt mahdollistavat tulevaisuuden resurssiviisaan oppimisen

Virtuaaliset ympäristöt ovat kehittyneet kuluneiden vuosien aikana ja on odotettavissa, että kehitys jatkuu edelleen. Niiden käyttö ja kehitetyt sovellukset koulutustarkoituksiin ovat myös lisääntyneet. Suuri osa koulutuksesta toteutetaan oppilaitoksissa, mutta koulutus on jatkuvasti läsnä oleva toiminto myös yritysalueilla. Osaamisen arviointi ja koulutus ovat merkittävässä roolissa uuden henkilökunnan rekrytoinnissa ja työhön sijoittamisessa sekä olemassa olevan henkilökunnan taitojen ylläpidossa ja lisäkoulutuksessa.

Simulaatioympäristössä toteutettava koulutus on ympäristövaikutuksiltaan huomattavissa määrin kevyempää kuin aidossa ympäristössä tapahtuva. Se mahdollistaa sekä taitojen arvioinnin että uusien taitojen harjoittelun ja hiomisen koulutettavan tarpeiden mukaisesti ilman merkittävää ympäristökuormaa.

Työkoneiden käyttötapoja voidaan parantaa simulaatiokoulutuksella virtuaalisessa ympäristössä

Työkoneiden osalta on jo olemassa virtuaalisen koulutuksen ratkaisuja, jotka keskittyvät esimerkiksi koneiden kuljettamiseen, niiden turvalliseen käyttöön ja käyttöönottotoimenpiteisiin. Näillä ratkaisuilla on yhteys myös yritysalueen hiilineutraalisuuteen ja resurssiviisauteen, mistä johtuen onkin kiinnostavaa, miten päästöjen vähentämisen ja resurssiviisaan toimintamallin näkökulmaa voidaan simulaation avulla tapahtuvalla koulutuksella edistää. Teemana ja tarkastelualueena ovat ensisijaisesti työkoneet ja niiden käyttötavat yritysalueilla, mutta vastaavia periaatteita soveltaa myös muihin yritysalueen toimintoihin. Resurssiviisaita toimintamalleja voidaan kehittää mm. koulutuksen järjestämisen ympäristöjalanjäljen osalta, osaamisen arvioinnissa, uuden henkilökunnan koulutuksessa ja taitojen sertifioinnissa, henkilöstön jatkokoulutuksessa ja ammattipätevyyksien ylläpidossa, työkoneiden polttoaineen/energiakäytön kulutuksen minimoimiseen sekä yritysalueen työ- ja materiaalivirtojen suunnitteluun ja optimoimiseen.

Miten simulaatiokoulutus käytännössä toteutetaan?

Käytämme simulaatiokoulutuksessa esimerkkinä ADE Oy:n kehittämää virtuaalista koulutuskeskusta (virtual training center), joka voi sijaita joko yrityksen tiloissa, yritysalueen yhteisratkaisuna, paikallisen ammatillisen koulutuskeskuksen tai muun palveluntarjoajan tiloissa. Virtuaalinen koulutuskeskus on modulaarinen kokonaisuus, joka sisältää laitteiston, ohjelmiston, virtuaalilasit ja koulutettavan taidon tarvittavat erikoisapuvälineet. Se on jatkuvassa yhteydessä valvomoon, josta tuotetaan sekä tekninen tuki että taitojen sertifioinnin valvonta ja hyväksyminen.

Virtuaalisessa ympäristössä on harjoitteluympäristö, jonka monipuolisia harjoituksia voi käyttää siinä määrin kuin omat tarpeet vaativat. Lisäksi siellä sijaitsee testiympäristö, jossa toteutettavat suoritteet arvioidaan. Virtuaalinen koulutuskeskus toteutetaan palveluna, jonka kuukausikustannus on sadoista euroista ylöspäin riippuen koulutettavien moduulien määrästä. Tällä hetkellä virtuaaliympäristöjä ja simulaation kautta toteutettavaa koulutusta on jo saatavissa esimerkiksi erilaisiin nostureihin, ajoneuvoihin, paloturvallisuuteen, logistiikan käyttöturvallisuuteen, rakennustyömailla tapahtuviin toimintoihin ja asiakaspalvelutilanteisiin.

Katso tarkempi esittely virtuaalisesta koulutuskeskuksesta:

Tärkeimmät opit

• Virtuaaliset ympäristöt ovat helposti ja kustannustehokkaasti otettavissa käyttöön koulutuksessa. Niiden tarjonta ja sisällöt lisääntyvät jatkuvasti.

• Virtuaalinen koulutuskeskus tarjoaa resurssiviisaan tavan uuden henkilöstön perehdyttämiselle, olemassa olevan henkilöstön lisä- ja jatkokoulutustarpeille ja ammattipätevyyksien ylläpitämiselle.

• Virtuaaliset ratkaisut ja ympäristöt mahdollistavat yksittäisten henkilöiden kouluttamisen lisäksi laajempia virtuaalisen oppimisen kokonaisuuksia, jossa yritysalueen tai sen osien malli voidaan luoda virtuaaliympäristöön ja sen avulla voidaan päästä suunnittelemaan toimintatapojen muutosta, nähdä miten se käytännössä kannattaa toteuttaa ja miten se vaikuttaa kokonaistoimintaan.

• Virtuaalinen ympäristö antaa mahdollisuuden toteuttaa ja simuloida esimerkiksi rakennustyömaan edistyminen, rakentamisen aikainen ympäristöjalanjälki ja suunnitella rakennustyön toteuttaminen mahdollisimman resurssiviisaaksi ennakolta.