Paineet muovien kierrättämiseksi ovat kasvaneet. Tämän konseptin tarkoitus on käynnistää muovinkierrätys yritysalueella, ja luoda yritysten välille yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tehdyn käytännön kokeilun avulla havainnollistettiin kierrätyksen toimivuutta, saatiin tietoa muovien määristä ja kerättiin yrityskäyttäjien palautetta Vuosaaren satamassa.

Tämä ratkaisu sopii…

• kaupungille, joka haluaa saada yritykset mukaan ilmastotalkoisiin.
• yritykselle, joka haluaa aloittaa tai kehittää yrityksen tuottamien jätteiden kierrättämistä.
• yritykselle, joka etsii uusia liiketoimintamahdollisuuksia kierrätyksen saralla.

Perustietoja

• Sijainti: Vuosaaren satama, Helsinki.
• Elinkaari: aktiivinen vaihe.
• Toteuttajat: Satu Pasanen/Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Juha Hakala/Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Saara Pellikka/Helsingin kaupunki
• Aikajänne: 3 kk – 1 vuosi.
• Konseptikehityksen aikana toteutettiin yritysten muovijätteiden yhteiskeräyskokeilu, ns. muovipilotti. Keräyksen kohteena oli yritysten pakkaus- ja logistiikkamuovit Vuosaaren satamassa. Pilotointi toteutettiin 16.11. – 31.12.2020 yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n kanssa.
• Kierrätysratkaisuita verrattiin nykytilaan taloudellisuuden ja CO2-päästöjen kautta.
• Konsepti painottaa muovien uusiokäyttöä.

Vuosaaren sataman ensimmäinen muovinkierrätyskonsepti

Kansalliset ja kansainväliset tavoitteet, kuten Suomen muovitiekartta ja EU:n muovistrategia, kirittävät muovinkierrättämistä. Konseptia lähdettiin rakentamaan Vuosaaren sataman yritysten kiinnostuksesta kierrättämiseen – eli ruohonjuuritasolta ylöspäin. Konseptin tarkoitus on ensisijaisesti käynnistää muovinkierrätys yritysalueella, ja toissijaisesti edistää kilpailevien yritysten välistä yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Konseptointityön aikana tehtiin pilotti, johon osallistui julkisia toimijoita, yrityksiä ja tutkimuslaitos. Tällaiset käytännön kokeilut edesauttavat tieteellisesti pätevän ja käytännönläheisen tiedon saamista, innostavat yrityksiä kokeilemaan uusia toimintatapoja sekä lisäävät dialogia kaupunkien ja sen alueen yritysten välillä.

Pilotoinnista faktaa konseptointiin

Konseptikehityksen aikana toteutettiin yritysten muovijätteiden yhteiskeräyskokeilu, ns. muovipilotti. Keräyksen kohteena oli yritysten pakkaus- ja logistiikkamuovit Vuosaaren satamassa. Pilotointi toteutettiin 16.11.–31.12.2020 yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n kanssa. Pilottiin osallistui seitsemän logistiikka-alan yritystä. Muovimateriaali kerättiin älyvaa’alla varustettuun jätepuristimeen, joka saatiin pilotin ajaksi testikäyttöön Europress Group Oy:ltä. 

Pilotin aikana kertyi erilaisia muoveja yhteensä 812 kg, pääosin polyeteeni (PE-LD) ja polypropeenia (PP), jotka toimitettiin uusiokäyttöön. Keräyskokeilun kannalta muovien puhtaus oli riittävä. Osallistujat vastasivat pilotin jälkeen kyselyyn, jossa kerättiin palautetta ja käyttäjäkokemuksia konseptikehitystä varten. Muovipilottiin ja yhteiskeräykseen osallistuminen koettiin pääasiallisesti helppona ja toimivana. Yritysten välinen yhteistyö nähtiin mahdollisena erityisesti jätehuollon ja muiden ympäristöpalveluiden osalta. 

Ratkaisumalleilla vertailutietoa talous- ja ympäristönäkökulmista

Taloudellista näkökulmaa havainnollistettiin ja arvioitiin Vuosaaren sataman sijainnin ja satamassa tehdyn pilotin avulla. Tälle yritysalueelle luotiin jätehuoltoa tai kierrätystä varten eri ratkaisumalleja, joista esitellään nykytilan lisäksi kaksi vaihtoehtoista ratkaisumallia, A ja B.

Nykytilanteessa (REF) eli referenssissä muovijakeita ei kierrätetä vaan kaikki kerätty jätemuovi ohjataan energiahyötykäyttöön (polttoon). 

Ratkaisumallissa A ei ole syntypaikkalajittelua vaan kaikki muovijäte kerätään yhteen ja toimitetaan sellaisenaan kierrätysyritykselle.

Ratkaisumallissa B muovia syntypaikkalajitellaan eli kerätään ainoastaan PE-LD- ja PP-muovijakeet yhteiskeräyksenä

Tulosten mukaan nykytilanne (REF) on edullisin, jos muovijätettä syntyy vain 6,5 tonnia vuodessa, mutta tämä vaihtoehto muuttuu kalleimmaksi jätteen määrän lisääntyessä. Kierrätystä tukevat ratkaisumallit A ja B tulevat kannattavaksi, kun alueen jätemäärä 1,5–2-kertaistuu. Hiilidioksidipäästöt ovat ratkaisumalleissa A ja B huomattavasti pienemmät kuin nykytilanteessa (REF). Ratkaisumalleissa A ja B muovijätteen määrän lisääntyminen aiheuttaa päästöjen kasvua selkeästi vähemmän kuin referenssinä toimivassa nykytilanteessa.

Konseptista käytäntöön

Konsepti perustuu ratkaisumalliin B, jossa sataman yritysten yhteiskerätyt PE-LD- ja PP-jakeet toimitetaan mekaaniseen kierrätykseen. Kyseisille jakeille on jo olemassa teollinen kierrätysmahdollisuus. Kehittyessään konsepti tähtää ratkaisumalliin A, jossa muovijätettä voidaan monipuolisemmin ottaa vastaan ja sitä voidaan ohjata sekä uusiokäyttöön että hyötykäyttöön petrokemianteollisuuteen. Ratkaisumalli A:n käyttöönotto edellyttää yhteistyötä sopivan kierrätys- tai lajitteluyrityksen kanssa, joka sijaitsee lähialueella. Kummassakin ratkaisumallissa satamassa syntyvää muovijätevirtaa täydennetään lähialueelta tulevalla virralla, mikä lisää ratkaisujen paikallista vaikuttavuutta. Konseptissa tähdätään siihen, että alueella syntyneet muovijätteet palautuvat muokattuina takaisin alueella käytettäviin tuotteisiin (esim. pakkauskalvot tai säkit) tai ne voitaisiin hyödyntää osana alueella olevien koneiden käyttämiä tuotteita kuten polttoaineita.

Pilotin palautekyselyssä kaikki vastaajat katsoivat, että muovien yhteiskeräys voisi jäädä pysyväksi osaksi sataman toimintaa. Muovin yhteiskeräyksen toimintamallia on helppo mukauttaa ja monistaa sopivaksi erityyppisille yritysalueille. Kansallisessa mittakaavassa tämäntyyppinen yritysalueen tai -alueiden toiminta tarjoaa mahdollisuuden huomattaviin päästövähennyksiin.

Tärkeimmät opit

• Muovinkierrätys kiinnostaa yrityksiä, ja ne haluavat toimia entistä ympäristövastuullisemmin.
• Pilotoinnin avulla saadaan tieteellisesti pätevää, käytännönläheistä tietoa kohdealueen jätemääristä ja yritysten kierrätystarpeista sekä -käytännöistä.
• Kilpailevat yritykset voivat tehdä yhteistyötä ja saada samalla ympäristö- ja taloudellisia etuja.
• Kaupungit saavat alueensa yritykset mukaan ilmastotavoitteisiin käynnistämällä päästövähennyksiin ja resurssiviisauteen tähtääviä uusia kokeiluja, joista yritykset hyötyvät lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.

Virtuaalinen yritysalue on modulaarinen palvelualusta, joka rakennetaan fyysisen yritysalueen yhteyteen parantamaan toimijoiden kommunikaatiota ja tuottamaan alueen yrityksille mahdollisuuksia toimia yhteistyössä edistääkseen liiketoimintaansa ja parantaakseen alueensa hiilineutraalisuutta ja resurssiviisautta.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet kiinnostunut kehittämään tulevaisuuden luovia ratkaisuja yritysalueille.
• haluat kehittää yritysalueen yhteisiä toimintoja, jakamispalveluita, resurssienhallintaa, parempaa kommunikaatiota tai liiketoimintaa yritysalueesi sisällä.
• haluat tutkia uudenlaista näkökulmaa liiketoimintaympäristöihin.

Perustietoja

• Konsepti on toteutettu tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta. Käytännön sovellukset vaativat yritysalue- ja yhteistyökumppanikohtaisen arvioinnin ja toteutuksen.
• Osassa virtuaalisen yritysalueen ratkaisuista on jo olemassa käytännön toteutuksia. Osaa teemoista tutkitaan ja arvioidaan mahdollisuustasolla.
• Konseptin toteuttajat:
  • Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen
  • VTT, Satu Pasanen ja Maria Antikainen
  • HNRY-hankkeen ratkaisufoorumien asiantuntijat ja osallistujat
  • Konseptia on pilotoitu käytäntöön VTT Bioruukin Mika Härkösen ja Taneli Fabritiuksen kanssa

Jaettavissa olevista resursseista ja yhtenevistä tarpeista resurssiviisas kokonaisratkaisu

Virtuaalisen yritysalueen resurssiviisaus perustuu resurssien jakamiseen ja mahdollisimman korkean käyttöasteen saavuttamiseen. Sitä kautta kokonaisresurssien tarve vähenee, ympäristökuorma laskee, toiminta tehostuu ja kannattavuus kasvaa. Virtuaalinen yritysalue on alusta, joka yhdistää toisiaan lähellä sijaitsevia yrityksiä tarjoamalla heille erilaisia palveluja ja ottamalla läpinäkyvästi vastuun yrityksiä yhdistävien velvoitteiden toteuttamisesta. Samalla se antaa alueen toimijoille volyymietuja neuvottelussa palveluiden hintatasosta.

Virtuaalinen yritysalue mahdollistaa:

• tilojen hallintaan, huoltoon ja ylläpitoon liittyvät ratkaisut
• yhteiskäyttöön ja jakamiseen liittyvät palvelut
• energian keräyksen ja käytön ratkaisut yritysaluetasolla
• varasto- ja kuljetuslogistiikan yhteisratkaisut
• materiaalien ja sivuvirtojen hallinnan ratkaisut
• muiden palvelujen tarjonnan
• henkilöstön hyvinvoinnin edistämisen ratkaisut
• liiketoimintamahdollisuudet sekä alueen yrityksille, niille palveluja tuottaville yrityksille sekä alustan ylläpitäjälle
• tuote- ja palvelukehityksen alustan
• virtuaaliset vierailijapalvelut
• paremmat yhteydet ja kommunikaation yritysalueella
• tiedon keräyksen, käsittelyn ja ympäristövaikutusten mittaamisen
• kohdennetun aluesuunnittelun.

Mitä tarvitaan virtuaalisen yritysalueen luomiseksi?

Toteutuakseen virtuaalinen yritysalue tarvitsee tahon, joka vastaa sen rakentamisesta, toteutuksesta ja toiminnasta. Ympäristönkuormituksen vähentämisen lisäksi toiminnasta pitää löytyä taloudellinen kannattavuusnäkökulma. Ensisijaisesti alusta tarvitsee teknisen toteutusmallin, joka mahdollistaa toimintojen lisäämisen, poistamisen ja muokkaamisen joustavasti alueen kehityksen ja tarpeiden mukaisesti.

Virtuaalista yritysalustaa tuskin kannattaa rakentaa yrityksen tämän hetken tarpeista käsin, vaan tulee arvioida tulevaisuuden tarpeita sekä mahdollisia muutoksia, joita kehitys tuo yritysten liiketoiminnalle. Muutokset yrityksen roolissa alustalla ja kehitys toimintamalleissa tulee ottaa huomioon alustan arkkitehtuurissa siten, että alusta ei toimintaperiaatteiltaan rajoita yritysten kehitystä vaan tukee ja mahdollistaa sitä.

Kehityskaari ja mahdollisuudet ovat virtuaalisella yritysalueella moninaiset. Ei ole todennäköistä, että monellakaan alueella lähdetään heti tavoittelemaan laajaa kattavuutta vaan todennäköisempää on, että yritysalueella lähdetään ratkaisemaan tiettyjä keskeisiä yhteisiä haasteita tai tavoitteita alustan kautta, ja toiminnot alustalla laajenevat sen elinkaaren myötä.

Case-esimerkki: VTT Bioruukin virtuaalinen yritysalue – aktiivinen tutkimus, yhteistyö ja liiketoiminta-alusta

VTT Bioruukki on Espoossa sijaitseva VTT:n biopohjaisten tuotteiden ja kiertotalousratkaisujen pilotointikeskus. Se on osa Espoon Cleantech Gardenia, johon on tulevien vuosien aikana suunnitteilla mittava lisärakennusprojekti, joka kokoaa yhteen tieteeseen, koulutukseen ja tutkimukseen liittyviä toimijoita. Keskeisinä toimijoina alueen kehittämisessä ovat Espoon kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia sekä NCC. Tavoitteena on varmistaa alueen rakentuminen monipuoliseksi ympäristöksi, joka luo puitteet paitsi viihtyisälle asumiselle, myös menestyksekkäälle yritystoiminnalle. Alueen arvioidaan valmistuvan 2030-luvulla ja sinne muuttavan jopa 9000–12000 asukasta, kun taas työpaikkojen arvioidaan nousevan noin kahteen tuhanteen.

Useita mahdollisia yhteistyön tasoja virtuaalisella yritysalueella

Koulutus – VTT tekee koulutus- ja projektiyhteistyötä oppilaitosten kanssa. Virtuaalisen yritysalueen kautta voidaan saavuttaa ja hyödyntää molempien toimijoiden verkostoja, kohdennetusti jakaa sekä kalustoja että osaamista ja muodostaa konsortioita yhteisiin hankkeisiin.

Pilotointi – Virtuaalinen yritysalue voi toimia käytännön kokeilualustana ja väylänä käytännön ratkaisujen tuomiseksi sekä alustan toimijoille että loppuasiakkaille.

Teknologian kaupallistaminen – Virtuaalinen yritysalue voi luoda väylän varhaisen vaiheen rahoituksen, toisaalta kansainvälisten ja kotimaisten osaajien löytymiselle. Alustalla voivat toimia myös ammattitaitoiset kaupallistamisen asiantuntijat. Se voi muodostaa virtuaalisen ideahautomon ja kaupallistamisalustan ja tarjota sekä vipuvoimaa että yhteistyötä alustalla toimivilta suuremmilta yrityksiltä.

Vierailijapalvelut – Virtuaalinen yritysalue mahdollistaa sekä virtuaalisesti toteutettavat vierailut, että paikalle saapuville vieraille toteutettavat virtuaaliesittelyt, AR esittelyt, paremman saavutettavuuden ja paikan kiinnostavimpiin yksityiskohtiin tutustumisen pilotoinnin toimintojen häiriytymättä tai liikesalaisuuksien vaarantumatta.

Muut palvelut – Catering, majoitus, kulttuuri, urheilu, opastus, käännöstyö, muut asiantuntijapalvelut

Resurssien jakoalusta – VTT on sisäisessä hankkeessaan pilotoinut ”industrial sharing platformia”, jonka taustalla on ajatus, että yrityksille tarjotaan alusta, jossa ne voivat jakaa ja löytää tarpeisiinsa erilaisia laitteita, koneita ja henkilöresursseja. Kun yrityksillä tarve, älykäs järjestelmä voi tarjota lähialueelta, tässä tapauksessa virtuaalisen yritysalueen sisäisesti.

Ympäristö- ja infrastruktuuripalvelut – Fyysisellä yritysalueella on paljon erilaisia toimintoja, joissa laajemmalla toimijoiden yhteistyöllä on mahdollista saada tarpeeksi ostovolyymiä neuvottelemaan hyvät keskitetyt palvelut.

Alueen asukkaat – Yritysalue yhdistettynä sekä asuin- että työssäkäyntialueeseen, osana joukkoliikenteen solmukohtaa voi itsessään toimia tutkimusalustana monenlaisille palveluille, teknologioille sekä tuotteille. Lisäksi lähialueen asukkaille voi olla tarve tiedottaa erilaista tapahtumista tai toimintahäiriöistä, joilla voi olla vaikutusta lähiympäristöön.

Tärkeimmät opit

• Virtuaalisen yritysalueen resurssiviisaus perustuu resurssien jakamiseen ja mahdollisimman korkean käyttöasteen saavuttamiseen ja sitä kautta kokonaisresurssien tarpeen vähentämiseen, ympäristökuorman laskemiseen, toiminnan tehokkuuden ja kannattavuuden kasvuun.
• Virtuaalisen yritysalueen konsepti on modulaarinen, eli virtuaalisella yritysalueella voi olla eri kerroksia tai toimintokokonaisuuksia sen mukaisesti, mitä käytännön tarpeita yritysalueella sijaitsevilla yrityksillä on.
• Koska virtuaalinen yritysalue on toistaiseksi vielä suunnittelun asteella, olisi hyödyllistä lähteä tutkimaan sitä tavalla, jossa periaatteita päästään tutkimaan ja kehittämään käytännössä. Tähän yhteistyöhön tarvitaan lisäksi yritysalueen yrityksiä sekä mahdollisesti tutkimuslaitoksia.
• Virtuaalisen yritysalustan erityinen toteutusedellytys on, että se tuottaa toimijoilleen lisäarvoa, josta löytyy myös kannattavaa liiketoimintaa yrityksille, jotka alustoja luovat ja ylläpitävät.

Lähteet:

HNRY- Liikenteen ja logistiikan ratkaisufoorumi 14.11.2019 asiantuntijaesitykset, materiaalit ja työpajamateriaalit
Virtuaalisen yritysalueen ratkaisufoorumi 24.11.2020, esitykset, materiaalit, keskustelu.
VTT Bioruukki pilotointi 25.2.2021, mukana VTTn puolesta olivat Mika Härkönen, Taneli Fabritius, Maria Antikainen ja Satu Pasanen
Kommentointi 5G ratkaisufoorumien osallistujat 8.-16.3.2021

Vaikuttavuussijoittamisella on keskeinen rooli kestävien ratkaisujen valtavirtaistumisessa. Sitä tarkastellaan sekä sijoittajien, yritysten että yritysalueiden näkökulmista. Nostamme esiin käytännön esimerkkejä siitä, mitä vaikuttavuussijoittaminen sekä vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen tällä hetkellä tarkoittavat ja miten niitä toteutetaan nyt ja tulevaisuudessa.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• etsit tapoja, joilla yrityksenne voi uudistaa strategiaansa.
• etsit tietoa siitä, millaisia asioita sijoituksissa tullaan tulevaisuudessa arvioimaan.
• etsit inspiroivia käytännön esimerkkejä siitä, miten positiivinen vaikuttavuus luo kannattavaa liiketoimintaa.

Perustietoja

• Vaikuttavuussijoittamisen konsepti on luotu ensisijaisesti tuomaan tietoa yrityksille ja sitä kautta yritysalueille.
• Yritysten toiminnassa vaikuttavuussijoituksia voi hakea sekä toiminnallisiin että tuotteisiin/palveluihin liittyviin kehityskohteisiin. Yritysalueen näkökulmasta vaikuttavuussijoittaminen voi soveltua infrastruktuuriin liittyviin kohteisiin, joilla pystytään osoittamaan selkeää vaikuttavuutta ja tuottavuutta.
• Konseptin toteuttajat:
  • Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen
  • HNRY-hankkeen Vihreän yritysrahoituksen ratkaisufoorumit
  • Käytännön sovellukset on arvioitu yhteistyössä StepOne Tech Oy:n, Upright Oy:n, Nordic FoodTech VC:n, Metsä Groupin ja Pääomasijoittajien kanssa.

Vastuullinen ei sijoita ongelmaan – vaikuttava sijoittaa ratkaisuun

Vaikutusten arvioinnin merkitys on vahvistunut sijoituspäätöksissä koko 2000-luvun, ja viimeisten vuosien aikana muutos on vain kiihtynyt. Tähän mennessä kehitystä on kuvattu pääasiallisesti vastuullisen sijoittamisen ja vaikuttavuussijoittamisen kautta.

Vastuullinen sijoittaminen huomioi sijoituspäätöksissään sijoituksen kohteen ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen sekä hallintotapaan (ESG, Environmental, Social, Governance) liittyvät yksityiskohdat sekä toimenpiteet ja vaatii, että näiden olevan kunnossa sen tason mukaisesti, joka liittyy lakiin ja käsityksiin yrityksen toiminnan vaikutuksista sekä ympäristölle tai ihmisille. Vastuullinen sijoittaja ei sijoita kohteisiin tai toimialoille, jotka perustuvat kestämättömään toiminta-ajatukseen tai edistävät haitallisia käytäntöjä. Vastuullinen sijoittaminen välttelee sijoituskohteita, joilla on negatiivisia vaikutuksia.

Vaikuttavuussijoittamisessa sijoituspäätöstä arvioitaessa ensimmäinen kriteeri on se, että sijoituksia halutaan tehdä vain ja nimenomaisesti toimintaan, jolla luodaan hyötyjä joko ympäristölle tai yhteiskunnalle. Vaikuttava sijoittaminen siis lähtee positiivisen vaikutuksen tuottamisen tavoitteesta. Positiivisen vaikuttavuuden tulee myös olla mitattavissa tai muuten selkeästi osoitettavissa, minkä lisäksi sijoituksella tulee olla taloudellinen tuottotavoite.

Vaikuttavuussijoittaminen voi kehittyessään johtaa systeemiseen muutokseen kohti kestävämpää yhteiskuntaa

Vaikuttavuussijoittaminen on ollut viime vuosina selkeästi kasvava sijoittamisen muoto ja IFC:n (International Finance Corporation) arvion mukaan markkinoiden kasvupotentiaali on valtava. On arvioitu, että vaikuttavuussijoittaminen voi laajentuessaan johtaa systeemiseen muutokseen kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Toisesta näkökulmasta ilmaistuna kestävän yhteiskunnan edellytys on se, että taloudelliset mahdollistajat ohjaavat sijoituksensa toimintoihin, jotka ratkaisevat ongelmia ja rakentavat kestävää yhteiskuntaa.

GIIN (Global Impact Investing Network) arvioi vaikuttavuussijoittamisen markkinoiden olevan noin 715 miljardia euroa vuonna 2020. YK:n tekemän arvion mukaan kestävän kehitysten tavoitteiden saavuttamiseen vaaditaan globaalisti yli 2000 miljardia dollaria vuoteen 2030 mennessä. Tämän katsotaan olevan mahdotonta toteuttaa ilman yksityisten ja institutionaalisten sijoittajien osallistumista. Myös vaikuttavien sijoitusten pitää olla myös taloudellisesti kannattavia ja johtaa uusiin sijoituksiin.

Sijoittajien lisäksi tämä nostaa esiin myös mahdollisuudet yrityksille. Sijoitukset tehdään pääasiassa yrityksiin, jotka ratkaisevat ongelmia taloudellisesti kannattavasti. Tämä luo mahdollisuuksia erityisesti innovatiivisille yrityksille, joiden strategiassa keskitytään ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen, olemassa olevan järjestelmän haastamiseen ja muokkaamiseen sekä haitallisia vaikutuksia aiheuttavien toiminta- ja tuotantomallien sekä markkinoiden disruptoimiseen.

Upright tuo läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta yritysten ja niiden arvoketjujen vaikutuksiin

Kestävyyden arviointi ja mittaaminen yrityksissä ja sijoituksissa on kokonaisuus ja markkina, jossa on paljon kehitettävää niin läpinäkyvyyden, periaatteiden, työkalujen kuin standardienkin osalta. Globaalisti erilaisia työkaluja vaikutusten arviointiin on luomassa noin 200 toimijaa, joista suurin osa on varsin alkuvaiheessa. Niin yritykset, sijoittajat kuin yksityisetkin ihmiset kaipaavat luotettavaa ja läpinäkyvää tietoa päätöstensä tueksi.

Upright Oy on suomalainen yritys, joka tuo yritysten kokonaisvaikuttavuuden arvioinnin ja mittauksen osaksi liiketoiminnan vaikutusten arviointia. Yrityksen tavoitteena on tehdä yritysten vaikutuksista läpinäkyviä, jotta eri sidosryhmät voivat tehdä faktoihin perustuvia päätöksiä harkitessaan minkä yritysten kanssa ne toimivat. Tavoitteena on tuottaa avointa dataa, joka on vertailukelpoista niin yritysten, rahastojen kuin teollisuudenalojenkin välillä ja mahdollistaa tarkastelun, joka pureutuu yritysten arvonluonnin mekanismien vaikutuksiin strategisella tasolla. Samalla se ohjaa toimijat tarkastelemaan ja kehittämään toimintansa perusteita niiden joutuessa perustelemaan toimintaansa sidosryhmilleen avoimesti sen tuottamien systeemisten nettovaikutusten kautta. https://netimpactreport.com/ esittelee tarkemmin sekä Uprightin näkemyksen vaikutusten laskentaan, yrityksen toimintaperiaatteet ja matemaattisen laskentamallin, joka perustuu nettovaikutuksen arviointiin.

Vaikuttavuussijoittaminen sekä vaikutusten arviointi sijoitusrahaston, yrityksen ja yritysalueen näkökulmasta

NFT.VC on rahasto, joka sijoittaa start up -yrityksiin. Vaikuttavuuden mittarien määritteleminen on yrityksen alkuvaiheessa kuitenkin hyvin haastavaa ja tulee ajankohtaiseksi vasta myöhemmin yritysten päästessä tuotekehityksessään pidemmälle. Luotettavaan mittaamiseen ja arviointiin tarvitaan lähivuosina sekä standardien että laskentamenetelmien kehitystä ja yhdenmukaistamista. Osana sijoituspäätöksen tekemistä arvioidaan kuitenkin aina voimakkaasti yrityksen vaikuttavuuspotentiaalia sen perusteella, minkälaista muutosta ne voivat ruokaketjuun tuottaa.

StepOne Tech Oy panosti vuosia eFlexFuel-teknologian kehittämiseen ilman ulkopuolista rahoitusta. Sijoittajan etsimisessä sille oli kriittistä, ettei rahoitusta toteuteta ainoastaan tuotto-odotus edellä, vaan sijoittajan tuli jakaa yrityksen näkemys pitkän aikavälin kestävästä vaikuttavuudesta, ja teknologiaa kehitetään positiivinen vaikuttavuus tärkeimpänä kriteerinä.

Metsä Groupin investointipäätös Kemin biotuotetehtaan rakentamiseksi on esimerkki sijoituksesta, jonka yhteydessä sijoituksen vaikuttavuutta – sekä positiivista että mahdollista negatiivista – on tutkittu ja analysoitu laajasti ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Se nostaa esille yritysalueen vaikuttavuuden arvioinnin paitsi osana sijoituspäätöstä, myös yrityksen vastuullisuustavoitteiden saavuttamista, oman arvoketjunsa vaikuttavuutta sekä yhteiskunnallista ja ympäristöön kohentuvaa vaikuttavuutta.

Tärkeimmät opit

• Sijoittaminen ja kohteiden rahoittaminen on aina vaikuttavaa – sillä on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia sekä kohteeseensa, sen välittömään ympäristöön ja ympäröivään maailmaan laajemminkin. Keskeistä on se, ylittävätkö toiminnan positiiviset vaikutukset sen negatiiviset vaikutukset.
• Vaikuttavuus, sen arviointi ja mittaaminen ovat keskeinen teema vaikuttavuussijoittamisessa. Vaikuttavuussijoituksen saadakseen yrityksen tulee pystyä arvioimaan ja perustelemaan arvionsa toimenpiteen vaikuttavuudesta sekä ympäristölle että yhteiskunnalle.
• Vaikuttavuuden tunnistaminen ja osoittaminen omassa toiminnassa on aina ensisijaisesti yrityksen vastuulla. Tämä koskee sekä sijoittajien etsimistä sekä jatkossa voimistuvissa määrin myös yrityksen yhteistyökumppaneita ja asiakkaita.

Lähteet

HNRY Vaikuttavuussijoittamisen ratkaisufoorumi 14.1.2020 esitykset ja materiaalit sekä ryhmäkeskustelut

Konseptin pilotointi ja käytännön esimerkit, haastattelut:
Jonne Kuittinen, pääomasijoittajat, 11.3.2021
Mika Kukkurainen, NFT VC, 12.3.2021
Tuomo Isokivijärvi, StepOne Tech Oy, 5.3.2021
Kaija Pehu-Lehtonen, Metsä Group 22.3.2021
Toni Laitinen, Upright Oy, 18.3.2021

Lisätiedot Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen esersi@utu.fi

Innovatiiviset julkiset hankinnat ovat julkisen sektorin keino edistää ja tukea kestäviä ratkaisuja tuottavien yritysten kasvua sekä tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tuki kanavoidaan yritykselle julkisen sektorin toimijalle toteuttavan ratkaisun hankinnalla. Se kohdentuu uuden kestävän tuotteen tai palvelun hankintaan tai tuen kautta voidaan rakentaa uutta hankinnan toimintamallia.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• olet kiinnostunut julkisen sektorin käytännön tavoista tukea kestävyyssiirtymää
• etsit tapoja, joilla voitte toteuttaa yrityksenne kestävien innovaatioiden kehitystä yhteistyössä julkisten toimijoiden kanssa.
• haluat lukea käytännön vinkkejä yrityksille, jotka ovat kiinnostuneet tarjoamaan innovatiivisen julkisen hankinnan kilpailutuksessa.

Perustietoja

• Toteuttajat :
  • Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Essi Silvonen
  • HNRY-hankkeen ratkaisufoorumien asiantuntijat ja osallistujat
  • Konseptia on pilotoitu käytäntöön Elenium Oy Henri Haikosen kanssa.

Mikä on innovatiivinen julkinen hankinta?

Innovatiiviset julkiset hankinnat tuovat yritysten lisäksi julkisen hankinnan ammattilaisille uusia menettely- ja arviointitapoja, jotka vaativat erilaista osaamista kuin perinteiset hankintamenetelmät. Mallissa julkiset toimijat ovat tilaajia ja yritykset ratkaisujen tuottajia. Tavoitteena on tuottaa skaalattavia, yhteiskunnallisesti kestäviä uusia ratkaisuja. Ratkaisujen hyödyntämisoikeus jää usein innovaation toteuttavalle yritykselle, joka voi hyödyntää sitä tulevassa kaupallisessa toiminnassaan.

Yritysalue voi olla suunnittelu- tai rakennusvaiheessa innovatiivisten julkisten hankintojen kohde. Tästä näkökulmasta innovatiiviset julkiset hankinnat soveltuvat niin infrastruktuurin kehittämiseen liittyviin kohteisiin kuin toiminnallisiin kohteisiin, joilla pystytään osoittamaan selkeää positiivista vaikutusta ympäristöön uusien innovatiivisten toimintamallien myötä.

Innovatiivisessa hankinnassa merkittävän ero perinteiseen verrattuna on se, että hankinnan kohde tai prosessi ei ole tarkasti rajattu ja määritelty. Innovatiiviseen hankintasopimukseen voi sisältyä uuden ratkaisun kehitystyötä ja pilotointia. Kun hankinta kohdistetaan tarkan toteutusmallin sijaan haluttuihin vaikutuksiin ja lopputuloksiin, se sisältää toimittajalle enemmän vapautta vaihtoehtoisten ratkaisujen ehdottamiseen.

Teknologinen kehitys ja yritysten kehitysvaiheessa olevat uudet tuotteet ja palvelut luovat jatkuvasti uusia ratkaisumahdollisuuksia vastata julkisen sektorin tarpeisiin. Innovatiiviset julkiset hankinnat mahdollistavat näiden tukemisen ja käyttöönoton varhaisessa vaiheessa, kun perinteisen hankintalainsäädännön mukaan on monesti päästy hankkimaan tuotteita ja ratkaisuja vasta kun ne ovat yleistyneet markkinoilla. Uusi tuote tai teknologia ei kuitenkaan ole tilaajalle itseisarvo. Se on tärkeää silloin, kun on näköpiirissä, että uudet ratkaisut tarjoavat tavanomaisia ratkaisuja suurempia hyötyjä ja parempaa kestävyyttä.

Julkisilla hankinnoilla on merkittävä ohjaava merkitys yhteiskunnan ja talouden kestävän kasvun edistäjänä

Julkisten hankintojen vuosivolyymi on noin 35 miljardia euroa, mikä on 15 % bruttokansantuotteesta. 2/3 hankinnoista tehdään kuntien ja kuntayhtymien ja 1/3 valtion taholta. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämän toteuttaakseen se on tehnyt periaatepäätöksen kansallisen kiertotalousohjelman toteuttamisesta. On selvää, että valtio ja julkiset toimijat eivät pysty tekemään hiilineutraalisuutta tuottavia ratkaisuja yksin. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan yritysten vahvaa tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa tuottamaan ratkaisuja sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. 

Julkiset hankinnat ovat valtion ja julkisen sektorin vahvin taloudellinen ohjaus- sekä käytännön muutosta tuottava keino. Jotta julkiset hankinnat pystyttäisiin kohdentamaan vaikuttaviin kestäviin ratkaisuihin, julkiset hankkijat tarvitsevat toimintamallin, joka perustuu yhteistyöhön yritysten kanssa ja toimii myös käytänteiden ja osaamisen kehittämisen prosessina kohti kestävää julkista hankintaa. Innovatiivisten julkisten hankintojen toimintamalli on rakennettu vastaamaan tähän tarpeeseen.

Miten julkisen sektorin tarpeet ja yritysten kyvykkyydet kohtaavat?

Hankintaprosessin eri vaiheissa voidaan luoda edellytyksiä sille, että julkisen sektorin tarpeet ja yritysten kyvyt luoda niihin ratkaisuja kohtaavat. Prosessi lähtee liikkeelle kehitys- ja hankintatarpeiden tunnistamisesta ja jatkuu yhteistyönä sopimuskauden aikana. Haasteiden ja tarpeiden täsmentämisessä voidaan hyödyntää mm. strategista suunnittelua, tilaajaorganisaatioiden yhteistyötä, tutkimusyhteistyötä, ennakointia tulevaisuuden hankinta- ja investointitarpeista, markkinavuoropuhelua, vaikutusten arviointia sekä kokeiluja ja pilotointeja.

Hankintojen valmisteluvaiheessa on tärkeää, että tilaaja kartoittaa aktiivisesti uudenlaisten ratkaisujen tarjontaa, viestii tarpeista ja tavoitteista sekä käy vuoropuhelua yritysten kanssa. Yritykselle ja ratkaisujen tarjoajalle tämä on tärkeä hetki tuoda omia ratkaisumahdollisuuksiaan tilaajaan tietoisuuteen ja vaikuttaa siihen, miten tilaajan tavoitteet kehittyvät hankinnan suunnitteluvaiheessa.

Kilpailutusvaiheessa on tärkeää, että tilaajan määrittelemä menettely ja tarjousten vertailuperusteet mahdollistavat uusien ratkaisujen menestymisen ja jättävät tilaa sille, että niiden ominaisuuksia pystytään sopimuksen puitteissa kehittämään ja testaamaan.

Elenium Oy – Innovatiivisen julkisen hankinnan kautta matkalla logistiikan ja materiaalien hallinnan ohjelmistoratkaisujen kansainväliseksi toimittajaksi

Elenium Oy on toteuttanut innovatiivisen julkisen hankinnan kautta viiden jäteyhtiön yhteishankintana punnitus- ja varastonhallintajärjestelmän, MaterialPortin, jonka avulla pystytään älykkäästi keräämään kaikki tarpeellinen tieto vastaanotettavista ja lähtevistä kuormista sekä seuraamaan tavaran liikkeitä ja materiaalivirtoja jäteaseman sisällä prosessin eri vaiheissa. Järjestelmään kytkeytyy myös asiakkaille tarjottavia digitaalisia palveluja. Käytännössä Elenium Oy kehitti prosessin aikana itselleen tuotteen, jota se voi jatkossa tarjota muillekin logistiikan ja jätehuollon toimijoille. Innovatiivisen julkisen hankinnan prosessi oli itsessään kannustin tuotteen kehittämiseen, mutta on huomioitava, että yritys panosti myös itse merkittäviä resursseja MaterialPortin kehitystyöhön.

Henri Haikonen on Elenium Oy kokemusten perusteella voimakkaasti sitä mieltä, että osallistuminen innovatiiviseen julkiseen hankintaan voi olla merkittävä mahdollisuus yrityksille. Lisäksi yritykset ovat parhaita toimijoita ratkaisemaan monia yhteiskunnan toiminnallisia haasteita, joten julkisten toimijoiden ja yritysten yhteistyötä edistävät ratkaisut ovat tärkeitä kokonaisuuskestävyyden ratkaisujen kannalta. Hän antaa seuraavia käytännön neuvoja yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään omaa toimintaansa innovatiivisten julkisten hankintojen tuella:

• Valitkaa omaa tulevaisuuden visioitanne tukevia kehitysprojekteja.
• Selvittäkää ja ymmärtäkää, millaiseen projektiin olette lähtemässä.
• Tiedostakaa resurssinne ja suhteuttakaa ne tarjolla olevana projektiin.
• Tutustukaa tarkasti kohdemarkkinaanne.
• Varautukaa julkisen hankintaprosessiin läpiviemiseen.

Tärkeimmät opit

• Kilpailutusvaiheessa on tärkeää, että tilaajan määrittelemä menettely ja tarjousten vertailuperusteet mahdollistavat uusien ratkaisujen menestymisen ja jättävät tilaa sille, että niiden ominaisuuksia pystytään sopimuksen puitteissa kehittämään ja testaamaan.
• Hankintasopimus voi sisältää kehitystyötä, pilotointia tai kannusteita siihen. Innovatiivinen hankinta voi tämän lisäksi viitata innovatiiviseen tapaan toteuttaa hankintaprosessi tai hankintoihin, jotka kannustavat toimittajiaan tekemään innovaatioita. Se voi myös tarkoittaa hankintojen käyttämistä innovaatiopolitiikan välineenä siten, että kehitetään yritysten liiketoimintaa ja innovointia.
• Hankintaprosessi on usein intensiivinen, eli vahvasti sekä toimittajia että loppukäyttäjiä osallistava.
• Innovatiivisessa julkisessa hankinnassa tarjoavan yrityksen on mietittävä tarkoin oma panostuksensa kehitystyölle ja arvioitava toteutuvan ratkaisun kaupallinen arvo. Toteutushinnan rinnalla on aina tärkeää tarkastella ja neuvotella kokonaisuudesta, pohtia mahdollisia sopimuskannusteita ja jatkuvaa kehitystyötä, ratkaisun monistettavuutta ja skaalautuvuutta sekä julkisen hankinnan toteuttamisen referenssiarvoa.

Työssä kehitettiin toimintamallia, jossa Turun telakan alueella rakentuvan risteilijän materiaali-, resurssi- ja tietovirrat kohtaavat optimaalisesti Blue Industry Parkin alueella. Toimintamallin avulla voidaan saavuttaa resurssiviisaus ja hiilineutraalius koko toimitusketjussa

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit Turun telakan toimitusketjussa.
• toimit valmistavan teollisuuden toimitusketjussa.
• haluat tehostaa oman toimitusketjun toimintaa.

Perustietoja

• Verkoston toimijoidet sijainti: Suomi, Pohjois-Eurooppa, Turun telakan verkosto.
• Verkoston elinkaari: käynnissä, Turussa on rakennettu laivoja 1737 lähtien.
• Toteuttajat: Turku Science Park Oy ja Blue Industry Park Oy.
• Aikajänne: jatkuvaa toimintaa.
• Toimittajaverkostossa 400 yritystä.
• Meriteollisuusverkostossa Lounais-Suomessa 8 000 työntekijää ja toimihenkilöä.
• Meriteollisuusverkoston liikevaihto 2,3 mrd. € (2019).

Tavoitteena tehostaa meriteollisuusverkoston toimintaa

Konseptissa tunnistettiin, miten meriteollisuusverkoston toimintaa voitaisiin tehostaa ja luotiin toimintamalli näiden parannusten laatimiseen ja käyttöönottoon. Tavoitteena oli optimoida Blue Industry Parkin (BIP) ja Turun telakan alueella kohtaavien materiaali-, resurssi- ja tietovirtojen kohtaaminen. Työn aikana kartoitettiin, millaisia toimintatapoja meriteollisuusverkoston yritysten kannattaa käyttää, jotta verkoston toiminta olisi mahdollisimman resurssiviisasta ja hiilineutraalia. Lopuksi määriteltiin, millainen ohjaamisjärjestelmä tukee resurssiviisasta ja hiilineutraalia toimintaa.

Logistiikkakeskus tukee parhaiten resurssiviisasta ja hiilineutraalia toimintaa

Konseptissa määriteltiin mitä toimintoja kannattaa sijoittaa BIP-alueelle, jotta meriteollisuusverkoston toiminta olisi mahdollisimman tehokasta ja tukisi resurssiviisasta toimintaa. Painotettuina kärkeen toiminnallisuuksista nousivat tuotantotilat sekä logistiikkakeskus.

Tuotantotilojen tarve vaihtele eri toimijoiden välillä pienestä pajasta aina isompaan tuotantotilaan. Rakennettavien tilojen tulee olla myös muuntojoustavia, jotta ne vastaavat vaihtelevaan kysyntään mahdollisimman hyvin. Esikoonti ja modulointi vähentäisivat myös logistiikan kuormaa liikennemäärien ja pakkausmateriaalin osalta. Liikennemäärät vähenevät, kun kuljetetaan isompia kokonaisuuksia kerralla ja erilliset osa-/komponenttitoimitukset vähenevät alueen sisällä.

Kierrätys vähentää materiaalihukkaa

Pakkausmateriaalien osalta kuljetuspakkausten kierrätys ja standardisointi alueen sisällä toisivat selkeitä etuja. Jos materiaalien paketoinnissa käytettäisiin standardisoituja menetelmiä, jotka olisivat kierrätettävissä, logistiikan operointi selkeytyisi ja pakkausmateriaalikuorma vähenisi alueella.

Keskitetyn kierrätyskeskuksen rakentaminen BIP:n sisälle palvelisi alueen yrityksiä ja osaltaan varmistaisi hukkamateriaalien kierrätyksen. Kierrätyskeskus toimisi BIP:n ja telakan välisellä alueella, jolloin se palvelisi tehokkaimmin kaikkia osapuolia.

Toiminnallisuuksien sijoittelun osalta tulee ottaa huomioon myös liikenne telakan suuntaan. Logistiikkakeskuksen sijainnin tulisi olla joko tuotantotilojen yhteydessä tai niiden välittömässä läheisyydessä, jotta vältytään ylimääräiseltä kuljetukselta.

Tieto luo luottamusta

Yhteistoiminnan ja resurssiviisauden edistämiseksi tarvitaan mitattua tietoa. Konseptiin liittyen määriteltiin viisi tärkeitä mittaria:

1. Saapuvan materiaalin toimitusvarmuus
   • DIFOT ( Delivered In Full and On Time)
2. Kohdekohtaisen materiaalipaketin toimitusvarmuus
   • DIFOT ( Delivered In Full and On Time)
3. Kohdekohtaisen suunnitelman etenemä
   • Karkeasuunnittelun ajoitus ja tarkkuus
   • Hienosuunnittelun ajoitus ja tarkkuus
   • Suunnitelman sisällön toteutus
4. Poikkeamaseuranta
   • Työpakettikohtainen seuranta
   • Toimitusrivikohtainen seuranta
5. Kuljetusmäärien seuranta
   • Syöttölogistiikan seuranta
   • Paluulogistiikan seuranta à materiaalihukan seuranta, ylimäärä/jäte
   • 3R toimintamalli (Reduce, Reuse, Recycle)

Tärkeimmät opit

• Materiaaliviisaus: keskitetyllä materiaalihallinnolla voidaan vähentää materiaalihukkaa.
• Resurssiviisaus: minimoidaan ylimääräisen materiaalin tarve tarkemmalla suunnittelulla.
• Informaatioviisaus: digitaalisen alustan tuottama informaatiovirta mahdollistaa toimitusketjun johtamisen ja kehittämisen.

Hiilineutraalin ja resurssiviisaan yritysalueen toteutumisessa tulee huomioida alueen suunnittelun lisäksi sen rakentaminen ja jokapäiväinen toiminta. Blue Industry Park on Turun telakan viereen vähitellen rakentuva alue, johon syntyy valmistavan teollisuuden ja palvelutoimijoiden toimiva ekosysteemi. Tarvitaankin jokaisen alueella toimivan yrityksen osaamista ja tahtoa, jotta resurssiviisaus ja hiilineutraalius toteutuvat.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit Turun telakan toimitusketjussa.
• toimit valmistavan teollisuuden toimitusketjussa.
• haluat tehostaa oman toimitusketjun toimintaa.
• suunnittelet hiilineutraalia ja resurssiviisasta teollisuusaluetta.
• toimit urakoitsijana tai rakennuttajana hiilineutraaliksi ja resurssiviisaaksi tähtäävällä yritysalueella.
• olet julkinen toimija, esim. kaavoittaja, ja haluat tietää miten hiilineutraalius ja resurssiviisaus toteutetaan.

Perustietoja

• Sijainti: Pernon kaupunginosa, Turku. Turun telakan vieressä.
• Yritysalueen elinkaari: suunnitteluvaihe
• Toteuttaja: Blue Industry Park Oy.
• Aikajänne: 2021 alkaen 5–10 vuotta.
• Meriteollisuusverkostossa Lounais-Suomessa 11 000 työntekijää ja toimihenkilöä
• Turun telakan tilauskirjan arvo Q1/2021 6,5 mrd. €, risteilijätoimituksia 2026 saakka.

Kohti kestävää tulevaisuutta

Blue Industry Park on muutosta johtavien yritysten ja tutkimusorganisaatioiden tiivis ja monimuotoinen yhteisö, jossa kasvumahdollisuuksilla ei ole rajoja. Alueen tarjoamat skaalautuvat tilat ja yhteiset resurssit vähentävät epäolennaisia investointeja ja mahdollistavat oman yritystoiminnan kehittämisen vastuullisesti ja liiketaloudellisesti kestävällä tavalla. Yhteisössä vastataan tuotannon modulaarisuuden ja kiertotalouden megatrendeihin laajemmin kuin missään aiemmin.

Uudet teknologiat ja yhteistyö ovat onnistumisen edellytykset

Konseptioppaassa ei anneta valmiita ratkaisuja tulevaisuutta varten, vaan rohkaistaan ja kannustetaan kaikkia osapuolia tuomaan oma osaamisensa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Onnistumisen kannalta on tärkeää, että jokaisessa vaiheessa ja ratkaisussa hyödynnetään parasta ja kestävintä saatavilla olevaa tekniikkaa ja toimintamalleja.

Oppaassa on käyty läpi suunnittelun ja maarakentamisen sekä rakennusten ja toiminnan ratkaisumalleja. Näiden lisäksi tarkastellaan liikkumisen teemaa.

Blue Industry Parkiin muodostuvan ekosysteemikokonaisuuteen liittyvät myös palveluyritykset kuten työterveyshuolto, lounasravintolat sekä vierailukeskus. Energiaratkaisujen osalta uusiutuvat energiamuodot ovat luonnollisesti etusijalla, ja hiilineutraalius saavutetaan yhdistämällä useita eri ratkaisuja toimivaksi kokonaisuudeksi.

Tutkimusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa

Alueella toimiville yrityksille on arvokasta, että Turussa on neljä korkeakoulua, joilla on meriteollisuuteen ja merilogistiikkaan liittyvää tutkimusta. Blue Industry Park mahdollistaa hedelmällisen yhteistyön tutkimusprojekteissa sekä osaavan työvoiman saannin tulevaisuudessakin.

Alueen suunnittelun ja rakentamisen kannalta Turun korkeakouluissa on laaja-alaisesti useita osaamisaloja kuten energiatekniikka, rakennustekniikka, kiertotalous, unohtamatta kauppatieteitä ja tuotantotaloutta.

Tärkeimmät opit

• Sijainti suhteessa olemassa oleviin liikenneyhteyksiin ja pääasiakkaisiin on oleellisen tärkeä kuljetusten päästöjen minimoimiseksi.
• Alueen rakentamisen yhteydessä optimoidaan maamassojen käyttö seudullisesti ja rakentuvalla alueella, jotta vältetään turhia kuljetuksia ja kustannuksia.
• Uusiutuvan energian tuotto ja siirto sekä varastointiratkaisujen huomiointi jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää.
• Tilojen muuntojoustavuus ja modulaarisuus nostavat tilojen käyttöastetta ja kustannustehokkuutta.
• Työkoneiden ja laitteiden yhteiskäyttöratkaisut helpottavat uusien ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöönottoa ja vähentävät tarvittavien laitteiden määrää alueella.
• Toimivan yhteistyön ja synergiaa hyödyntävän alueen syntyminen vaatii veturiyhtiön, jolla on selkeä rooli.

Kaupungit voivat erilaisin keinoin ja motivaattorein tukea yritysalueita, yritysverkostoja sekä yksittäisiä yrityksiä kehittämään toimintaansa hiilineutraaliksi ja resurssiviisaaksi, ja tällä tavoin osallistumaan hiilineutraalin kaupungin tekemiseen. Yrityksille yhteistyö ja verkostoituminen voi tarjota myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti resurssiviisauden ja kiertotalouden saralla.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• etsit keinoja kaupungin ja yritysten välisen ilmastoyhteistyön kehittämiseen.
• haluat kehittää yritysalueen yrityksiä hiilineutraaleiksi ja resurssiviisaiksi.
• haluat hiilineutraalin ja resurssiviisaan yrityksen koulutuspaketin käyttöösi. Paketti sopii esimerkiksi kouluttajille, tutkimuslaitoksille, oppilaitoksille, kaupungeille sekä yrittäjäorganisaatioille, joiden tavoitteena on tarjota yrityksille hiilineutraalisuuteen liittyvää neuvontaa ja koulutuksia.

Perustietoja

• Hiilineutraali ja resurssiviisas yritys -koulutus on verkkopohjainen koulutus, jonka voi toteuttaa missä ja milloin tahansa.
• Toteuttajat: Turun kaupunki, Turun yliopisto ja Helsingin kaupunki.
• Koulutuspaketti sisältää runsaasti materiaalia hiilineutraaliudesta ja resurssiviisaudesta, minkä lisäksi mukana on oma osionsa Turun AMK:n kiertotalousmateriaaleille.
• Koulutuspakettia on pilotoitu kerran. Sen pohjalta on valmisteltu jaettava koulutuspaketti ja ohjeet koulutuksen järjestämiseen.
• Koulutuksen pituus: 1 kk, neljä koulutuskertaa.

Yrityksillä on suuri merkitys kaupunkien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa

Kun hiilineutraalia ja resurssiviisasta yritystoimintaa edistetään yritysalueen mittakaavassa, voidaan saada merkittäviä vaikutuksia suurimpiin kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaviin sektoreihin. Kaupunki voi omilla toimenpiteillään saavuttaa noin puolet päästövähennyksistä, joita kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Tämä ratkaisu esittelee keinoja, joiden avulla kaupungit voivat tukea yritysalueita, verkostoja ja yrityksiä kehittämään toimintaansa.

Kestävä kaupunkirakenne edistää yritysten hiilineutraalia toimintaa

Turussa energiasektorin päästöt ovat viime vuosina vähentyneet nopeasti, ja samalla muiden sektorien suhteellinen osuus päästöistä on kasvanut. Sähkön ja kaukolämmön päästöt tulevat entisestään pienenemään, kun taas tieliikenne nousee suurimmaksi päästösektoriksi. Koronavirus voi vaikuttaa tulevien vuosien liikennesuoritteisiin ja kestävien kulkutapojen suosioon.

Kestävän kaupunkirakenteen suunnittelussa päämääränä on yritysalue, jossa energiaratkaisut ovat hiilineutraaleja tai ilmastopositiivisia. Lisäksi yritysten materiaalilogistiikka, henkilöstö sekä vierailijat liikkuvat ja toimivat vähähiilisesti ja resurssiviisaasti. Merkittävät ratkaisut tehdään jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa, ja monet niistä kytkeytyvät seudullisiin tavoitteisiin. Myös alueen rakentamisessa huomioidaan päästöttömän työmaan mukaiset ratkaisut. Toimintavaiheessa yritysalueen toiminnan ohjaaminen nousee tärkeäksi keinoksi. Esimerkiksi tontinluovutusehdoilla sekä yritysverkoston yhteistyön vahvistamisella sitoutetaan yrityksiä ilmastotekoihin.

Verkostot ja tiedon lisääminen tukemassa yritysten ilmastotyötä

Yritysten hiilineutraaliuden ja resurssiviisauden tukeminen tapahtuu luontevasti kaupunkien ilmastotavoitteiden ympärille luoduissa verkostoissa (esim. Ilmastokumppanit, Turun ilmastojoukkue). Niissä yritykset voivat tarjota toisilleen vertaistukea, parantaa tiedollisia valmiuksiaan ja saada viestinnällistä näkyvyyttä ilmastoteoilleen. Verkoston toimintaa voidaan myös kytkeä käynnissä olevien hankkeiden toimintaan, jolloin hankkeet tavoittavat paremmin kohdeyrityksiään ja yritykset saavat tuoretta tietoa ja sparrausta toimintaansa.

Tiedon ja tuen kysyntä onkin kasvanut valtavasti ja tähän tarpeeseen vastaavia kiertotalous-, resurssiviisaus- ja hiilineutraaliushankkeita on saatu hyvin käyntiin. Koska yritysten ilmastoteoilla on tärkeä merkitys päästöjen kannalta, palvelevat hankkeiden tulokset tehokkaasti myös toiminta-alueensa kaupunkien ilmastotavoitteita. Hankkeiden välinen synergia ja tiedonvälitys on myös tunnistettu tärkeäksi. Turun alueella toimiville yrityksiin keskittyville ”ilmastohankkeille” perustettiin keskinäinen tiedonjakoverkosto, jota kaupunki koordinoi.

Intensiivikoulutuksesta vauhtia ilmastotyöhön

Yritysten ilmastotekojen vauhdittamiseksi järjestettiin Hiilineutraali ja resurssiviisas yritys -intensiivikoulutus, jossa lisättiin yritysten tiedollisia valmiuksia hiilineutraaliudesta ja vastuullisuuden viestinnästä. Turun alueen yrityksille tarjottiin mahdollisuutta liittyä Turun ilmastojoukkueeseen, mikä tuo mukanaan myös viestinnällistä hyötyä. Joukkueen jäseneksi voi päästä täyttämällä ilmastoteon sisältöä ja merkittävyyttä kuvaavan ilmastotoimenpidekortin (ns. SECAP-kortti), joka julkaistaan kaupungin ilmastotekotietokannassa.

Koulutuspilotissa koulutettiin verkkoalustan kautta kahdeksan eri alan yritystä, jotka lähtivät kehittämään toimintaansa hiilineutraaliksi ja resurssiviisaaksi. Osana koulutusta toteutettiin sparrauksia, joissa edistettiin yrityksen valitsemaa kehityskohdetta. Koulutuksen pohjana käytettiin Turun AMK:n kiertotalouskoulusta, minkä lisäksi Howspace-alustalle tuotettiin runsaasti uutta materiaalia. Yritykset antoivat koulutuksesta paljon palautetta, ja sitä muokattiin näiden palautteiden pohjalta. Pilotissa syntynyt koulutus materiaaleineen on jatkokäytettävissä muille yrityksiä kouluttaville toimijoille.

Tärkeimmät opit

• Eri lähtökohdissa ja eri aloilla olevia yrityksiä on haastava kouluttaa samassa koulutuksessa, sillä yhteisellä materiaalilla on vaikea palvella kaikkien tarpeita maksimaalisen hyödyn takaamiseksi.
• Howspace on verraton koulutusalusta, jota ilman koulutusta voi olla hankala järjestää tai se vaatii enemmän innovointia.
• Koulutuksiin osallistuvia yrityksiä on jatkuvasti ohjattava eteenpäin, joten koulutuksen koordinointi ja fasilitointi vie paljon resursseja.
• Sparraajia voi olla haastava saada, jos sparrauksesta ei ole valmis maksamaan.
• Koulutukseen osallistuvia yrityksiä tulee seurata ja sitouttaa kaupungin ilmastotyöhön vielä koulutuksen jälkeen.
• “Hiljainen keskustelu” eli viestein tapahtuva kommunikointi on tärkeä osa verkossa käytävää koulutusta, ja sille on jätettävä tilaa koulutustapaamisissa. Kaupunkien ja yritysten ilmastoyhteistyön kehittäminen vaatii vielä yritysten osallistumisen sujuvoittamista ja tiedollisten valmiuksien lisäämistä yrityksille.

Matkalla kohti hiilineutraaliutta ja resurssiviisautta -videosarja

Koulutukseen osallistuneet yritykset ja sparraajat kertovat Matkalla kohti hiilineutraaliutta ja resurssiviisautta -videosarjassa tekemistään ilmastoteoista ja siitä, miksi juuri nyt on oikea aika ryhtyä ilmastotyöhön. Katso koko videosarja Videot-sivulta!

Videosarjan traileri

Ohjeet koulutuksen järjestämiseen

Hiilineutraali ja resurssiviisas yritys -koulutus

6Aika: Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet HNRY -hanke toteutti tammi-helmikuussa 2021 Hiilineutraali ja resurssiviisas yritys -koulutuksen. Koulutus oli tarkoitettu erityisesti meri- ja metalliteollisuuden yrityksille sekä satamien logistiikkapainotteisille yrityksille. Koulutus oli suunnattu pk-yrityksille, mutta ilmoittautuminen oli kuitenkin avoin kaikenkokoisille yrityksille. Koulutuspilotin tavoitteena oli pk-yritysten tukeminen matkalla kohti hiilineutraalia ja resurssiviisasta toimintaa sekä yritysten osallistaminen kaupunkien ilmastotyöhön.

Koulutus toteutettiin talvella 2021 ja siihen osallistui kahdeksan yritystä, jotka olivat Arkea, Flegma, Finess Energy, MuotoMyrsky, Steveco, Turun kaupunkiliikenne, Workenter ja 3PLogistiikka. Mukana olivat myös Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä ja Stiftelsen för Åbo Akademi, joilta saatiin aktiivisesti palautetta koulutuksen kehittämiseksi. Koulutuspilotti oli onnistunut, ja se sai yrityksiltä hyvää palautetta.

Koulutus toteutettiin täysin etänä, ja se koostui luennoista, sparrauksista, itseopiskelusta ja yrityksessä tapahtuvasta edistymisestä. Kouluttajina ja sparraajina toimivat eri alojen asiantuntijat ja kullekin yritykselle erikseen valitut sopivat sparraajat. Kaikille yhteisiä koulutuskertoja oli neljä, ja näiden yhteydessä järjestettiin jokaiselle yritykselle kolme omaa sparraustilaisuutta. Sparrauksissa yritys sai asiantuntijoilta taustatietoa, motivaatiota ja vertaistukea niihin tarpeisiin ja kehityskohtiin, jotka tunnistettiin ennen koulutusta tehtyjen yritysten tilannekartoitusten pohjalta. Tästä pdf:stä näet, millainen tilannekartoituslomake ennen koulutusta täytettiin.

Koulutus järjestettiin Zoom-verkkokokoustyökalun ja Howspacen alustan kautta. Tämän pdf:n kautta voit katsoa, miltä HNRY-koulutus Howspacessa näytti.

Koulutuksen aikataulu

• Hakuaika koulutukseen oli 4.-17.12.2020. Valituille yrityksille ilmoitettiin 18.12.2020. Osallistujia haettiin esimerkiksi tällaisella ilmoituksella.
• Koulutuskertoja oli neljä kappaletta 26.1.-16.2.2021 välisenä aikana. Koulutuskerrat olivat tiistai-iltapäivisin ja ne kestivät 1,5-2 tuntia kerrallaan.
• Koulutuskertojen aikana järjestettiin jokaisen yrityksen kanssa kolme yrityskohtaista sparraustilaisuutta. Kaksi ensimmäistä olivat kestoltaan 30 min ja kolmas 1h.

Koulutuksen runko ja materiaalit

Koulutuksessa käytetty materiaali on koottuna tähän alle ja se on vapaasti käytettävissä muille yrityskoulutuksia tekeville toimijoille, ja se sopii esimerkiksi kaupungeille, tutkimuslaitoksille, oppilaitoksille ja yrittäjäorganisaatioille sekä itseopiskeluun. Näiden materiaalien lisäksi koulutuksessa käytettiin sekä Carbonwise-hankkeen videoita että Turun AMK:n tuottamaa Kiertotaloudesta liiketoimintaa -koulutusta, jonka materiaalit löytyvät täältä.

Tervetuloa-osio

• Ennen ensimmäistä koulutuskertaa osallistujat ohjattiin tutustumaan koulutusalustaan, jossa esiteltiin koulutuksen tavoitteet ja runko sekä annettiin ohjeet Howspacen ja Zoomin käyttöön.

Ensimmäinen koulutuskerta: Yritysten ilmastotekojen merkitys

• Tervetuloa Hiilineutraali ja resurssiviisas yritys -koulutukseen (pdf)
• Lauri Larvus, Gaia Consulting: Kestäviä liiketoimintamahdollisuuksia ilmastotyöllä (video)
• Eero Yrjö-Koskinen, Keskuskauppakamari: Ilmastositoumuksen esittely
• Tehtävä: Esittele edustamasi yritys lyhyesti – Kirjoita lyhyt esittelyteksti edustamastasi yrityksestä ja sen motivaattoreista hiilineutraaliuteen ja resurssiviisauteen.

Toinen koulutuskerta: Hiilijalanjälki ja päästölähteet

• Maija Saijonmaa, Nordic Offset: Päästölaskennan periaatteet ja kasvihuonekaasujen kompensointi (video)
• Mari Saario, Gaia Consulting: Hiilijalanjäljen laskenta
• Yritysesimerkki: Valmet Automotive, Jaana Hänninen: Miten Valmet Automotive huomioi hiilijalanjäljen strategiassaan (video)
• Erilaisten laskureiden ja työkalujen esittelyvideoita
  • JAMIX-hiilijalanjälkilaskuri
  • One Click LCA -elinkaariarvioinnin työkalu
  • OpenCO2-laskuri
  • Y-hiilari

Kolmas koulutuskerta: Vastuullisuusviestintä     

• Kirsi Liira, Neste: Miten viestiä vaikuttavasti ilmastoteoista? (video)
• Maarit Jaakola, Turun AMK: Hiiliviisauden käsitteet (video)
• Askelmerkit pk-yritykselle onnistuneeseen vastuullisuudesta viestimiseen
• Ekokompassin opas ympäristöviestintään
• Kotitehtävä: Valmistele yksi dia ja noin viiden minuutin puheenvuoro, jossa kerrot koulutuksen ja sparrauksen aikana tulleen tärkeimmän havaintosi. Esittele myös kehityskohteenne, jonka osalta jatkatte ilmastotyötä yrityksessä tästä eteenpäin.

Neljäs koulutuskerta: Mitä tulevaisuus tuo?

• Ilmastoavun palvelut yrityksille
• Yritysten puheenvuorot kotitehtävän pohjalta

Tietoa kiertotaloudesta -osio

• Tämä osio koostui Turun ammattikorkeakoulun Kiertotaloudesta liiketoimintaa -koulutuksen materiaaleista.

Lopuksi-osio

• Tämä osio sisälsi arviointi- ja palautelomakkeen, tietoa kevään aikana koulutuspilotista tuotettavasta videosarjasta ja alustavan kutsun kevään virtuaalisille ilmastokahveille. Ilmastokahveilla keskustelemme kunkin yrityksen kanssa erikseen heidän tilanteestaan ja etenemisestään ilmastotyössä koulutuksen jälkeen.

Yhteystiedot
Lisätietoa koulutuksesta
Niina Ruuska, projektipäällikkö, niina.ruuska@turku.fi, puh. 040 358 9353

Selvitimme saven käyttöä tuotantomateriaalina soratuotteeseen, jota voisi hyödyntää maanrakennuksessa. Samalla vähennettäisiin rakentamisesta aiheutuvia ilmastovaikutuksia. Potentiaalisesti saven hyötykäyttö tuotantomateriaalina lyhentäisi saven kuljetuksesta sekä neitseellisen rakennusmateriaalin tuotannosta aiheutuvia päästöjä ja kustannuksia.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit geotekniikan ja massakoordinaation tehtävissä.
• olet rakennuttaja, jonka toimialueella on runsaasti savialtaita (PKS, rannikkoseudut) ja kasvavaan kaupunkiin rakennetaan paljon.
• suunnittelet liiketoimintaa, jossa voisi hyödyntää teollisuuden sivuvirtoja ja hukkalämpöä.

Perustietoja

• Sijainti: Rakennustyömaa, maanläjitysasema.
• Toteuttajat: Espoon kaupunki, kaupunkitekniikan keskus ja ympäristökeskus. Ramboll konsulttina.
• Aikajänne lokakuu 2020–. Saviselvitystä jatketaan yhteiskehittämisen myötä ja Espoon kaupunkitekniikan keskuksen koordinoimana.
• Espoon kaupunki toimii uuden kiertotalousliiketoiminnan puitteiden antajana, asiantuntija- ja markkinatiedon kerääjänä ja sidosryhmien ”törmäyttäjänä”.

Suurin osa Kulmakorven maanläjitysasemalle tuotavista maakuormista on savea

Rakennustyömaiden saven läjittämisestä aiheutuu sekä kustannuksia että päästöjä. Espoo on hankkeessa pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa selvittämällä mahdollisuuksia jalostaa pääkaupunkiseudun ylijäämäsavea kevytsoran tyyppiseksi materiaaliksi. Yksi kiertotalouden kantavia teemoja on resurssitehokkuus, joka tarkoittaa olemassa olevien materiaalien hyödyntämistä ja uusiokäyttöä mahdollisimman tehokkaasti. Saven hyötykäytöllä voidaan välttää neitseellisten materiaalien hankintaa ja siitä aiheutuvia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.

Saviselvityksessä tehtiin tiedollinen perustutkimus, paistettiin Espoon näytesavia, pidettiin työpaja ja koostettiin raportti

Selvityksessä tarkasteltiin saviraaka-aineen potentiaalia alustavasti, mutta kuitenkin huomioiden sekä tuotannolliset tarpeet että markkinapotentiaali. Työssä selvitettiin mm. saven ominaisuusvaatimuksia termistä jalostamista ajatellen, potentiaalisia tuotantomuotoja ja energialähteitä, hyötykäyttösovelluksia sekä markkinapotentiaalia.

Ennakkotutkimuksessa hyödynnettiin asiantuntijahaastatteluita ja -keskusteluita. Selvitys jakaantui itse selvitykseen sekä työpajatapahtumaan. Työpajatyöskentelyssä jatkojalostettiin ennakkotutkimuksen aikana kerättyjä tuloksia, Åbo Akademi kertoi termisen käsittelyn testauksen analyysistä johtopäätöksiä, kartoitettiin alan toimijoiden kiinnostusta asiaan sekä kerättiin tietoa ja kokemuksia sidosryhmiltä ylijäämäsavien käytöstä.

Saven termiset jalostusmenetelmät perustuvat kuivatukseen ja polttoon. Polttolämpötila sekä saven fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet määrittävät muodostuvan lopputuotteen ominaisuudet. Kevytsoran kaltaisen tuotteen tuotannon kannalta oleellista on saven paisuminen. Paisuvuutta indikoiviksi ominaisuuksiksi on tunnistettu mm. savespitoisuus, vesipitoisuus, kuivatilavuuspaino ja orgaanisen aineksen määrä. Saven ennakkotutkimuksilla on tärkeä rooli tuotantoon sopivien savien tunnistamisessa sekä jalostusprosessin sujuvuuden kannalta. Ennakkotutkimukset tulee kytkeä rakentamisen suunnitteluun mahdollisimman aikaisin.

Tuotteen markkinapotentiaali syntyy tarpeesta eli käyttökohteista sekä hinnasta suhteessa vastaaviin tuotteisiin

Uusiokevytsoratuotanto jaettiin kolmeen ”tuotantolinjaan”: 1) uusiokevytsora, joka ei täytä perinteisen kevytsoran vaatimuksia, 2) savisora, joka on murskattu ”poltetusta” savesta sekä 3) pengersavi, joka on kuivattua savea. Savisora ja pengersavi ovat selvityksen yhteydessä määritettyjä termejä, eivätkä ne vastaa virallisia käsitteitä tai olemassa olevia tuotteita. Kiviainesmateriaalin tapaan käytettävä tuote kilpailee neitseellisten kiviainesten tai joidenkin uusiomateriaalien kanssa, jotka ovat tyypillisesti kustannuksiltaan edullisia. Tällöin valmistettavalla tuotteella tulisi olla ominaisuuksia, joita kilpailevilla materiaaleilla ei ole, tai alempi hintataso.

Ylijäämäsavien, kuten myös muiden uusiomateriaalien, hyötykäyttö edellyttää vuoropuhelua monien sektoreiden välillä sekä ennakkotutkimuksia aiheesta

Saviselvitys tarjoaa alustavan katsauksen ylijäämäsavien hyödyntämispotentiaaliin pääkaupunkiseudulla. Sen yhteydessä tehty tutkimus seudun savien soveltuvuudesta termiseen käsittelyyn antaa pohjatietoa savien ominaisuuksista, mutta tuotannon ja sen mahdollisuuksien tarkempi tarkastelu edellyttää lisäselvityksiä ja -tutkimuksia. Savien hyödyntämistä useissa eri tuotantolinjoissa pitää tutkia lisää, mukaan lukien sopivan savimateriaalin kuljettaminen kevytsoratehtaalle raaka-aineeksi. Selvityksen käynnistämä vuoropuhelu on ensisijainen työkalu mahdollisuuksien kartoittamiseen sekä jo tunnistettujen, hyötykäyttöä estävien käytäntöjen purkamiseen ja resurssiviisauden tuomiseen osaksi rakennussektoria.

Tämänhetkisellä kustannusrakenteella uusiokevytsoran tai vastaavan tuotteen valmistaminen on kiviaineksen hankintaa kalliimpaa. Soratuotteen kustannusrakenteeseen vaikuttaa se, miten huomioidaan ylijäämäsaven muiden käsittelytapojen kustannukset ja miten arvotetaan luonnon materiaalien säätäminen ja kierrätys. Myös materiaalien hiilidioksidipäästöt voivat nousta merkittäväksi hankintatekijäksi kustannusten ja teknisen soveltuvuuden rinnalle. Ennen hankintarakenteen muutosta julkisella toimijalla on iso rooli saven käsittelyn mahdollistamisessa ja käyttökohteiden tarjoamisessa.

Tärkeimmät opit

• Savisoran tuotannon käynnistymiseen tarvitaan ekosysteemiä eli yhteistyötä joissa eri sektoreiden toimijat voivat kehittää yhteistyössä liiketoimintaa kiertotalouden ympärille.
• Savien kannattavaa hyödyntämistä tuotannon raaka-aineena määrittää ennen kaikkea tuotteen tai tuotteiden markkinapotentiaali ja tuotantolaitoksen kustannusrakenne.
• Tulevaisuudessa tuotteiden hiilijalanjälki voi nousta määrääväksi tekijäksi hankinnoissa kustannusten ohella.
• Tuotannon suunnitteluun vaikuttavat olennaisesti myös saven ”jätestatus” ja luvitusasiat, kuten ympäristöluvat.

Lukutorin pilottityömaan urakkakilpailutus Espoossa toteutettiin uudistetuin hankinnan ympäristökriteerein; tavoitteena oli saada aikaan päästövähennyksiä rakennustyömaalla ja kuljetuksissa. Samalla pilotoitiin vihreää hankintaa kehittämällä työmaakäytäntöjä päästöttömäksi ja edistettiin resurssiviisautta mm. kotimaisia kiveyskiviä käyttämällä.

Tämä ratkaisu sopii sinulle, jos…

• toimit julkisen hankinnan asiantuntijana.
• olet urakoitsija ja suunnittelet kalustohankintoja tai nykyisten koneiden retrofittausta/konvertointia vähäpäästöisemmiksi.
• toimit kaupunkisuunnittelussa ja kehittämisen tavoitteena on kaupungin hiilineutraalisuus.

Perustietoja

• Yritysalueen sijainti: Lukutori, Suurpelto/Henttaa, Espoo 

• Konseptin toteuttajat: Espoon kaupunki: Kaupunkitekniikan keskus ja Ympäristökeskus. 
• Aikajänne: 6–12/2020. 
• Mukana yhteiskehittämisessä yhteistyökumppanit: VRJ Etelä-Suomi, Ramboll Finland, Teknisten Kaupan Liitto ry, Ramirent Finland, Loimaan Kivi, Kekkilä, Suurpellon asukasyhdistys. 
• Lukutorin työmaalla pilotoitiin myös Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen green deal -sopimusta, joka tehtiin ympäristöministeriön, Helsingin, Vantaan ja Turun kaupunkien sekä Senaatti-kiinteistöjen kanssa syksyllä 2020. 
• Kotimaisuus ei saa olla valintakriteerinä julkisessa hankinnassa, mutta ympäristöarvo esim. EPD voi olla. EPD (Environmental Product Declaration) on elinkaarianalyysiin perustuva, vapaaehtoinen ja standardoitu tapa esittää luotettavasti olennaiset, varmennetut ja vertailukelpoiset tiedot valmistetun tuotteen tai tuoteryhmän ympäristövaikutuksista. 

Espoon Lukutorin Päästötön työmaa pilottihankkeessa otettiin käyttöön hiilineutraalisuutta edistäviä ja julkisen hankintalain mukaisia hankintakriteerejä

Pilottikohteeksi valittiin Espoon Suurpellon uusi keskustori katualueineen, joka oli sopivankokoinen urakka pilotoida uusia ympäristö- ja kestävän kehityksen hankintakriteerejä. Sidosryhmille pidettiin markkinavuoropuhelutilaisuus, jossa kerrottiin mm. rakennusalan ilmastotavoitteista ja vähäpäästöisten työmaakoneiden saatavuudesta. Tilaisuuden jälkeen urakoitsijoilla oli vielä mahdollisuus kahdenvälisiin neuvotteluihin kaupungin kanssa. Niissä kartoitettiin urakoitsijan kalustoa ja mahdollisuutta tehdä tarjous suunniteltuihin vähimmäiskriteereihin peilaten.

Tarjouspyyntöön sisällytettiin urakoitsijoiden ja työkonealan kanssa yhdessä realistisiksi todetut työmaakoneiden ja kuljetuskaluston vähimmäiskriteerit sekä päästövähennyksiä synnyttävät työmaakäytännöt ja resurssiviisauden toteutuminen. Lukutorin päästötön työmaa -pilotti haastoi tilaajia, urakoitsijoita sekä muita sidosryhmiä uudenlaisiin toimintatapoihin, joilla rakennetaan parempaa, hiilineutraalia tulevaisuutta. Urakka- ja kalustohankinnassa hyväksi todetut hankinnan kriteerit ja muut päästövähennyksiä edesauttavat toimenpiteet viedään vaiheittain kaikille kaupungin työmaille: uudis-, infra-, saneeraus- ja purkurakentamisen työmaille.

Urakkakilpailutukseen mukaan uudet ympäristöä huomioivat vähimmäisvaatimukset

Kestävän kehityksen hankintaprosessia muokattiin niin, että urakoitsijan työmaakoneissa käytetään fossiilittomasti tuotettuja biopolttoaineita, biokaasua tai (vihreää) sähköä. Vauhdittaakseen Lukutorin urakoitsijan menestystä päästövähennyksien aikaansaamisessa kaupunki vuokrasi työmaalle 4,2 t sähkökäyttöisen pyöräkuormaajan ja antoi urakoitsijalle bonusta fossiilittomalla polttoaineella käyvien työkoneiden käytöstä yhteensä enintään 30 000 euroa. 

Pilottityömaan urakkaohjelmassa urakoitsija sitoutui osallistumaan päästötön työmaa -koulutukseen, jotta ymmärrys lisääntyy uudenlaisen toiminnan ja työmaakäytänteiden vaikuttavuudesta ja tarpeellisuudesta. Tämä antaa urakoitsijalle myös kilpailuetua tieto-taidon myötä tulevissa urakoissa. 

Hankinnan vähimmäiskriteereissä huomioitiin myös kiveysmateriaalien kuljetukset työmaalle. Lukutorilla pilotoitiin myös reaaliaikaista, kohdekohtaista, Vediafi Oy:n toimittamaa ratkaisua, joka seuraa ja raportoi kuljetusten päästöjä. Pilottiurakan kustannukset eivät nousseet, kun hankintaa tarkastelee pidemmällä aikajanalla. Resursseja on varattava enemmän rakennushankkeen suunnittelu- ja urakkakilpailutusvaiheisiin, jotta ilmastopositiivisuus ja laatuvaatimukset onnistuvat toivotusti. Kehityskohteena on digiratkaisujen hyödyntäminen, sillä kaluston ja kuljetusten seuranta vaatii lisätyötä ja tiedonkeruun manuaalisuus on käytännössä mahdotonta. 

Kiertotalouden ja resurssiviisauden huomioiminen onnistui Lukutorilla ympäristöarvoluokituksen avulla

Resurssiviisautta toteutettiin käyttämällä kotimaisia kiveyskiviä eikä infratyömailla tavanomaisia kiinalaisia kiviä, jolloin kuljetusten päästöt saadaan hyvin pieniksi. Hankintalain mukaan kotimaisuus ei saa olla julkisen hankinnan valintaperuste, mutta tueksi on nyt saatu EPD-arvo, eli Environmental Product Declaration. Se on elinkaarianalyysiin perustuva, vapaaehtoinen ja standardoitu tapa esittää luotettavasti olennaiset, varmennetut ja vertailukelpoiset tiedot valmistetun tuotteen tai tuoteryhmän ympäristövaikutuksista. EPD:n käyttö julkisen kilpailutuksen valintakriteerinä on sallittua.

Pilottityömaa toteutti samalla myös Espoo-tarinan kestävän kehityksen periaatteita. HNRY-hankekumppani VTT teki päästölaskennan, jotta voidaan todeta toimenpiteiden vaikuttavuus.

Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen green deal vauhdittamaan kehitystä 

HNRY-hanke valmisteli Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen green dealin ympäristöministeriön sekä Espoon, Helsingin, Vantaan ja Turun kaupunkien kanssa. Lukutorin pilottityömaa toteutti jo sitoumuksen ensimmäisen tavoitevaiheen kriteereitä niiltä osin kuin se on mahdollista. Green deal -sitoumuksen hankintakriteereissä huomioidaan mm. työmaakoneiden, kuljetuskaluston, työmaasähkön ja -lämmityksen käyttövoimien (valmistuksen) fossiilittomuus sekä vähäpäästöisempien työmaakäytäntöjen kehittäminen. Julkisen sektorin tekemillä hankinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävään osuuteen näistä päästöistä. Samalla voidaan toimia edelläkävijänä vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämisessä ja luoda kysyntää ja edellytykset vähäpäästöisten ratkaisujen markkinoiden kehittymiseksi. 

Tärkeimmät opit

• Markkinavuoropuhelun tärkeys: urakoitsijat ja muut sidosryhmät mukaan jo urakkakilpailutusta suunniteltaessa. Jokaisessa kohteessa on omat selkeät/suurimmat päästövähennysmahdollisuudet, mihin kannattaisi yhteistyössä löytää sekä kustannustehokkaat että toimivimmat ratkaisut.
• Tiedon ja aidon dialogin avulla edistetään rakennussektorin asennemuutosta kohti positiivisempaa suhtautumista ilmastoasioihin riittävän nopeasti.
• Hiilineutraali rakentaminen ei ole kalliimpaa kun tarkastelee kustannuksia pidemmällä aikajanalla ja kun halutaan toteuttaa myös kestävää rakentamista muiltakin osin.
• Urakoitsijat ja muut sidosryhmät ovat valveutuneita ja valmiita; julkisen hankinnan on uskallettava kehittää hankintaprosessia ja vaatia enemmän ympäristön huomioimista ja kiertotalouden toteutumista.